Riskejä yhä paljon
Teollisuustuotannon kasvun myötä investoiminen Venäjälle houkuttelee
Venäjän teollisuustuotannon kasvu houkuttelee ulkomaalaisia sijoittamaan Venäjälle, mutta riskit ovat yhä suuret. Talouden perusuudistukset eivät ole toteutuneet. Venäjän epävarmuuksien takia muut siirtymätaloudet ovat saaneet ulkomaisia sijoituksia tuntuvasti Venäjää enemmän.Viime syksyisen ruplakriisin jälkeen rupla on heikentynyt rajusti suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Siksi venäläisten ei enää kannata tuoda tavaraa maahan, vaan venäläisten kuluttajien on turvauduttava kotimaisiin tuottajiin. Näin maan teollisuustuotanto on kasvanut tuntuvasti.
- Investoijien kannalta vallitsee hankala tilanne. Teollisuustuotanto kasvaa ja Venäjä tarvitsee investointeja, jotta kasvu voisi jatkua, tutkija Jouko Rautava Suomen Pankin idäntalouksien tutkimuslaitokselta sanoo.
Rautavan mukaan venäläisten omat varat vähäisen säästämisen takia eivät riitä investointeihin.
Samaa sanoo professori Tauno Tiusanen
Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta.
- Venäjän infrastruktuurin rakentamiseen ei ole
paikallista rahaa, Tiusanen sanoi Venäjän
rakentamista koskevassa seminaarissa
keskiviikkona.
Tiusanen korosti, kuinka ruplan heikkeneminen
dollariin nähden on tehnyt venäläisyritykset
kilpailukykyisiksi.
- Jos joku on pitkällä aikavälillä kiinnostunut
Venäjän markkinoista, parasta on mennä paikalle.
Samaan hengenvetoon Tiusanen muistutti venäläisten korruptiosta, rikollisuudesta, olemattomista alihankkijoista sekä infrastruktuurin heikosta kunnosta.
Kyproksen rahoista eri mieltä
Muut siirtymätaloudet ovat onnistuneet houkuttelemaan ulkomaisia investointeja Venäjää enemmän. Kun ulkomaisten sijoitusten kanta Tiusasen mukaan oli Unkarissa 1 700 dollaria henkeä kohti viime vuoden lopussa, Venäjällä sama luku oli vain sata.
Jatko riippuu Tiusasen mukaan paljon siitä, palaako Venäjältä Kyprokseen siirtynyt pääoma takaisin kotimaahan.
Kyproksen arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä venäläisen pääoman sijoituskohteista lännessä. Rautava suhtautuu varauksellisesti pääomapuheisiin.
- Rahaa Venäjältä on varmasti lähtenyt, mutta on epävarmaa paljonko ja minne. Toisaalta, jos venäläistä rahaa on siirretty ulkomaille, se tuskin on helposti irrotettavissa. Todennäköisesti se on aidosti sijoitettu kiinteistöihin tai muihin pitkäaikaisiin sijoituskohteisiin, Rautava sanoo.
Lisäksi Rautava arvioi, että Venäjältä lähtenyt raha on voitu kierrättää venäläisten ulkomailla sijaitsevien yritysten kautta takaisin kotimaahan. Sen puolesta puhuu yksin se, että Venäjä on antanut verohelpotuksia ulkomaisille yrityksille.
- Yksi mahdollisuus on myös se, että maasta kuljetettu pääoma on jo tuotu maahan tavaroina ohi virallisten kanavien, Rautava sanoo.
- En jaksa uskoa, että lännessä olisi sellaisia venäläisiä pääomia, jotka tuovat merkittävän piristysruiskeen Venäjän talouteen, Rautava sanoo.
Kahdet vaalit lisäävät epävarmuutta
Lähiajan epävarmuutta Venäjällä lisäävät kahdet vaalit; duuman vaali joulukuussa ja presidentinvaalit ensi kesäkuussa.
Jos Gennadi Zjuganovin johtama kommunistinen puolue nousee vaaleissa voittajaksi, siitä Tiusasen mukaan tietää miten ulkomaisten investointien käy. Kommunistit ovat hidastaneet länsimaiden vaatimia verotuksen ja rahoitusjärjestelmän uudistuksia.
Rautavan mukaan ei pidä unohtaa myöskään sitä, että kaikissa kansainvälisissä luokituksissa, joissa arvioidaan luottokelpoisuutta, kilpailukykyä ja korruptiota, Venäjä on aina hännillä.
Myönteisenä merkkinä Tiusanen pitää sitä, että venäläiset ovat havainneet, että perusteollisuuden kehittäminen on ainoa mahdollisuus.
STT-IA
10.9.1999
