Juomatavat muuttuvat - stereotypiat eivät
Monilla venäläisillä - varsinkin Suomen lähialueilla - ja suomalaisilla näyttää olevan sitkeitä uskomuksia toistensa viinankäytöstä. Naapurit uskovat suomalaisturistien pakenevan kotoista kieltolakia "vapaan votkan maahan". Suomessa taas arvellaan venäläisten nautiskelevan votkaa tämän tästä töissäkin.
Urautuneita mielikuvia - stereotypioita - ja
todellisuutta niiden takana luodattiin Suomen
Pietarin instituutissa viime viikolla
järjestetyssä esitelmätilaisuudessa.
Alkoholitutkija Jussi Simpura Stakesista valisti
pietarilaiskuulijoita siitä, että kieltolaki kumottiin
Suomessa jo 1932, joskin tiukan valvonnan takia
alkoholipolitiikkaan jäi kieltolainomaisia piirteitä
pitkiksi ajoiksi.
Pietarilaistutkija Jelena Zravomyslova puolestaan
arveli, että neuvostoaikana paisunut
työmaajuopottelu on vähentynyt viime vuosina.
Raskaan ja likaisen ruumiillisen työn tekijälle
votka on edelleen rentoutumiskeino, mutta
esimerkiksi yrityselämässä töissä naukkailua ei
suvaita.
Myös venäläisen kuningasjuoman - votkan -
asema saattaisi olla rapautumaan päin ainakin
Pietarissa: oluen kulutus kaupungissa on kasvanut
reippaasti. Suomi muuttui olutmaaksi sen jälkeen
kun keskiolut tuli ruokakauppoihin 60-luvun
lopulla, Simpura muistutti.
Lisää vertailevaa juomatietoa on luvassa
lähiaikoina, kun suomalais-venäläinen
tutkimushanke etenee. Sitä varten kerätään mm.
tietoa pietarilaisten juomatavoista.
Pietarin instituutin johtaja Timo Vihavainen
puolestaan suunnittelee viinakysymyksen
historiaa käsittelevää seminaarisarjaa.
Kulttuuriin kuuluu
kunnon känni
Naapurimaiden juomakulttuurin yhteisenä
piirteenä on perinteisesti pidetty miesten tapaa
ottaa kunnon känni.
Zravomyslovan mukaan venäläisen miehen
kunnia-asia on kestää suuria alkoholimääriä.
Hän on tutkaillut Pietarin viinakulttuuria
haastattelemalla alkoholisteja. Moni
haastatelluista sanoi lipsuneensa kaidalta tieltä
mm. työ- ja toveripiiriin liittyvien ryyppäjäisten
siivittämänä.
Myös venäläisessä kulttuurissa ilmiö on esillä.
Moni kirjallisuudessa esiintyvä hahmo on
juopahtavaa sorttia, ja neuvostovenäläinen
kulttihahmo näyttelijä-laulaja Vladimir Vysotskikin
tunnettiin hulvattomasta viinankäytöstään.
Jos rankka juopottelu on naapureille yhteistä, tiet
eroavat raittiusliikkeen kohdalla.
Siinä missä vapaaehtoinen raittiusliike saavutti
vahvan aseman Suomessa jo viime vuosisadan
vaihteessa, Neuvosto-Venäjällä
raittiuskampanjointi jäi virallisten
organisaatioiden huoleksi.
Toisin kuin Suomessa viinaongelmista myös
vaiettiin pitkään.
Votkan tuhoihin puututtiin vasta viimeisen
neuvostojohtajan Mihail Gorbatshovin
viinanvastaisen kampanjan myötä, Simpura
muistutti.
Sittemmin viinasta on etsitty syitä mm.
venäläismiesten roimasti alentuneeseen
keskimääräiseen elinikään. Viinaongelman
todellisen laajuuden arviointi on kuitenkin vaikeaa
luotettava tilastotiedon puuttuessa.
Venäjän alkoholinkulutus on kuitenkin jotakuinkin
varmasti huomattavasti runsaampaa kuin
Suomessa. Suomalaisten arvioidaan juovan
henkeä kohti vuosittain - tilastoimaton kulutus
mukaanlukien - noin yhdeksän litraa puhdasta
alkoholia.
Venäjällä luku on 15 litran tienoilla, Simpura
haarukoi. Venäjä ei silti ole
maailmanennätysmaa; esimerkiksi Grönlannissa
kulutuksen arvioidaan yltävän pariinkymmeneen
litraan vuodessa.
STT-IA
10.9.1999
Ajassa -sivulle
|