Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Juomatavat muuttuvat - stereotypiat eivät



Monilla venäläisillä - varsinkin Suomen lähialueilla - ja suomalaisilla näyttää olevan sitkeitä uskomuksia toistensa viinankäytöstä. Naapurit uskovat suomalaisturistien pakenevan kotoista kieltolakia "vapaan votkan maahan". Suomessa taas arvellaan venäläisten nautiskelevan votkaa tämän tästä töissäkin.


Urautuneita mielikuvia - stereotypioita - ja todellisuutta niiden takana luodattiin Suomen Pietarin instituutissa viime viikolla järjestetyssä esitelmätilaisuudessa.

Alkoholitutkija Jussi Simpura Stakesista valisti pietarilaiskuulijoita siitä, että kieltolaki kumottiin Suomessa jo 1932, joskin tiukan valvonnan takia alkoholipolitiikkaan jäi kieltolainomaisia piirteitä pitkiksi ajoiksi.

Pietarilaistutkija Jelena Zravomyslova puolestaan arveli, että neuvostoaikana paisunut työmaajuopottelu on vähentynyt viime vuosina. Raskaan ja likaisen ruumiillisen työn tekijälle votka on edelleen rentoutumiskeino, mutta esimerkiksi yrityselämässä töissä naukkailua ei suvaita.

Myös venäläisen kuningasjuoman - votkan - asema saattaisi olla rapautumaan päin ainakin Pietarissa: oluen kulutus kaupungissa on kasvanut reippaasti. Suomi muuttui olutmaaksi sen jälkeen kun keskiolut tuli ruokakauppoihin 60-luvun lopulla, Simpura muistutti.

Lisää vertailevaa juomatietoa on luvassa lähiaikoina, kun suomalais-venäläinen tutkimushanke etenee. Sitä varten kerätään mm. tietoa pietarilaisten juomatavoista. Pietarin instituutin johtaja Timo Vihavainen puolestaan suunnittelee viinakysymyksen historiaa käsittelevää seminaarisarjaa.


Kulttuuriin kuuluu kunnon känni

Naapurimaiden juomakulttuurin yhteisenä piirteenä on perinteisesti pidetty miesten tapaa ottaa kunnon känni.

Zravomyslovan mukaan venäläisen miehen kunnia-asia on kestää suuria alkoholimääriä. Hän on tutkaillut Pietarin viinakulttuuria haastattelemalla alkoholisteja. Moni haastatelluista sanoi lipsuneensa kaidalta tieltä mm. työ- ja toveripiiriin liittyvien ryyppäjäisten siivittämänä.

Myös venäläisessä kulttuurissa ilmiö on esillä. Moni kirjallisuudessa esiintyvä hahmo on juopahtavaa sorttia, ja neuvostovenäläinen kulttihahmo näyttelijä-laulaja Vladimir Vysotskikin tunnettiin hulvattomasta viinankäytöstään. Jos rankka juopottelu on naapureille yhteistä, tiet eroavat raittiusliikkeen kohdalla.

Siinä missä vapaaehtoinen raittiusliike saavutti vahvan aseman Suomessa jo viime vuosisadan vaihteessa, Neuvosto-Venäjällä raittiuskampanjointi jäi virallisten organisaatioiden huoleksi.

Toisin kuin Suomessa viinaongelmista myös vaiettiin pitkään. Votkan tuhoihin puututtiin vasta viimeisen neuvostojohtajan Mihail Gorbatshovin viinanvastaisen kampanjan myötä, Simpura muistutti.

Sittemmin viinasta on etsitty syitä mm. venäläismiesten roimasti alentuneeseen keskimääräiseen elinikään. Viinaongelman todellisen laajuuden arviointi on kuitenkin vaikeaa luotettava tilastotiedon puuttuessa.

Venäjän alkoholinkulutus on kuitenkin jotakuinkin varmasti huomattavasti runsaampaa kuin Suomessa. Suomalaisten arvioidaan juovan henkeä kohti vuosittain - tilastoimaton kulutus mukaanlukien - noin yhdeksän litraa puhdasta alkoholia.

Venäjällä luku on 15 litran tienoilla, Simpura haarukoi. Venäjä ei silti ole maailmanennätysmaa; esimerkiksi Grönlannissa kulutuksen arvioidaan yltävän pariinkymmeneen litraan vuodessa.

STT-IA
10.9.1999


Ajassa -sivulle