Xanana Gusmao - Itä-Timorin Nelson Mandela
Itätimorilainen sissijohtaja Xanana Gusmao - runoilija, taiteilija ja itsenäisyystaistelija - on suurelle ihailijajoukolleen yhtä suuri sankari kuin Etelä-Afrikan Nelson Mandela. Häntä pidetään Mandelan tavoin karismaattisena johtajana, ja hänelläkin on takanaan pitkä vankeusaika.Useimmat uskovat vakaasti, että Gusmaosta tulee itsenäisen Itä-Timorin ensimmäinen johtaja. Monen mielestä kahtia jakautuneella ja väkivaltaisuuksien repimällä Itä-Timorilla olisi parhaat mahdollisuudet rauhanomaiseen kehitykseen juuri hänen johdollaan.
Gusmao on itse sanonut toistuvasti, ettei hän halua johtajaksi, vaikka haluaakin tehdä parhaansa auttaakseen kotimaataan eteenpäin kivisellä tiellä kohti itsenäisyyttä. Gusmaon mielestä itsenäisyyskamppailu ja uusi valtio tarvitsisivat kuitenkin eri johtajat.
Gusmao nauttii arvostusta myös Indonesiassa, jonka johtajat ovat hyvin perillä hänen suuresta vaikutusvallastaan. Tämä entinen sissisotilas onkin viime kuukausina esiintynyt kuin valtiomies ainakin, korostanut sovinnonteon tärkeyttä ja laatinut varsin maltillisen hallitusohjelman.
Kotimaa liekeissä
Gusmao oli vangittuna lähes seitsemän vuotta. Hän vapautui hetkellä, jolloin hänen synnyinmaansa on liekeissä, satoja hänen maanmiehiään on surmattu ja tuhannet pakenevat henkensä edestä.
Gusmaon pikainen paluu Itä-Timoriin näyttää mahdottomalta. Vapauduttuaan tiistaina hän etsiytyi turvaan Britannian Jakartan-suurlähetystöön.
Xanana Gusmao syntyi Jose Alexandre Gusmao -nimisenä Manatutossa Itä-Timorissa vuonna 1946. Isä oli opettaja, ja perheessä oli yhdeksän lasta. Hänen vaimonsa Emilia ja pariskunnan kaksi lasta asuvat Australian Melbournessa.
Gusmao itse palasi Australiasta Itä-Timoriin marraskuussa 1975, vain viikkoa ennen kuin Indonesian joukot tunkeutuivat alueelle. Hän jäi Itä-Timoriin osallistuakseen aseelliseen vastarintaan Indonesiaa vastaan ja astui Fretilin-sissijärjestön sotilaallisen siiven johtoon 1978.
Gusmaoa on syytetty osallisuudesta teloituksiin ja verilöylyihin, mutta hän oli myös mukana sopimassa tulitauosta 1983.
Kissa- ja hiirileikki miehittäjien kanssa päättyi kuitenkin vuonna 1992, kun Gusmao joutui indonesialaisten vangiksi. Oikeudenkäynnistä tuli farssi, ja hänet tuomittiin elinkautiseen.
Laajan kansainvälisen painostuksen vuoksi Indonesian silloinen presidentti Suharto muutti tuomion 20 vuoden vankeusrangaistukseksi.
STT-MH
10.9.1999
