Kaakkois-Euroopan vakaussopimus keskittyy käytännön ongelmiin

Balkanin jälleenrakennus Suomen EU-puheenjohtajuuskauden haasteita

Hänen mukaansa Suomen rooli Balkanin alueen vakauttajana on jopa tärkeämpi kuin EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Saksan, sillä Suomen osalle jää suunnitelmien varsinainen toteuttaminen.

- Pienet maat saattavat tällaisten asioiden hoidossa olla jopa parempia kuin suuret, ne pystyvät joustavammin työskentelemään Euroopan yhteiseksi hyväksi. Suomella on myös arvokkaita kokemuksia suuren naapurin rinnalla elämisestä, Busek totesi tiistaina puhuessaan Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa.

Busekin mukaan Suomi on valmistautunut heinäkuussa alkavaan EU:n puheenjohtajuuteen todella hyvin.
- En tiedä monia maita, jotka olisivat näin hyvin valmistautuneita tehtäväänsä, Busek hehkutti.

Ongelmien ratkaisu avain vakauteen

Erhard Busek johtaa Saksan ajaman Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen (SECI) toteuttamista. Sopimus käsittää 11 maata Unkarista Turkkiin ja Sloveniasta Moldovaan; Jugoslavian toivotaan liittyvän sopimuksen piiriin sotatoimien päätyttyä.

Vakaussopimukseen kuuluu alueen käytännön ongelmien ratkaiseminen ja sitä kautta demokratian, taloudellisen nousun ja vakauden saavuttaminen. Viime aikoina SECI on työskennellyt muun muassa rajanylitysten helpottamisen ja kansainvälisen rikollisuuden estämisen parissa.

Nyt SECI:n suunnitelmissa on energiansäästämisprojekti; kommunismin aikainen energiajärjestelmä ei toimi, ja sähkönkulutus on alueella huippuluokkaa.

SECI aikoo myös parantaa alueen liikenneyhteyksiä, estää jätevesien laskemisen Mustaanmereen ja luoda Balkanille yhteiset osakemarkkinat.
- Alueen vakaus on täysin kiinni käytännön ongelmien ratkaisemisesta, Busek painottaa.

Avustaminen on sijoittamista

SECI ei pysty toimimaan Jugoslaviassa ja Kosovossa niin kauan kun sotatoimia alueella jatketaan.
- Tehtävämme on nyt valmistautua tulevaisuuteen ja olla valmiita toimimaan heti, kun pommitukset loppuvat, Busek sanoo.

SECI:n tarkoituksena on käsittää koko Balkanin alue niin laajasti kuin mahdollista. Alue on niin monisäikeinen ja sekoittunut, että on mahdotonta rajata toiminta yhdelle seudulle ja jättää toinen ulkopuolelle.

Balkanin jälleenrakennuksen kustannuksia Busek ei suostu arvioimaan. Hänen mukaansa raha ei ole jälleenrakentamisen tärkein tekijä, vaan työtä tekevät ihmiset ja huolellinen suunnittelu painavat vakauden saavuttamisessa enemmän.

- En pidä siitä, että puhutaan miljardeista ja miljardeista. Se vihastuttaa veronmaksajat ja saa aikaan täysin vääränlaisen kehityksen. Kysymys on paremminkin sijoituksista, ja sijoitukset myös tuottavat jotain.

Busekin mukaan sijoittaminen on aloitettava nopeasti, sillä mitä myöhemmin se aloitetaan, sitä kalliimmaksi se tulee.
- Kaiken pitää tapahtua yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, ja saada ihmiset ymmärtämään, että heidän pitää ansaita heihin sijoitetut rahat.

Ei takaisin vanhaan kolonialismiin

- Vaikka Balkanin alueen maat tarvitsevatkin lännen apua ja neuvoja kipeästi, ei avustajien kannata silti palata vanhaan kolonialistiseen ajatteluun, Busek muistuttaa.

- Autettavat osaavat kyllä auttaa itse itseään, kun heille vain annetaan siihen mahdollisuus. Muun Euroopan on kunnioitettava tätä.

Suomen puheenjohtajuuskaudelta Busek odottaa sopimuksen nopeaa täytäntöönpanoa, alueen taloudellisen kehityksen varmistamista ja hallintoon tukeutumista.
- On turha keskittyä poliittisiin kiekuroihin ja byrokratiaan, kun ratkottavana on todellisia ongelmia

STT-IA
11.6.1999