Valittujen euroedustajien kommentteja

Väyryseltä ei vielä kantaa presidenttikisaan

- Ilmoitin ennakkoon, että käyn vaalit kerrallaan. Vasta Euroopan parlamentin vaalien tuloksen selvittyä otan kantaa mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen enkä ole vielä tänä iltana valmis sitä tekemään, Väyrynen sanoi sunnuntai-iltana.

Keminmaalla vaali-iltaansa viettänyt Väyrynen sanoi, että hän aikoo harkita asiaa ja ilmoittaa kannastaan kesäkuun loppuun mennessä.

Oman äänimääränsä putoamista alle puoleen vuoden 1996 luvusta Väyrynen piti luonnollisena alhaisen äänestysaktiivisuuden takia. Lisäksi kilpailu keskustan sisällä oli hänen mielestään nyt kovempi.

Keskustan europarlamentaarikkoryhmä koostuu nyt neljästä miehestä. Väyrysen mielestä yhteistyö tulee sujumaan hyvin.

Wuori: Vain EU-Suomi kävi äänestämässä

Wuoren mielestä tilanne antaa ajattelemisen aihetta monelle muullekin, ja itse asiassa hyvin laajoille piireille.
- Nyt pitäisi nöyrästi tunnustaa se tosiasia, että EU ei ole koko kansan hanke. Vaaleissa äänesti EU-Suomi eli ne, jotka kokevat sen jollakin tavalla omakseen.

- Talouselämän, europarlamentaarikkojen ja muiden poliittisten päättäjien pitäisi nähdä, että EU:ta ei voida pitää jossakin ihmisten ulkopuolella.

Wuori arveli saaneensa itse kannatusta erityisesti nuorilta kaupunkilaisilta ja koulutetuilta. Hän itse aikoo pitää mielessään, että hänenkin kannattajissaan on varmasti niitä, jotka eivät tunne kuuluvansa EU-Suomeen.

Pesälä: Politiikka kaipaa säväyttäviä persoonia

Kotonaan Iitissä vaali-iltaa viettänyt entinen varapuhemies ja maatalousministeri oli tyytyväinen äänimääräänsä, varsinkin alhaisen äänestysprosentin takia.

- Nyt pitää katsoa puolueiden peiliin. Ei tässä mitkään ohjelmat eikä paperit auta. Poliittisten puolueiden keskeisiltä paikoilta puuttuu persoonat, sellaiset ihmiset, jotka saavat säväyksen poliittiseen toimintaan, Pesälä sanoi.

Keskustan neljän europarlamentaarikon joukossa Pesälä on ainoa, joka kansanäänestyksessä 1994 äänesti jäsenyyden puolesta. Pesälä ei kuitenkaan usko asetelman haittaavan nelikon yhteistyötä.

Seuraavaksi Pesälä aikoo keskittyä käytännön asioiden järjestelyihin. Brysselistä on tarkoitus hankkia asunto, jonne myös rouva Kaisa Pesälä voi asettua.
- Sen verran väljä asunto koitetaan hankkia, että Kaisa voi makunsa mukaan olla siellä, Pesälä kertoo.

Iivari: Kokemus palautti Brysseliin

Iivari uskoo politiikan ulkopuolella viettämänsä kahden vuoden tuoneen uusia eväitä parlamenttityöhön. Hän pitääkin viimeksi kokemaansa tappiota tärkeänä.
- Tauko on kypsyttänyt ja auttanut näkemään, miltä politiikka ja EU näyttävät ulkopuolisen silmin.

Iivari selitti muiden tapaan alhaista äänestysprosenttia EU:n etäisyydellä kansalaisten silmin. Ehdokkaat tosin yrittivät tuoda esiin elintarvikkeiden turvallisuuden kaltaisia arkisia ja kansalaisille tärkeitä asioita, joita ensi parlamenttikaudella nousee esiin. - Mutta aiheet eivät tuntuneet kantavan.

Vaikka Iivari kiitteli joidenkin tiedotusvälineiden panostaneen hyvin vaaleihin, häntä harmittaa jo etukäteen käyty keskustelu alhaisesta äänestysinnosta. - Passiivisuus tuli annettuna.

Myös Iivari olisi valmis harkitsemaan eurovaalien yhdistämistä joihinkin muihin vaaleihin. Koska eurovaalit käydään kaikissa EU-maissa yhtä aikaa, olisi Suomen oltava valmis itse muuttamaan joko kunnallis- tai eduskuntavaalien aikataulua.

Iivari selittää demareitten vaalitappiota sillä, että eurovaaleissa usein rangaistaan hallitusvastuussa olevia.
- Vaikka hallitus on tietysti vielä uusi ja kansalaiset ovat toistaiseksi olleet siihen tyytyväisiä.

Seppänen: Kotimaan politiikka näkyy vaalituloksessa

Seppänen kertoo kuulleensa vaalitilaisuuksissa olevansa hyvä mies, mutta vasemmistoliittoa eivät monet näin sanoneet halunneet äänestää. Vasemmistoliiton ihmiset ovat olleet muita passiivisempia. Seppäsen arvion mukaan EU-myönteiset ja oikeistolaiset ovat saaneet väkensä paremmin liikkeelle.

Viime EU-vaaleissa Seppänen keräsi mahtavan 154 000 äänen saaliin. Nyt tullut runsaat 59 700 ääntä on selkeä pudotus. Etukäteen Seppänen uumoili, että 100 000 äänen rajan rikkominen olisi kova saavutus.

Seppänen on nyt viiden vuoden ajan vasemmistoliiton ainoa EU-parlamentaarikko. Yhteistyö on puolueen sisällä eri tavoin unioniin suhtautuvien kesken ollut sen verran takkuista, ettei Seppänen halua kommentoida toisen paikan menetystä.

Seppänen on väläyttänyt mahdollisuutta pyrkiä puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Todennäköisesti ehdokkuuskysymystä käsittelevä vasemmistoliiton valtuusto päättää viikon kuluttua lykätä asian syksyyn.

Seppänen korostaa, ettei hänen äänimääränsä vaikuta presidenttiehdokkuuteen mitään. Sen sijaan hän haluaisi puolueensa järjestävän jäsenäänestyksen siinäkin tapauksessa, että ratkaisu olisi Tarja Halosen (sd.) taakse asettuminen.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund on Seppäsen kanssa eri mieltä siitä, että kotimaan politiikkaa näkyisi suoraan EU-vaalituloksessa. Seppästä ei Sundin mukaan voi syyttää kokoomuksen kanssa yhteistyön tekemisestä.

Sund luonnehtii vaalitulosta vasemmistoliiton kannalta "pieneksi katastrofiksi". Se vaikuttaa jonkin verran vähentävästi puolueen asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kun äänestysprosentti jäi kovin alhaiseksi, osui se nimenomaan vasemmistoon. Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvia on vasemmistoliitossa keskimääräistä enemmän, eivätkä he ole olleet mitenkään innolla mukana vaaleissa.

Korhola sanoi ensin kolmasti ei

Korhosta kysyttiin ehdokkaaksi joulun alla. Hän kertoi miettineensä asiaa ankarasti puolitoista kuukautta ja ehti sen aikana ilmoittaa jo kolmesti, ettei lähde ehdokkaaksi.
- Elämänmuutos pelotti sekä minua että perhettä, hän kertoi Pasilan vaalivalvojaisissa.

Toimittaja Korholan tammikuinen työmatka El Salvadoriin ja Meksikoon auttoi omien ajatusten selkiyttämisessä.
- Näin siellä hyvin järkyttäviä ihmiskohtaloita. Minusta oli pelottavaa ajatella, että ihmisten asioista on päättämässä sellaisia, jotka eivät ole nähneet elämää ruohonjuuritasolta. Olen itse nähnyt maailmaa, ja koen, että se velvoittaa.

Korhola värvättiin kristillisten ehdokkaaksi puolueen ulkopuolelta. Hän ilmoitti kuitenkin ottavansa nyt puolueen jäsenkirjan, kun toimittajan ammatti vaihtuu poliitikon tehtävään.

Korhola aikoo ajaa EU:ssa läheisyysperiaatteen toteuttamista eli sitä, että asioista päätettäisiin mahdollisimman paljon kansallisella tasolla.
- EU on isoja valintoja varten, hän sanoi.

STT-IA
14.6.1999