Helsinkiläiset äänestivät ahkerimmin


Helsinkiläiset ja uusmaalaiset kokivat EU-vaalit eniten omaksi asiakseen. Kotimaassa asuvista helsinkiläisistä kävi äänestämässä 40,5 prosenttia, mikä on huomattavasti yli koko maan keskiarvon 31,4.

Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Uudellamaalla, missä äänestysprosentiksi tuli 34,1. Edellisissä vuoden 1996 EU-vaaleissa Helsingin ja Uudenmaan äänestysprosentti jäi alle silloisen koko maan keskiarvon, mikä oli 60,0.

Koko maan keskimääräisen äänestysaktiivisuuden eli 31,4 prosentin tasolle yllettiin itse asiassa vain pienessä osassa Suomea. Suurimmassa osassa vaalipiirejä äänestysprosentti jäi alle 30:n. Laiskimmin äänestivät ahvenanmaalaiset, missä kotimaan äänestysprosentti jäi 21,8:aan.

Manner-Suomen alhaisin luku 25,7 prosenttia mitattiin Kuopion vaalipiirissä. Valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle päästiin Helsingin ja Uudenmaan ohella Vaasan (34,2), Pirkanmaan (31,6) ja Uudenmaan (34,1) vaalipiireissä.

Keski-Suomessa kotimaan äänestysprosentiksi laskettiin 27,9, Mikkelin vaalipiirissä 27,4, Satakunnassa 27,7, Kymessä 27,9, Pohjois-Karjalassa 28,1, Oulun vaalipiirissä 28,8, Hämeessä 29,5, Varsinais-Suomessa 30,4 ja Lapissa 31,1.

Kokoomus pääsi yli 30 prosentin rajan Helsingissä, Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten kokoomus kasvatti kannatusosuuttaan Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.

Keskusta menestyi parhaiten Lapin, Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Vaasan vaalipiireissä, missä enemmän kuin joka kolmas antoi äänensä puolueen ehdokkaille.

Keskusta menetti eniten Kuopion piirissä

Kuopion piirissä keskusta koki myös kovimman tappionsa. Ääniosuus 35,7 oli 12,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 1996 EU-vaaleissa.

Sosialidemokraatit pääsivät yli 30 prosentin rajan enää vain Pohjois-Karjalassa. Kovin tappio demareille tuli Kymessä, missä puolueen ääniosuus laski vuoden 1996 EU-vaaleista 11,5 prosenttiyksikköä. Nyt heille tuli enää 23,4 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Vihreiden menestys oli kovinta luokkaa Helsingissä, missä enemmän kuin joka neljäs (26,8 prosenttia) antoi heille äänensä. Nousua tuli edellisistä EU-vaaleista 9,1 prosenttiyksikköä. Uudellamaalla vihreät pääsivät 18 prosentin ääniosuuteen.

Vasemmistoliitto pärjäsi parhaiten Pirkanmaalla (15,8) ja Lapissa (17,2). Kymessä, Vaasassa ja Pohjois-Karjalassa kannatus jäi alle 5 prosentin.

Tuupovaara kokoomuslaisin

Kuntakohtaisista vaalituloksista näkyy, miten ehdokkaat keräävät kotikulmillaan kannatusta yli puoluerajojen.

Ari Vatanen keräsi Tuupovaarassa sen verran ääniä, että kunnasta tuli tällä mittarilla Suomen kokoomuslaisin paikkakunta. Puolueen osuus kuntalaisten antamista äänistä nousi 44,5 prosenttiin. Espoossa kokoomuslaisia äänesti 40,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton Inna Ilivitzkyä tuettiin kotikaupungissa Valkeakoskella siinä määrin, että vasemmistoliiton kannatus kipusi 47,2 prosenttiin. Seuraavaksi tuli Kolari puolueen perinteisemmältä vahvan kannatuksen alueelta. Siellä ääniosuus oli 29,6.

SDP:n vahvimmat kunnat EU-vaaleissa olivat Eno (47,1), Lieksa (44,3) ja Joensuu (43,1), kaikki Riitta Myllerin kotikulmilta.

Keskustalaisin kunta oli Merijärvi Oulun vaalipiiristä. Siellä puolue sai 85,7 prosenttia EU-vaalien äänistä. Yli 80 prosentin rajan keskusta kipusi myös Kortesjärvellä, Uukuniemellä, Yli-Iissä.

Vihreät menestyivät suhteellisesti ottaen parhaiten Utsjoella, missä puolue sai 27,2 prosenttia äänistä. Helsinki tuli toiseksi. Ruotsalainen kansanpuolue nappasi kuudessa kunnassa yli 90 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

STT-IA
14.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE