Suomen on muututtava menestyäkseen

Globalisaatio kiristää kilpailua työpaikoista

Yli maiden ja mannerten levittäytyvät suuryhtiöt katsovat tarkkaan, mihin toimintojaan sijoittavat. Huokeiden palkka- tai verokustannusten metsästäminen synnyttää työpaikkoja yhtäälle ja tappaa niitä toisaalla.

Kilpailu työstä on nykytodellisuutta, eikä tahti tästä laannu, vaan pikemminkin kiihtyy. Suomelle globaali työpaikkakilpailu muodostaa valtaisan haasteen, koska maamme sijaitsee idän ja lännen saumakohdassa.

Lähialueet, kuten Venäjä ja Baltia, tarjoavat runsaasti halpaa ja koulutettua työvoimaa, kun taas meillä kustannukset nousevat teollisuusmaiden keskiarvon yläpuolelle. Jos ja kun olot idässä vakiintuvat, paineet työpaikkojen siirtymisestä rajan taakse kasvavat.

Oman lisänsä tähän keitokseen tuo yhteisvaluutta euro, joka muuttaa kilpailuolosuhteita läntisessä Euroopassa ja johtaa useilla toimialoilla uusiin järjestelyihin. Jos meillä työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen pysyvät jatkossakin raskaina, se ei tiedä hyvää tulevaisuudessa.

- EMU:un liittyminen oli kuitenkin oikea ratkaisu. Yhteisvaluutta lisää vetovoimaisuuttamme Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna ja tasoittaa niitä rasitteita, joita meillä muutoin on, tutkimusjohtaja Antti Kasvio Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksesta tähdentää.

Kasvio on vastikään julkaissut yhdessä tutkija Ari Niemisen kanssa kirjan Kilpailu työstä, jossa ruoditaan Suomen menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisessä työpaikkakilpailussa.

Työpaikat pakenevat koko ajan Suomesta

Suuryhtiöt arvostavat myös koulutettua työvoimaa, hyvää työn tuottavuutta ja vakaita yhteiskunnallisia oloja. Toisin sanoen työpaikkakilpailussa ei menesty vain se, joka kilpailee hinnalla.

Eräissä kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Suomi sijoittuu aivan terävimpään kärkeen. Näiden tietojen valossa menestyksen eväät ovat siis olemassa. Käytäntö kuitenkin puhuu aivan muusta: Suomesta pakenee työpaikkoja kiihtyvällä tahdilla.

- Tämä on kieltämättä paradoksaalista ja hämmentävää. Vaikka kilpailukyvyn tulisi olla kunnossa, kuilu työpaikkojen viennin ja tuonnin välillä levenee koko ajan, Kasvio toteaa.

Hän muistuttaa, että Pohjoismaista vain Ruotsi ja Tanska ovat pystyneet kääntämään suorien tuotannollisten investointien virran itselleen positiiviseksi.

Osaltaan Suomen tilannetta selittää se, että vahvasti kasvanut televiestintäala on törmännyt täällä kasvun rajoihin ja joutuu suuntautumaan yhä enemmän ulkomaille.

- Tosin tuntuu myös siltä, että meillä ei sijaintipaikkakilpailuun suhtauduta niin vakavasti kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jotka markkinoivat omia etujaan aktiivisesti, Kasvio korostaa.

Esimerkkinä hän mainitsee amerikkalaisen tietotekniikkajätti Oraclen päätöksen perustaa Euroopan tukikohtansa Göteborgiin.

- Vielä ei ole tullut viestejä siitä, että esimerkiksi Microsoft tai Sun suunnittelisivat etabloitumista Suomeen. Tällaisia viestejä sopii jo pikku hiljaa odotella, Kasvio huomauttaa.

Hyvinvointivaltiota riisuttava hallitusti

Kasvio ja Nieminen toteavat kirjassaan, että pohjoismaiset yhteiskunnat joutuvat arvioimaan keskeiset institutionaaliset järjestelyt uudelleen ennen kun ne voivat nousta työpaikkakilpailussa voittajiksi.

- Tämä koskee toki yleisemminkin eurooppalaisia yhteiskuntia. Nämä kysymykset nousevat taas kerran esiin mietittäessä, miksi talouskasvu hidastuu Italiassa ja Saksassa ja miksi euro heikkenee, Kasvio toteaa.

Tie parempaan tulevaisuuteen edellyttää verotuksen ja julkisen sektorin hallittua keventämistä siten, että riittävät hyvinvointipalvelut pystytään edelleen tarjoamaan.

- Etenkin koulutusjärjestelmästä tulee huolehtia, koska nykyisellä tiedon aikakaudella osaaminen on elinehto. Tällä hetkellä koulutus ja työvoiman kysyntä kohtaavat meillä toisensa huonosti, Kasvio toteaa.

Työmarkkinoilla erityisen tärkeää on lisätä joustavuutta. Kirjassaan Kasvio ja Nieminen puhuvat siirtymästä yhdenmukaisesta palkansaajayhteiskunnasta projektinomaisen työnteon ja rajattomien työurien yhteiskuntaan.

- Ihmisten tulisi olla valmiimpia ottamaan vastaan uusia haasteita, eikä vain pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä työtilanteesta. Suuri kysymys on, kuinka varmistaa turvaverkkojen toimivuus niin, että ihmiset uskaltavat liikkua työstä toiseen, Kasvio sanoo.

Tietoyhteiskunta suuri mahdollisuus

- Nopean tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta meillä on nyt mahtava kasvupotentiaali, joka pitäisi käyttää hyväksi, Kasvio tähdentää.

Hänen mukaansa nyt eletään kriittistä vaihetta. Lähivuosina suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, jolloin työpanoksen määrä kansantaloudessa ei enää voi kasvaa. Uhkana on, että sosiaalimenot räjähtävät käsiin ja verokiila levenee sietämättömäksi.

- Jos näin käy, dynaamiset kasvuyritykset ja avainalojen huippuosaajat saattavat siirtyä ulkomaille houkuttelevampien mahdollisuuksien pariin, Kasvio varoittelee.

Hänen mielestään työmarkkinoiden täytyy muuttua perusteellisesti, jotta tällaiset uhkakuvat vältettäisiin. Ongelmana vain on, että työelämän uudistuksista keskusteltaessa esiin nousevat yhä samat asetelmat kuin vuosikymmen sitten.

- Holkerin hallituksen tavoite vuonna 1987 oli työelämän uudistaminen eurooppalaiselle tasolle. Nyt tällaiset tavoitteet eivät enää riitä, koska elämme hurjan voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Työelämän instituutioiden mukautumiskyky joutuu lähivuosina kovalle koetukselle, Kasvio toteaa.

STT-IA
11.6.1999