Suomi saa pitää 20 tunnin säännön - kaljarallin pysäytys EU-lakien mukainen

Suomi otti käyttöön alkoholintuonnin rajoitukset vuonna 1996, koska viinanhakumatkat Viroon ja Venäjälle olivat heti johtaneet kulutuksen kasvuun 10 prosenttia, ja lisänneet järjestyshäiriöitä, rattijuopumusta ja viinan katukauppaa.

EU-jäsenyyden astuessa voimaan 1995 oli tuontia vapautettu tuntuvasti. Aiemmin alkoholia sai tuoda vain pieniä määriä, ja vain 24 tuntia pidemmiltä ulkomaanmatkoilta tai lentomatkoilta.

Tuomiossa käsiteltiin tapausta kesäkuulta 1997, jossa helsinkiläismies kävi päiväseltään Tallinnassa. Hän toi mukanaan 19 tölkkiä olutta, ja jäi kiinni tullin rutiinitarkastuksessa. Tullissa hänelle määrättiin sakot ja oluet takavarikoitiin.

Mies vastusti sakkojaan, ja piti Suomen tuontirajoituksia EU:n tullittomuusasetuksen ja matkustajaliikennettä koskevan direktiivin vastaisina.

Jälkimmäisen mukaan matkalta saa tuoda tullitta ja verotta tavaraa 175 ecun (n. 1 000 markan) edestä. Asia meni Helsingin käräjäoikeuden käsittelyyn, joka pyysi ennakkoratkaisua EY:n tuomioistuimelta.

Rajoitukset välttämättömiä Suomen oloissa

Suomi puolusti sääntöjään kansanterveyden suojelulla, yleisellä järjestyksellä ja sosiaalisilla syillä. Valtion lasketaan kärsineen kaljarallin takia noin 400 miljoonan markan veromenetykset, mutta tällaiset syyt eivät ole EU-sääntöjen mukaisia perusteita ylläpitää poikkeusjärjestelyjä.

Komissio katsoi omassa kannanotossaan, että tuontia voisi rajoittaa muillakin keinoin, esimerkiksi valvomalla, etteivät matkustajat tuo alkoholia ammattimaisesti ja myytäväksi.

Tuomioistuin yhtyi tässäkin kohtaa Suomen kantaan; sen mielestä komission esittämät valvontakeinot eivät olisi riittävän tehokkaita.

Tuomioistuin katsoi, että yhteisön oikeus ei estä ylläpitämästä kansallista lainsäädäntöä, jossa kielletään tai rajoitetaan EU:n ulkopuolelta tulevia matkustajia tuomasta maahan tiettyjä tavaroita.

Tämä mikäli kielto on tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi.

Tuomioistuimen mielestä Suomen lainsäädännössä säädetty poikkeus alkoholintuonnin tullittomuuteen ja verottomuuteen on Suomen oloissa tarkoitukseensa soveltuva ja välttämätön, todettujen häiriöiden poistamiseksi.

Suomen rajoituksia voidaan perustella myös kansanterveyden suojelemisella, tuomioistuin totesi.

Saatuaan EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisun Helsingin käräjäoikeus voi vahvistaa aiemman päätöksensä. Tuomioistuimen ratkaisu ei ollut yllätys, sillä sitä ennakoi julkisasiamies Antonio Saggion ratkaisuehdotus tammikuulta.

EU:n komissio on jo loppuvuodesta 1997 antanut Suomelle virallisen huomautuksen samoista tuontirajoituksista, koska pitää niitä sääntöjen vastaisena. Asian käsittely on ollut jäissä sen aikaa kun odoteltiin ratkaisua tuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa.

Päätös tuontirajoituksista murskavoitto Suomen alkoholipolitiikalle

Tuomio kumoaa täysin EU:n komission argumentit, joiden mukaan Suomi voisi rajata alkoholituonnin haittoja muita keinoja käyttäen, Paaso huomautti. Tuomioistuimen päätös vie kokonaan pohjan siltä viralliselta huomautukselta, jonka komissio antoi Suomen säännöistä loppuvuonna 1997, Paaso sanoi.

Paason mukaan Suomi on kuitenkin koko ajan painottanut, että nykyiset rajoitukset ovat väliaikaiset. Suomi on sitoutunut vapauttamaan alkoholin tuontirajoitukset EU:n sisällä vuoden 2003 loppuun mennessä. Silloin EU-maista saa alkaa tuoda omaan käyttöön 20 litraa väkeviä, 90 litraa viiniä ja 110 litraa olutta.

Viron tullessa ajan mittaan EU:n jäseneksi lyhenevät nämä EU:n sisäiset hakumatkat tuntuvasti.
- Kunhan tilanne rauhoittuu, niin katsotaan sitten uudelleen, Paaso sanoi.

STT-IA
15.6.1999