Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Koskinen: Uusi perustuslaki parantaa valtiosäännön ymmärrettävyyttä

- Selkeä ja sisäisesti johdonmukainen perustuslaki tukee kansanvaltaa ja edesauttaa jokaisen mahdollisuuksia saada yleiskäsitys Suomen poliittisen järjestelmän, julkisen vallan käytön ja yksilön oikeuksien keskeisistä perusteista, hän kommentoi perjantaina vahvistettua uutta perustuslakia.

Koskisen näkemyksen mukaan uusi perustuslaki vastaa 2000-luvun tarpeita ja muodostaa vakaan valtiosäänöisen perustan, jonka varassa poliittinen järjestelmä voi kehittyä kansalaisten oman aktiivisuuden voimin.

Suomen perustuslaista aiotaan tiedottaa laajasti ennen sen voimaantuloa. Tiedotusta valmistelee eduskunnan puhemiesneuvoston asettama pääsihteeri Seppo Tiitisen johtama työryhmä.

Koskinen pitää välttämättömänä, että samassa yhteydessä kohennetaan laajemminkin kansalaisten mahdollisuuksia saada ajan tasalla olevaa lakitietoa julkisena palveluna.
- Sähköisen lakikirjan järjestämisessä helppokäyttöisenä selailtavaksi Suomi voisi hyvin olla edelläkävijä, hän ehdottaa.

Lipponen: Euro- ja kunnallisvaalit yhdistettävä

Lipposen mukaan voisi laajemminkin vertailla vaalijärjestelmistä satuja kokemuksia EU-maiden välillä. Lipposen mukaan vaaleja on nyt liian usein puolueiden voimavaroihin nähden.

- Puolueiden taloudelliset ja toiminnalliset voimavarat käytettiin eduskuntavaaleissa. Reaalisesti puolueiden toimintavarat ovat laskeneet koko 1990-luvun. Vaaleja sen sijaan on tullut lisää, arvioi Lipponen Demarin haastattelussa maanantaina.

Suomalaiset eivät arvosta europarlamentin vaaleja

Noin 60 prosenttia suomalaisista pitää Euroopan parlamentin vaaleja tärkeänä. Muiden tutkimuksessa mukana olleiden 12 EU-maan vastaava luku oli keskimäärin 71 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan 12 maan joukossa yhdenkään muun maan tulokset eivät ole yhtä kielteisiä vaaleille kuin suomalaisten. Missään muussa maassa Eurooppa-asiat eivät myöskään paina yhtä vähän äänestyspäätöksissä.

Kaikkein lähimpänä suomalaisten asenteita ovat irlantilaisten ohella espanjalaiset ja kreikkalaiset. Eurooppalainen barometri on yleiseurooppalainen mielipidetutkimus, jota on johtanut ranskalainen Louis Harris -tutkimuslaitos. Tutkimuksen suomalaisena toteuttajana on ollut Suomen Gallup.

Nuorsuomalaiset poistettiin puoluerekisteristä

Puoluerekisteristä poistaminen omasta hakemuksesta on erittäin harvinaista. Näin on tapahtunut aiemmin vain kerran. Työväen ja pienviljelijäin sosialistinen liitto eli TPSL poistettiin sen omasta hakemuksesta puoluerekisteristä vuonna 1973.

Muutoin rekisteristä poistetaan aika ajoin puolueita. Jos puolue ei saa kaksissa perättäisissä vaaleissa kansanedustajan paikkaa, se lakkaa olemasta rekisteröity puolue. Puoluerekisteriä pitää oikeusministeriö.

Rekisterissä on nyt 15 puoluetta. Keväällä vaalien jälkeen rekisteristä lähtivät liberaalinen kansanpuolue, Suomen eläkeläisten puolue, vapaan Suomen liitto ja luonnonlain puolue.

Alanen: Demokratia ei ole kasvanut kuntien toimintojen mukana

- Kunnan päättäjiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa ja aikaa yhteisten asioiden hoitamiseen, mutta heidän toimintamahdollisuutensa eivät ole parantuneet samassa suhteessa.

Alasen mielestä päättäjät ovat hallintokoneiston valmisteleman tiedon varassa, eikä heistä useinkaan ole tiennäyttäjiksi.

- Tämä on kuitenkin poliittisen vallankäytön tärkein tehtävä, Alanen muistuttaa. Kuntaliitto on käynnistänyt erityisen demokratia-projektin - ei uhkaamaan ammattijohtajan asemaa vaan vahvistamaan paikallista itsehallintoa ja kansalaisten vuorovaikutusta suhteessa päätöksentekoon.

- Suomessa suhtautuminen demokraattiseen järjestelmään ja sen toimivuuteen on paljon kyynisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Asenne ei ole vieras kuntajohtajapiireissäkään. "Juupas-eipäs, tästä ei puhuta" -asenne merkitsee väistämättä pysähtymistä, putoamista muutoksen ohjaajan paikalta, Alanen linjasi.

Korhonen: Aluepolitiikassa kuntalähtöisen ajattelun aika

- Vaikka valtion menojen sopeuttaminen rahoitusmahdollisuuksiin on varmasti nykyisenkin hallituksen toimintapolitiikan ydintä, tulee valtiokeskeistä ajattelutapaa mielestäni löysätä ainakin muutaman piirun verran Lipposen toisen hallituksen aikana.

Korhonen esitti kantansa torstaina kuntajohtajien neuvottelupäivillä Vantaalla.

Korhonen kertoi, että kuntien ja valtion etuja sovittamaan perustetaan neuvotteluryhmä, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen valtion ja kuntien kuntapoliittisia tavoitteita, voimavaroja ja toimintapolitiikkaa.

Neuvotteluryhmän kokoonpanosta keskustellaan parhaillaan, mutta tavoitteena on, että neuvotteluryhmään tulee jäseniksi ministereitä eri hallituspuolueista sekä Suomen Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta ja toimitusjohtaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Korhonen itse. Neuvotteluryhmän työ alkanee vielä kesäkuun aikana.

Korhosen mukaan hallitus jatkaa kuntien tulopohjan laajentamiseen tähtäävien suunnitelmien tekemistä. Tarkoitus on lisätä vakautta, ennustettavuutta ja kuntien itsenäistä päätöksentekomahdollisuutta.

Myös kuntien valtionosuusjärjestelmää kehitetään vuoteen 2002 mennessä nykyistä kannustavampaan ja kuntien erilaisuuden paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Sisäministeriö luovuttaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aiheesta tekemänsä selvityksen eduskunnan hallintovaliokunnalle lähipäivinä.

Suomalaiset vastustavat eniten EU:n syventämistä

Suomalaiset vastustavat muita enemmän niin yhteistä valuuttaa, yhteistä armeijaa kuin yhteistä hallitusta ja yhteistä presidenttiäkin. Jopa EU:n laajeneminen saa Suomessa keskimääräistä vähemmän kannatusta.

Hallituksen tärkein linjaus on tähän mennessä ollut Suomen vieminen yhteisvaluutta euroon. Ristiriitaista on, että kansalaiset ovat tyytyväisiä hallituksen Eurooppa-linjaan, mutta sen käytännön ilmentymä euro ei enää miellytäkään.

Kysely tehtiin 12 EU-maassa. Mukana olivat kaikki unionin maat Ruotsia, Hollantia ja Portugalia lukuunottamatta. Mielipidekyselyä on johtanut ranskalainen Louis Harris -tutkimuslaitos ja sen suomalaisena toteuttajana on ollut Suomen Gallup.

Ojala esittää valtakunnallista eläkeläisneuvostoa

- Neuvoston tulisi käydä vuoropuhelua eläkeläisten, hallituksen ja ansioeläkejärjestelmistä vastaavien työmarkkinajärjestöjen kesken. Vuoropuhelun merkitys korostuu väestön ikääntyessä, totesi Ojala puhuessaan torstaina Suomen vanhimman eläkeläisjärjestön Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhlassa Lahdessa.

Ojala on huolestunut eläkeläisten palvelujen saatavuudesta ja hinnasta.
- Tärkeää on, että palvelumaksuille luodaan katto. Samalla on turvattava kuntien taloudelliset edellytykset huolehtia palveluista, sanoi Ojala.

Eläkeläiset ry:n juhla oli samalla YK:n ikäihmisten vuoden suurin eläkeläisten tapahtuma maassamme. Sen kolmen päivän aikana järjestettyihin tapahtumiin osallistui kymmenisen tuhatta eläkeläistä eri puolilta Suomea.

Tuomioja kehottaa halukkaita hakemaan ydinvoimalalupaa

Tuomioja sanoo Keski-Suomen sanomalehdissä pitävänsä normaalina järjestyksenä sitä, että teollisuusryhmä, joka haluaa ydinvoimalan toteuttaa panee hakemuksensa sisään ja sitten se käsitellään.

Hän torjuu ehdotuksen, että eduskunta antaisi hankkeelle ensin myönteisen kannan. Ministeri painottaa, että vasta kun hakemus on olemassa, hallitus voi harkita poliittisesti kiistanalaista hanketta vakavasti.

- Hallitusohjelman henki on se, että jos joku lupahakemuksen jättää, hallitus ei sitä pysäytä vaan vie sen eduskunnan päätettäväksi, Tuomioja lupaa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) on arvioinut, että eduskunta voisi antaa rakentamiselle myönteisen ponnen ensi keväänä, kun se päätää ydinjätteen loppusijoittamisesta. Teollisuus taas on toivonut, että se saisi ennen hakemista päättää, onko hankkeella poliittisia mahdollisuuksia edetä.

Keskusta haluaisi keskustelun puhtaasta ruoasta

Keskustan tiistaina tekemän aloitteen taustalla ovat viime päivien uudet dioksiini-paljastukset Belgiassa. Puolueen mielestä EU on epäonnistunut ruoan turvallisuuden varmistamisessa ja Suomen tulisi toimia asiassa voimakkaasti.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen moitti Suomen hallitusta, että se on ollut aivan liian passiivinen aukottoman ruoan tarkastusjärjestelmän aikaansaamiseksi koko EU:n alueelle.

Eduskunnan puhemiesneuvosto käsittelee keskustan ehdotusta keskiviikkona. Tiistaina arvioitiin, että keskustelun mahduttaminen kevätistuntokauden lopun aikatauluun voi osoittautua mahdottomaksi.

Tavanomaisten täysistuntoasioiden lisäksi eduskunnan ohjelmassa on vielä ajankohtaiskeskustelu asuntoasioista keskiviikkona sekä pääministerin ilmoitus EU-puheenjohtajakauden asioista ensi viikon torstaina.

Eduskunnan kevätistuntokausi päättyy näillä näkymin ensi viikon perjantaina, jolloin hyväksytään mm. tämän vuoden ensimmäinen lisäbudjetti.

Riskilä: Liittokierros ruokkisi palkkakilpailua

- Tällaiset esimerkit toivottavasti herättävät huomaamaan, että eri aloja edustavien palkansaajien välillä on taloudellisia kytköksiä, vaikkei niitä aina haluta nähdä, Riskilä totesi KTV:n edustajistossa tiistaina Hyvinkäällä.

KTV asettui jo viime marraskuussa tukemaan ensi sopimuskierroksella keskitettyä ratkaisua. Tätä perusteltiin mm. eri alojen tasasuhtaisen ansiokehityksen turvaamisella.

Jos palkankorotusten jakovara lasketaan vain alakohtaisesti, joidenkin alojen työntekijät saisivat kaksin-, jopa kolminkertaiset palkankorotukset tupoon verrattuna, Riskilä muistutti.

SAK: Vastuuttomia eläkepuheita

- Työeläkeputkeen voi vaikuttaa suoraan vain työnantaja, joka yrityksessä tekee edelleen päätökset niin työhönotosta kuin irtisanomisistakin, muistutetaan SAK:n hallituksen maanantaisessa kannanotossa.

SAK kehottaa ikääntyvien työttömien syyllistämisen sijaan puuttumaan ikääntyvien työntekijöiden irtisanomisiin. Työnantajan vastuuta työntekijöistään ja irtisanomisten seurauksista olisi lisättävä esimerkiksi ikääntyvän irtisanomisesta perittävällä ylimääräisellä maksulla.

SAK muistuttaa, että yli 55-vuotiaista työttömistä on viime vuosina työllistynyt vain kolme sadasta, hekin yleensä tuetun työllistämisen kautta.

Työmarkkinajärjestöt kiistelevät parhaillaan varhaiseläkejärjestelmän uudistamisesta ns. Puron työryhmässä. Erityisesti työttömyysputkiratkaisun löytymiselle tuo paineita se, että ensimmäiset suuret ikäluokat saavuttavat eläkeputken alaikärajan eli 55 vuotta ensi vuonna.

Koonnut: IA
11.6.1999