Machomies on kulttuurin tuote



Miksi miehet käyttäytyvät naisia väkivaltaisemmin? Miesten väkivaltaa selitetään usein biologisilla tekijöillä, kuten välittäjäaineilla, geeneillä tai hormoneilla. Tuoreessa tutkimuksessa väkivallan syyt löytyvät kuitenkin kulttuurista, niistä ideaaleista malleista, joita miehille tarjotaan oikean maskuliinisuuden merkeiksi.


- Jos miehet olisivat biologisesti ohjelmoituja, väkivalta olisi paljon yleisempää. Kuitenkin vain pieni osa miehistä tekee väkivaltarikoksia. Biologista ja kulttuurista evoluutiota ei pitäisi sotkea keskenään, pohtii väkivaltaa tutkinut Arto Jokinen.

Jokisen kirjallisuuden lisensiaatintutkimus Panssaroitu maskuliinisuus tarkastettiin Tampereen yliopistossa torstaina. Tutkimus tuo esille väkivallan ja maskuliinisuuden välisiä kytköksiä suomalaisen kulttuurin teksteissä.

Miehet ovat Jokisen mukaan väkivaltaisia, koska sitä pidetään miehekkäänä. Vaikka harva käyttäytyy aggressiivisesti, piilevä väkivaltaisuus liittyy lähes kaikkiin miehiin. Se näkyy asenteissa kuten naisten vähättelyssä. Se voi olla seksistisiä vitsejä, kadulla huutelua, röyhkeää ajotyyliä jne.

- Sukupuolen voi nähdä esityksenä, jossa miehet esittävät miestä. Väkivaltaisesti käyttäytyvää miestä voidaan pitää typeränä, mutta hänen maskuliinisuuttaan ei aseteta kyseenalaiseksi. Toisaalta väkivalta voi olla muutakin kuin suoraa aggressiota.

- Kyse on silloin rakenteellisesta väkivallasta, miesten vallankäytöstä eli patriarkaatista.

Kalevalakin ihannoi väkivaltaa

Eräänä lähteenään Jokinen on käyttänyt Kalevalan Lemminkäisestä ja Kullervosta kertovia runoja ja niistä tehtyjä tulkintoja. Runoissa varoitetaan väkivallan perinnön jatkumisesta isästä pojalle, mutta silti väkivaltaa ihannoidaan. Ihannemies esitetään positiivisena väkivaltasankarina.

Myös Suomen puolustusvoimien ohjesäännöissä ja sotilasslangissa liitetään väkivalta maskuliinisuuteen ja esitetään se yhtenä miehisenä hyveenä.

Kulttuurimalleissa rakennetaan maskuliinisuutta, mutta niitä ei tule ymmärtää suorana kehotuksena väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Jokisen mukaan väkivalta ei aina ole ilmiselvää, vaan se voi myös olla passiivista läsnäoloa ja kätkeytymistä näkyvyyteen.

- Passiivinen läsnäolo on väkivallan uhkaa, joka voi näkyä esimerkiksi miehen pukeutumisessa. Kätkeytyminen näkyvyyteen puolestaan tarkoittaa sitä, että väkivaltaa toistetaan niin paljon kulttuurin viesteissä, että sitä ei enää nähdä. Aggressiivisuus, kovuus, sotilaallisuus näkyvät jatkuvasti viihteessä, sanomalehdissä, muodissa ja mainonnassa.

Väkivallan liittyminen mieheen nähdään niin luonnollisena, että tätä kytköstä ei enää huomata.
- Ei ole osattu edes kysyä, olisiko väkivallalla jotain tekemistä maskuliinisuuden kanssa.

STT-IA
11.6.1999


AJASSA -SIVULLE