Suomen suurista kaupungeista yritetään tehdä eurooppalaisia kaupunkilomakohteita



Kauniina kesäpäivänä ei ole vaikea löytää reppuselkäisiä ja kameraa kaulassa roikottavia turisteja Helsingistä. Ensimmäiseksi toimittajan silmään osuu italialaiset kuherruskuukauttaan viettävät Laura ja Claudio Araimo.


- Claudion isä antoi meille lentoliput Suomeen häälahjaksi, Laura Araimo kertoo.

Isä Araimo oli aikoinaan ihastunut napapiirin eksotiikkaan ja halusi antaa näkymän lahjaksi pojalleen ja uudelle miniälleen.

Kolmannes kaikista turisteista tulee Suomeen juuri sukulaisten ja tuttavien suosituksesta. Tämä käy ilmi Matkailun edistämiskeskuksen MEK:n tilastokeskuksella teettämästä tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 45 000 matkailijaa raja-asemilla.

Satamamaksut korkeita

Araimot saapuivat napapiiriltä Helsinkiin toissapäivänä ja suuntavat päivän kuluttua Tukholmaan.

Helsinki on kasvattanut viime vuoden aikana suosiotaan eurooppalaisten kaupunkilomakohteena.
- Helsinki vetää jo aika hyvin,markkinointijohtaja Marina Krause kertoo MEK:sta.

Hänen mukaansa pääkaupungin vetovoima selittyy kaupungin siistiytymisestä ja myös tulevasta kulttuuripääkaupunkiasemasta ja Suomen EU-puheenjohtajuudesta.

Helsingin ongelmana on erityisesti satamamaksujen korkeus. Helsingin satamamaksut ovat yli kaksinkertaiset esimerkiksi Tukholmaan verrattuna. Lähisatamista ainoastaan Pietari on kalliimpi kuin Helsinki.

- Helsinkiin ei saavu pian juuri lainkaan ulkomaisia risteilyaluksia, mikäli satamamaksuille ei tehdä jotakin, Krause huomauttaa.

Toinen Helsinkiä vaivaava ongelma tulee eteen EU-puheenjohtajuuden myötä. Silloin hotellit täyttyvät, eikä lomamatkailijoille löydy yösijaa. Myös Turkua, Tamperetta ja Oulua yritetään kaupata kaupunkilomakohteeksi. Kaupunkilomakohteelta vaaditaan kulttuurinähtävyyksiä, tapahtumia ja menopaikkoja.

Krausen mukaan Oululla on eniten tekemistä todelliseksi kaupunkilomakohteeksi tulemisessa, mutta se on Pohjois-Suomen suurin kaupunki ja siten puolustaa paikkaansa kaupunkikohteiden listalla.

- Kun kaupunki kerran pääsee matkanjärjestäjien listoille, ei sieltä hevin pudota pois. Toisaalta, jos sieltä putoaa pois, on vielä vaikeampaa päästä uudelleen listoille, Krause kertoo.

Suomi yksinäisten matkailijoiden maa

Suomi on individualistimatkailijoiden maa, Krause analysoi MEK:n tutkimuksesta laadittuja tilastoja. Suurin osa matkailijoista tulee Suomeen yksin. Tämä selittynee osittain liikematkailijoiden suuresta määrästä, mutta esimerkiksi perheet tulevat Suomeen usein ilman lapsia.

Järjestetyt luontomatkat kiinnostavat eniten saksalaisia, mutta yleisesti ottaen luonto-aktiviteetit ovat lomamatkan ohjelmanumero kuin matkan pääsyy.

Suurimmat matkailutulot Suomeen tulivat viime vuonna Venäjältä. Suurin osa venäläisiltä saaduista tuloista tuli työajanmatkailusta. Venäläisten osuus hotelliasiakkaista putosi reilulla kolmanneksella ruplan romahduksen jälkeen syyskuussa. Tänä vuonna venäläisasiakkaita ei odoteta viimevuotista määrää.

- Saksan, Alankomaiden ja Sveitsin osuuden sen sijaan odotetaan kasvavan. Näistä maista on järjestetty jo suoria charter-lentoja Lappiin.

Ruotsalaiset moittivat suomalaisten kielitaitoa

Venäjä oli Tanskan ohessa ainoa maa mistä tulee työajanmatkailijoita enemmän kuin vapaa-ajanmatkailijoita. MEK:n tutkimus osoitti kuitenkin, että lomaturistit jättävät enemmän tuloja Suomeen kuin liikematkailijat. Tämä yllätti haastattelututkimuksen tekijät.

Vapaa-ajan matkailijoiden osuus Suomeen saapuneista matkailijoista on vajaa puolet, liikematkailijoiden osuus kaikista matkailijoista on noin kolmannes. Erityisesti japanilaiset tulevat maahamme lomaa viettämään.

Haastatteluissa matkailijat kertoivat yllättyneensä positiivisimmin ihmisten ystävällisyydestä ja yleisestä puhtaudesta. Eniten pettymyksiä olivat tuottaneet hintataso sekä kielitaito.

Suomalaisten kielitaidottomuudesta valittivat erityisesti ruotsalaiset, norjalaiset ja venäläiset. Marina Krausen mukaan länsinaapureiden valituksista kuvastuu, että suomalaisia on markkinoitu Ruotsiin ja Norjaan ruotsia taitavana kansana.

Matkailijat saapuvat Suomeen enimmäkseen kesällä, vaikka talvimatkailun osuus on kasvanut vuodesta 1994 lähtien. Talvella Suomeen tullaan erityisesti jouluaikaan.

Työajan matkailu jakaantuu tasaisemmin ympäri vuoden kuin loma-ajan matkailu. Vilkkaimmat liikematkailu kuukaudet ovat silti touko- ja kesäkuussa.

Sukupuolijakauma Suomen ulkomaanturisteista on hieman vino, sillä noin 60 prosenttia on miehiä.

STT-IA
11.6.1999


AJASSA -SIVULLE