Metsäteollisuus saastuttaa entistä vähemmän


Suomalaisen metsäteollisuuden jätevesikuormitus on vähentynyt merkittävästi 1970-luvulta lähtien. Seuraava askel olisivat nollapäästöt, mutta ainakaan vielä tähän ei päästä ilman taloudellisia ja tuotannollisia ongelmia.

Kemiallisen metsäteollisuuden aiheuttama orgaaninen vesistökuormitus on pudonnut viiteen prosenttiin 1970-luvun puoliväliin verrattuna. Samaan aikaan tuotanto on kaksinkertaistunut.

Lisäksi happosateita aiheuttavat päästöt eli lähinnä rikkidioksidi ja hajukomponentit ovat vähentyneet viidennekseen.

Orgaanoklooriyhdisteitä on tonnissa enää 0,15 kiloa, kun niitä 1970-luvulla oli viisi kiloa.

Vesistöt puhdistuvat

- Teollisuuden järjestelmien lisäksi myös kunnallisia jätevedenpuhdistamoita ja energiajärjestelmiä on kehitetty. Sittemmin huomio on keskittynyt maatalouteen, jonka päästöjä vähennetään mm. suojavyöhykkeillä ja jätevesien laskeutumisaltailla.

- Vesistöt puhdistuvat, Kymijoesta ja Kokemäenjoesta nousee jo lohi, kuvailee professori Johan Gullichsen Teknillisestä korkeakoulusta.

Gullichsen osallistui 200 muun asiantuntijan kanssa kansainväliseen metsäteollisuuden jätevesi- ja ympäristösymposiumiin Tampereella. Keskiviikkona päättynyt nelipäiväinen symposiumi keräsi osallistujia 26 maasta.

Metsäteollisuuden panostus ympäristönsuojeluun näkyy myös Pirkanmaan vesistöissä. Antero Luonsi Pirkanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että vielä vuonna 1995 Valkeakosken alapuolisen vesistön laatu oli huono.

Biologisen jätevedenpuhdistuksen ansiosta laatu oli saatu välttäväksi jo parin vuoden kuluttua.
- Pirkanmaalla jäljellä on ainoastaan Kangasalan Kirkkojärvi, jossa veden laatu on huono.

Nollapäästöjä hankala tavoittaa

Metsäteollisuuden tuotanto- ja puhdistusprosessien tehostaminen on edelleen ajankohtaista. Sen sijaan asiantuntijat eivät tässä vaiheessa pidä nollapäästötavoitetta realistisena. Se nimittäin nostaa liikaa teollisuuden investointi- ja käyttökustannuksia ja voi heikentää tuotteen laatua.

- Kanadassa rakennettiin tehdas, joka tähtäsi nollapäästöihin. Tuloksena oli kuitenkin laatuongelmia, suljetut kierrot aiheuttivat korroosiota eikä niitä pystytty ylläpitämään. Tehdas jouduttiin sulkemaan ja tilalle rakennettiin jätevedenpuhdistamo, kertoo professori Douglas Reeve Toronton yliopistosta.

Reeve kuitenkin painottaa, että vanhojen tehtaiden päästöjä voidaan merkittävästi vähentää järkevillä ratkaisuilla.
- Hyvä esimerkki tästä on Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdas, jossa ympäristötyötä on tehty 20 vuotta. Lopputulos on lähes yhtä hyvä kuin uusissa tuotantolaitoksissa.

STT-IA
11.6.1999

TALOUS -SIVULLE