Ympäristöväki tukeutuu uusiutuviin energialähteisiin

Raportti: Päästöt alas ilman lisäydinvoimaa



Suomessa voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä nopeammin ja tehokkaammin kuin virallisissa laskelmissa oletetaan. Vähennyksiin pääseminen ei edellytä uutta ydinvoimaa tai vesivoimaa, vaan satsaamista uusiutuviin energialähteisiin.


Tällaisiin johtopäätöksiin päädytään keskeisten ympäristöjärjestöjen teettämässä Uusiutuva energiapolitiikka -raportissa. Paperi luovutettiin torstaina kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojalle (sd.).

Ympäristöjärjestöjen skenaarioiden pohjalla ovat samat taustaolettamukset esimerkiksi talouskasvusta kuin kauppa- ja teollisuusministeriön parin vuoden takaisessa Energiatalous 2025 -selvityksessä.

- Tämän vuoksi skenaariot eivät suoranaisesti edusta ympäristöjärjestöjen toivomaa energiapolitiikkaa, raportin toimittanut Harri Lammi Maan ystävistä kertoo.

Ympäristöväki toivoo, että pitäytyminen kauppa- ja teollisuusministeriön taustaolettamuksissa edistäisi rakentavaa vuoropuhelua. Aktivistien mukaan virallisissa portaissa ei ainakaan voida tyrmätä raporttia vetoamalla epärealistisiin lähtökohtiin.

Luonnonsuojeluliiton projektivastaava Iida Siimes kertoikin ministeri Tuomiojan kiitelleen, että raportin pohjalta on hyvä edetä jatkokeskusteluun.

Hiilen tilalle puuta, kaasua ja tuulta

Ympäristöjärjestöjen raportin mukaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteisiin voidaan päästä vuonna 2005, kun sopimuksessa puhutaan ajanjaksosta 2008-2012.

Vuoden 1990 hiilidioksidipäästöjen tasosta, joka on Kioton sopimuksen tavoitteena, voitaisiin leikata vielä 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tämä onnistuisi hyödyntämällä nykyistä voimakkaammin uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla mittavia energiansäästöjä. Skenaarioissa näitä keinoja hahmotellaan VTT:n ja Tekesin tutkimuksiin nojautuen.

Raportissa katsotaan, että ohjaavan energiaverotuksen avulla hiiltä voitaisiin tehokkaasti korvata puulla, maakaasulla ja tuulivoimalla. Vuoteen 2010 mennessä puun ja maakaasun osuudet sähkön ja lämmön tuotannossa voitaisiin kaksinkertaistaa.

Tuulivoimaa ympäristöväki liputtaa maailman nopeimmin kasvavana energiamuotona. Rakentamalla lähinnä Suomen merialueille tuulipuistoja, tuulivoiman osuus sähköntuotannossa saataisiin kasvamaan aina 16 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, todetaan raportissa.

Myös energiansäästöillä ympäristöväki uskoo saatavan paljon aikaan. Kotitaloudet voisivat säästää sähköä yli kolmanneksen nykyisestä kulutuksesta vuonna 2030. Tämä onnistuisi tiukentamalla laitteiden ja uudisrakennusten normeja.

Energiaa runsaasti syövässä paperiteollisuudessa puolestaan energiatehokkuuden lisääminen toisi raportin mukaan satojen miljoonien markkojen säästöt.

Uusiutuvat energialähteiden kustannukset puhuttavat

Virallisilla tahoilla on usein korostettu uusiutuvien energialähteiden kalleutta. Puun polttaminen ja kerääminen ei ole halpaa puuhaa, eikä myöskään tuulivoimaloiden rakentaminen.

Ympäristöväen skenaariossa uusiutuvien energialähteiden tukia nostettaisiin lähivuosina voimakkaasti ja samaan aikaan ryhdyttäisiin verottamaan polttoaineita hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Raportti kuitenkin korostaa, että uusiutuvat energialähteet eivät pelkästään niele tukirahoja, vaan myös edistävät talouskehitystä parantaessaan työllisyyttä.

Ympäristöväki viittaa EU:n komission laskelmiin, joiden mukaan tuulivoiman työllistämisvaikutus tuotettua energiayksikköä kohti on 3-5 -kertainen hiili- tai ydinvoimaan verrattuna. Myös puuvoimaa kiitellään hyväksi työllistäjäksi.

Uusiutuvien energiamuotojen kasvu lisäksi laskee ajan myötä niiden kustannuksia. Raportissa todetaan, että tuulella tuotettu sähkö voisi saavuttaa perinteisten sähköntuotantomuotojen kustannukset jo vuosina 2007-2010.

Ympäristöväki arvosteleekin päästöjen vähentämiskustannuksista tähän mennessä Suomessa tehtyjä tutkimuksia. Niissä päästöjen vähentäminen saadaan näyttämään epärealistisen kalliilta, koska uusien energiamuotojen mahdollisuuksia ei huomioida riittävästi, raportissa valitellaan.

Uusiutuva energiapolitiikka -raportin teettämisessä olivat mukana Greenpeace Pohjola, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Dodo, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen WWF.

STT-MH
11.6.1999


TALOUS -SIVULLE