Todellinen rauha alkaa kansalaisten vuoropuhelusta



Ylätason poliittisen ja sotilaallisen rauhanprosessin rinnalla on jo yli kolme ja puoli vuotta toiminut syvemmän tason prosessi, jolla pyritään pysyvään rauhaan entisessä Jugoslaviassa. Tämä tapahtuu edistämällä pienimuotoista siviilielämän eri alojen edustajien vuoropuhelua hyvien naapuruussuhteiden palauttamiseksi.


Ns. Royaumont-prosessi on tällä hetkellä ainoa alueellinen aloite, jossa sekä Jugoslavia että Yhdysvallat ovat mukana.

Prosessin koordinaattori, Kreikan entinen talousministeri Panagiotis Roumeliotis neuvotteli tiistaina ja keskiviikkona ulkoasianministeriön kanssa Kosovon tilanteesta ja EU:n Kaakkois-Euroopan vakaussopimussuunnitelmasta.

Esillä olivat myös Royaumont-prosessin kokoukset ja tapaamiset heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Hän sanoi saaneensa ajatuksilleen Suomen hallituksen tuen ja lupasi toimia läheisessä yhteistyössä Suomen kanssa.

Prosessi käynnistyi Ranskan aloitteesta Royaumontissa pidetyssä kokouksessa joulukuussa 1995. Mukana ovat EU-maat, Yhdysvallat, Balkanin maat, Unkari, ja Turkki sekä Euroopan neuvosto ja Etyj.

EU sulki huhtikuussa Jugoslavian hallitusten- ja parlamenttienvälisen toiminnan ulkopuolelle toistaiseksi, mutta Jugoslavia osallistuu edelleen prosessin kansalaisyhteiskuntahankkeisiin.

Vuoropuhelua rohkaistava

Tavoitteena on tukea Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa edistämällä hyviä naapuruussuhteita ja vähentämällä jännitteitä osapuolten välillä. Tämä tapahtuu rohkaisemalla vuoropuhelua, kontakteja ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Lopullisena päämääränä on jyrkän etnisen vastakkainasettelun lopettaminen, alueen valtioiden välisten suhteiden normalisointi, vapaan liikkuvuuden ja ilmaisunvapauden palauttaminen sekä kulttuurisen, uskonnollisen, tieteellisen ja teknisen yhteistyön aloittaminen uudelleen.

EU hyväksyi marraskuussa yhteisen kannan Royaumont-prosessin vahvistamiseksi. Sen mukaan koordinaattori toimii EU:n puheenjohtajamaan valtuuttamana ja jäsenvaltiot voivat rauhoittaa projekteja omien intressiensä mukaisesti.

EU:n jäsenmaat ovat tähän mennessä rahoittaneet Royaumont-hankkeita noin 3 miljoonalla eurolla (18 miljoonalla markalla).

Roumeliotisin mukaan rahoitusta tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jos jälleenrakennusta halutaan edistää - 5-6 miljardia euroa (30-36 miljardia markkaa) vuodessa viiden vuoden ajan.

EU:n yhteiset periaatteet hyväksyttävä

Roumeliotis piti itsestään selvänä, että Kosovon kriisi on asettanut prosessille entistä suurempia haasteita. Toisaalta prosessin tavoitteita edistää alueen maiden halu päästä EU:n jäseneksi ja mukaan atlanttiseen yhteistyöhön.

Niiden on silloin hyväksyttävä demokratian edistämiseen tähtäävät EU-maiden yhteiset periaatteet, jotka sisältyvät EU:n Kaakkois-Euroopan vakaussuunnitelmaan.

Roumeliotis korosti toimittajille kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden merkitystä ihmisten välisten kontaktien edistämisessä.

Hän kertoi, että Budapestissa runsaan parin viikon kuluttua pidettävään kokoukseen osallistuu yli 100 kansalaisjärjestöä. Syyskuussa keskustellaan yksityisen sektorin tukemisesta ja myöhemmin työmarkkinasuhteiden parantamisesta.

Royaumont-prosessin seuraava puolivuotinen seurantakokous pidetään marraskuussa Ljubljanassa Sloveniassa. Sen yhteydessä järjestetään eri teemoihin kuten tiedotusvälineisiin, koulutukseen ja kansalaisjärjestöihin keskittyviä kokouksia.

STT-IA
11.6.1999


ULKOMAAT -SIVULLE