Opiskelijoiden poliittinen sitoutuminen edelleen vähentynyt

SYL:n Valli: Koulutuksen harmonisointi murtaisi suomalaisen mallin


Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, SYL:n, vastavalittu puheenjohtaja Veikko Valli on huolissaan muutamien vahvojen EU-maiden opetusministereiden innosta ajaa yleiseurooppalaista korkeakoulutuksen harmonisointia. Hänen mukaansa harmonisointi kaataisi nykyisen koulutusjärjestelmämme.

Ensimmäinen tuhatkuntalainen SYL:n puheenjohtaja Veikko Valli on tyytyväinen liiton vaikutusvaltaan.
- SYL on yhtä kuin opiskelijapolitiikka. Asemamme on hyvin vahva; mehän edustamme kaikkia yliopisto-opiskelijoita, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, hän muistuttaa.

Vallin mukaan aatteellisuus ja poliittinen sitoutuneisuus on kuitenkin SYL:n piirissä vähentynyt.
- Aatetta on pikkuisen, mutta sen merkitys on vähäisempi. Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna nyt on "paljon rauhallisempaa", Valli kuvailee.

- Seitsemän hengen hallituksessamme istuu kolme poliittisesti sitoutunutta. Vaikka hienosäätöä tarvitaan, meillä vallitsee suhteellisen hyvä yhteisymmärrys, hän kehuu.

Valli ei löydä yksiselitteistä syytä opiskelijapiirien epäpoliittisuudelle.
- Sitoutumattomia on paljon, mutta useimmilla opiskelijapolitiikkaan osallistuvilla on jokin taustaryhmä. Ehkä pelätään leimautumista ja toisaalta katsotaan voivan vaikuttaa yhtä hyvin ilman poliittisia sidonnaisuuksia, Valli analysoi.

Opintotukikysymys ratkaistava

Valli kertoo valtioneuvoston linjaavan yliopistojen kehittämistavoitteita piakkoin julkaistavassa viiden vuoden suunnitelmassa. Opetusministeriön siinä esittämät linjaukset tulevat koskemaan niin AMK- kuin tiedekorkeakoulusektoria.

Vallin mukaan OPM:n linjaukset ovat jossain määrin sitovia huolimatta yliopistojen autonomian lisääntymisestä.

- AMK:n kehitykseen ja jatkotutkintoihin otetaan suunnitelmassa varmasti kantaa. Opintojen kehittämisessä törmätään taas Mustajoen työryhmän mietintöön ja mahdolliseen opinto-oikeuden rajoittamiseen, jota liittomme on vastustanut, Valli sanoo.

- Ministeriö ohjaa rahanjakoa ja muun muassa sitä kautta yliopistojen riippuvuus OPM:n päätöksistä tulee säilymään.

Valli näkee oleellisena kysymyksenä opintotukimallin muuttamisen tulevaisuudessa.
- Opintojen kehittämissuunnitelmissa on huomioitava nykyisen tilanteen ongelmallisuus, koska 55 kuukauden tukiaika ei ole riittävä. Liittomme ajaa voimakkaasti lainajoustomallia, ja uskomme, että se tullaan hyväksymään, Valli sanoo ja viittaa opiskelijaliitto Tuhatkunnankin esittämään ratkaisuun, jossa lainarahoitus olisi kiinteämpi osa kokonaisopintotukea.

Ammattikorkeillakin akateeminen imu

Viralliset tahot ovat jatkuvasti painottaneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmän duaalimallia, jossa AMK-sektorilla ja tiedekorkeakouluilla on omat eriytyneet tavoitteensa. Vallin mukaan SYL on samalla kannalla, mutta liitossa ollaan hieman huolissaan ammattikorkeakoulujen halusta kehittää tutkintojaan mahdollisesti akateemisempaan suuntaan.

- Jos AMK:n jatkotutkinnoista tulisi maisteritutkintoon verrattavia, ammattikorkeat lähenisivät tiedekorkeakouluja. En usko näin tapahtuvan lähiaikoina, mutta tässä on pitkän tähtäimen vaara. Esimerkiksi Englannissa on tästä varoittavia esimerkkejä. Voisi syntyä tehoton järjestelmä, joka johtaisi yhdistymisiin, Valli arvelee.

Valli ihmettelee ammattikorkeakoulujen kehittämisen vauhtia, johon hänen mielestään sisältyy riskejä.
- Ammattikorkeilla on vahva maakunnallinen tuki ja akateeminen imu houkuttelee niitäkin. Järjestelmä on toiminut vasta vähän aikaa ja ennen kuin on kokemusta piloteista, lähdetään jo kehittämään jatkotutkintoja.

Koulutuksen harmonisointi uhkaa duaalimallin säilymistä

Vallin mielestä suomalaisen koulutuspolitiikan suuret linjat ovat kohdallaan.
- On oikea tie lähteä kouluttamaan korkeasti ihmisiä niin, että meillä on osaava ja koulutettu kansa. Nyt 68 prosenttia kustakin ikäluokasta korkeakoulutetaan, Valli sanoo.

Valli ei varsinaisesti pelkää "ylikouluttamista", mutta näkee tietoyhteiskunnan kehitysvauhdin aiheuttavan omaksumisongelmia.
- Vaikea sanoa, tuleeko korkeakoulutuksen määrästä ongelmia. Jotain uudenlaista työnjakoa vaaditaan. Työn muodot ovat muuttumassa; tietoyhteiskunta vaatii sopeutumista, joka voi varsinkin ikääntyneille olla vaikeaa, hän toteaa.

Valli kertoo SYL:n lähiajan haasteista keskeisimmäksi nousevan kuitenkin laajan tutkintojen eurooppalaisen harmonisoinnin vastustamisen. Yleiseurooppalaista korkeakoulutuksen yhtenäistämistä EU:ssa ovat esittäneet nk. Sorbonnen julistuksessa Englannin, Italian, Ranskan ja Saksan opetusministerit.

- Harmonisointi murtaisi suomalaisen duaalimallin. Eurooppalaisessa mallissa kolmen vuoden opiskelu johtaa kandidaattitutkintoon. Sitä seuraa tietyn mittainen työjakso, jonka jälkeen palataan opiskelemaan kaksi vuotta maisteriksi.

- Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän siirtyminen tähän purkaisi korkeakoulusektorien eriytyneisyyden, Valli sanoo ja kertoo asian olevan esillä seuraavan kerran kesäkuussa Bolognassa.

Yritykset ja yliopistot lähentyneet toisiaan

Tiedekorkekouluissa on viime vuosina alettu entistä enemmän miettiä opiskelijoiden valmiuksia pärjätä työelämässä. Rekrytointipalveluiden lisääntymisellä vastataan yritysten tarpeisiin. Yhtä lailla liike-elämä on uudella tavalla kiinnostunut opiskelijoista.

Puheenjohtaja Valli haluaa painottaa parantuneita työelämäyhteyksiä, mutta muistuttaa, ettei suomalainen järjestelmä salli varsinaista koulutuksen kaupallistamista.

- Rekrytoinnin tähänastinen valtion erityisrahoituksen loppuessa rahoitusta kohdennetaan toisella tavalla, mutta en näe yliopistojen hakevan rekrytointipalveluilla merkittävää rahallista hyötyä. Työelämäyhteydet ovat nousseet tärkeämmäksi. Rekrytointi on ensisijaisesti tukitoimintaa opiskelijoille, hän sanoo.

- Yliopistoissa ollaan herätty tajuamaan työelämävalmiuksien ja esimerkiksi sosiaalisten taitojen merkitys, hän jatkaa.

Koulutuksen maksuttomuus tasa-arvoista

Korkeakoulutuksen kohdentaminen alueellisiin tarpeisiin on nähtävissä entistä selkeämmin ammattikorkeiden ohella myös yliopistoissa. Turun seudulla korkeakoulut ovat ajaneet yhteistyössä suomenkielistä diplomi-insinöörikoulutusta, jonka katsotaan enemmän tai vähemmän olevan vastaus alueen elinkeinoelämän toiveisiin.

Valli kertoo olevansa jossain määrin yllättynyt Turun aktiivisuudesta hankkia diplomi-insinöörikoulutusta.
- Koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeisiin, mutta meillä on jo monta teknillistä korkeakoulua antamassa DI-koulutusta, Valli huomauttaa.

Valli kertoo, että joissain yrityksissä on ilmennyt halukkuutta kouluttaa henkilöstöä korkeakouluissa maksullisilla kursseilla.
- Tämä olisi vastoin maksuttoman koulutuksen periaatetta, eikä sovellu Suomeen, hän toteaa.

Sitä vastoin avoimen yliopiston opetus on maksullista, ja Vallin mielestä avoimen yliopiston kautta tiedekorkeakouluihin sisään pyrkiminen aiheuttaakin tiettyä ristiriitaa.

- Ei pitäisi lisätä sisäänottoa avoimen kautta. Ei ole oikeudenmukaista pääsyn kannalta, että toiset saavat opiskelupaikan maksullisen opetuksen kautta, Valli sanoo, mutta huomauttaa, että yliopistot päättävät itse sisäänoton kriteereistä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa koulutus on järjestetty kokonaan toisin niin, että parhaista opiskelupaikoista voi joutua maksamaan huomattavia summia.

Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttaminen vähentynyt

Ylioppilaat ovat historian saatossa olleet monien merkittävien yhteiskunnallisten muutosliikkeiden alkuunpanijoita. Valli ei usko, että ainakaan joidenkin vuosikymmenten radikalismiin olisi enää paluuta. Hänen mielestään yliopistojen yhteiskunnallinen rooli on yleisesti vähäisempää kuin aiemmin.

- En usko, että yliopisto-opiskelijoiden aatteellisuus kauheasti lisääntyisi. Nykyisin on vallalla halu valmistua nopeasti, ei haluta hirveästi hoitaa yhteisiä asioita, Valli arvioi.

- Yliopistoilla ja valtiolla ei ole enää kiinteää yhteyttä. Yksilöllisyys on aiempaa voimakkaampaa. Ei voida enää puhua yhtenäisestä opiskelijoiden ryhmästä, Valli toteaa.

Korkeakoulujen tiivistyvät yhteydet liike-elämään ja vastaavasti aatteellisuuden ja poliittisuuden väheneminen yliopistomaailmasta kertovat mielenkiintoisella tavalla yhteiskunnan muutoksesta.

Tuoreessa HS:n Kuukausiliitteessä julkaistiin laaja henkilöhaastattelu Nokian pääjohtajasta, Jorma Ollilasta, joka myös toimi aikoinaan SYL:n puheenjohtajana.

Ylivoimaisesti menestyneintä elektroniikkayritystämme johtava Ollila, joka nykyisin on yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista miehistä, totesi opiskelijapolitiikan auttaneen ymmärtämään suhdetoiminnan merkityksen ja opettaneen hoitamaan asioita oikein.

Veikko Valli hymähtää viittaukseen yhtenä edeltäjistään toimineeseen Keilalahden lasitalon isäntään.
- Ainakin haastattelussa annettiin paljon palstatilaa SYL:n vuosien muistelulle, Valli sanoo.

MIKKO LAITINEN
11.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE