EU kasaa työmarkkinoille TUPO-paineita



Torstain puheenjohtajavaalia odottelevan Akavan edustajakokouksessa keskityttiin keskiviikkona käymään läpi paineita, joita Suomen EU-jäsenyys tuo työmarkkinapolitiikkaan. Myös tulevaa tulopoliittista ratkaisua puhujat sivusivat lähinnä kilpailukyvyn ja EU:n näkökulmasta.


Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok.) muistutti, että Suomi joutuu nyt kilpailemaan paitsi Euroopan sisämarkkinoilla, myös avoimessa maailmankaupassa, jonka pelisäännöillä meidän on pelattava, tahdoimme tai emme.

- EU joutuu yhä kovempaan kilpailuun mm. Yhdysvaltojen kanssa. Tämä johtaa siihen, että EU-maiden talouspolitiikat lähenevät toisiaan. Yleiseurooppalaisten yritysten lisääntyessä kasvavat paineet yhdenmukaistaa etenkin EMU-maiden palkkapolitiikkaa.

- Kysymys on ainoastaan siitä, millä aikavälillä mitkäkin asiat tapahtuvat, ja minkälaiseksi kehittyy Yhdysvaltojen kanssa kilpailukykyinen palkka- ja tulonjakomalli, Viitasalo ennusti.

Mahdollista on, että Pohjoismaat muuttuvat matalamman verotuksen ja leveämmän tulonjaon suuntaan.

EU:n tulisi Viitasalon mielestä löytää välimuotoinen järjestelmä, joka toisaalta takaa kilpailukyvyn, mutta ylläpitää silti sosiaalisia järjestelmiä.

Viitasalo halusi samalla korjata käsityksiä Akavasta itsekkäänä etujärjestönä.

- Totean nyt painokkaasti, että Akava sisäistää yhteiskunnallisen vastuunsa tulonjako-ongelmatiikassa samalla kun se vaatii koulutuksen ja vastuun parempaa huomioon ottamista palkka- ja tulopolitiikassa. Koulutettujen Akava on myös sivistyneistön Akava, Viitasalo julisti.

Viitasalo kamppailee torstaina puheenjohtajapaikastaan Akavan pääsihteeri Risto Piekan kanssa. Piekan valintaa on pidetty selvänä, koska Akavan suuret jäsenliitot ovat asettuneet hänen taakseen.

Niinistö uhkaili taantumalla ja lupasi verohelpotuksia

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) varoitteli työmarkkinajärjestöjä ylimitoitettujen palkankorotusten inflaatiota lisäävistä seurauksista.

- Edessä ovat nyt euroaikamme ensimmäiset työmarkkinaratkaisut, ja niiden lopputuloksesta paljolti riippuu miten työllisyyden parantamispyrkimyksissä lähivuosina onnistutaan.

- Euro-oloissa inflaatiota ruokkivat palkankorotukset kostautuvat entistä helpommin markkinoiden ja työpaikkojen menetyksinä. Huonon suhdannekehityksen myötä kehitys voisi Niinistön mukaan johtaa vaikeasti hallittavissa olevaa taantumaan.

Hallitus pyrkii Niinistön mukaan osaltaan luomaan edellytyksiä vakaata talouskasvua ja työllisyyttä edistävän tulopoliittisen ratkaisulle syntymiselle. Hallitus varautuu 10-11 miljardin markan tulovero- ja sosiaaliturvamaksuperusteiden kevennyksiin tämän vaalikauden aikana.

- Tällä pyritään paitsi luomaan edellytyksiä tuloratkaisulle, myös parantamaan suoraan työllisyyttä kaventamalla ns. verokiilaa.

Ansiotulon verotuksen keventäminen toteutetaan Niinistön mukaan siten, että veroasteen muutos on eri tuloluokissa samantasoinen. Hän muistutti kuitenkin hallituksen päätöksestä pitää valtion menojen taso koko vaalikauden ajan määrällisesti ennallaan.

Työllisyyden parantamiseen hallitus pyrkii Niinistön mukaan erityisesti työn kustannuksia alentamalla. Korkea verokiila on valtiovarainministerin mukaan eräs keskeisimpiä työttömyyttä ylläpitäviä tekijöitä ja lisää myös työn vastaanottamishalukkuutta.

- Työvoimapulaa alkaa jo olla pitkälle koulutettujen lisäksi myös ns. tavallisten töiden tekijöistä, Niinistö muistutti.

Hän peräsi matalapalkkaerien sijaan selvityksiä siitä, miten palkkausta, verotusta ja tulonsiirtoja yhteensovittamalla olisi mahdollista säilyttää työpaikkoja.

Ihalainen vaatii EU-tason sopimuksia

Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) korosti maltillisten tulopoliittisten ratkaisujen menetyksellisyyttä. Ne ovat tuoneet vakautta talouden ja työmarkkinoiden lisäksi myös maan politiikkaan. Ihalainen varoitteli kuitenkin EU:n tuomista paineista.

- Meillä ei ole riittävästi tiedostettu, minkälaisen sysäyksen talous- ja rahaliitto aiheuttaa yhteisen valuutan ja yhteisen korkopolitiikan oloissa EU-maiden talous-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikan tiiviimmän koordinaation aikaansaamiseksi.

Ihalainen vaatii selkeää oikeudellista perustaa, jonka puitteissa EU-tason neuvottelu- ja sopimustoimintaa voidaan toteuttaa. Hän korosti, että EU ei voi kehittyä tasapainoisesti vain taloudellisena liittona, vaan myös sosiaalisena unionina.

- Pääoma voi liikkua yli kansallisten rajojen tullen mennen, mutta työntekijöiden oikeudet päättyvät enimmäkseen kansallisille rajoille. Tämä epätasapaino täytyy korjata, Ihalainen julisti.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on Ihalaisen mukaan työlistalla ainakin kaksi konkreettista työmarkkinoita koskevaa asiaa. Näitä ovat tiedottamista ja kuulemista koskeva direktiivi sekä yritysneuvostoja koskevien direktiivien valmistelu.

Asiat ovat esillä vajaan parin viikon päästä Helsingissä järjestettävässä eurooppalaisia ay-järjestöjä edustavassa EAY:n edustajainkokouksessa.

STT-MH
16.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE