Työsuojelu on yrityksen kannattavin sijoitus

- Puolet hyödystä tulee sairauspoissaolojen ja eläköitymisen vähentymisenä. Puolet tulee suoranaisena tuottavuuden lisääntymisenä, professori Rantanen eritteli.

Hän puhui oman laitoksensa ja Maailman terveysjärjestön WHO:n järjestämän työterveyskokouksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden työterveysongelmat ovat päältä katsoen varsin erilaisia, mutta yhteistä niille on kuitenkin kasvava psyykkinen työpaine. Teollisuusmaat ovat siirtäneet kehitysmaihin osan teollisuuttaan ja kylkiäisenä suorituspaineen.

Kehitysmaiden tyypillisiä ammattitauteja ovat silikoosi eli kivipölykeuhko sekä monet kemikaalialtistukset. Silikoosin WHO toivoo saavansa kuriin vuoteen 2015 mennessä. Sen poistaminen maailmasta on WHO:n lähivuosien tärkeimpiä terveyshankkeita, johtaja Richard Helmer WHO:sta kertoi.

Stressi on koko talousjärjestelmän ongelma

Stressi altistaa myös fyysisille sairauksille, sillä se laskee ihmisen vastustuskykyä ja lisää tulehdusalttiutta.

Työperäinen stressi ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee laajasti koko talousjärjestelmää, professori Tom Cox Nottinghamin yliopistosta arvioi.

- Työstressi on työterveydenhuollon suurimpia haasteita koko Euroopassa. Stressi ei ole yksin työntekijöiden ongelma, vaan se on uhka myös koko talousjärjestelmälle, Cox sanoi.

Stressiä voidaan hallita etsimällä työoloista stressiä aiheuttavat asiat ja poistamalla ne mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi oikea työnjohtotapa voi vähentää työntekijöiden stressiä.

Cox mainitsi, että uuteen teknologiaan liittyy riskejä, joita emme välttämättä edes vielä tiedä. Stressiä lisää myös tieto siitä, että tietotekniikka voi aiheuttaa terveyshaittoja. Pelko ja epävarmuus tulevaisuudesta ahdistavat työntekijöitä ja samalla altistavat heidät stressille ja stressisairauksille.

Työelämän muutoksilla on hyvätkin puolensa

Työelämän muutosten kielteisiä puolia paisutellaan usein myönteisten kustannuksella, professori Raija Kalimo Työterveyslaitoksesta harmitteli. Suomen työelämä on tullut 90-luvulla haasteellisemmaksi ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet työhönsä ovat lisääntyneet, Kalimo totesi.

Kielteistä ovat työelämään liittyvä epävarmuus ja kiireisyys, joihon työntekijä ei voi itse vaikuttaa.

Kalimo kiisti tiedot, joiden mukaan nuoret työntekijät sopeutuisivat vanhoja paremmin pätkätyöhön.
- Voi olla, että heillä on kovempikin stressi kuin iäkkäämmillä. Nuoret ovat perheenperustamisvaiheessa ja heillä on velkaa.

Kalimon mukaan puolet suomalaisista työntekijöistä näkee työuupumuksen vakavaksi riskiksi. Noin puolella työntekijöistä on uupumuksen oireita. Vakavista oireista kärsii arviolta seitsemän prosenttia työntekijöistä.

Tietotyö uuvuttaa herkästi tekijänsä. Seitsemän kymmenestä tietotekniikan ammattilaisesta kokee tietomäärästä selviytymisen vaikeaksi. Myös ajoittain tietotyötä tekevät tiedon käsittelijät,vastaanottajat ja tuottajat kokevat toisinaan ongelmia tietomäärän hallinnassa.

STT-IA
11.6.1999