Kotimainen kysyntä lisää työpaikkoja

VM nosti Suomen talouden kasvuennustetta

Talouskasvun hidastuminen näyttääkin katsauksen mukaan jääneen sekä lyhyemmäksi että pienemmäksi kuin talvella arvioitiin.

Kokonaistuotanto kasvaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna 3,8 prosenttia ja ensi vuonna 3,9 prosenttia. Tämän vuoden kasvuarvio on 0,2 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin helmikuun suhdannekatsauksessa.

Valtiovarainministeriön ennuste on hieman korkeampi kuin tiistaina julkistettu Suomen Pankin kasvuarvio. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n keskiviikkona julkistetussa Suomen maatutkinnan arviossa kokonaistuotannon ennakoitiin kasvavan tänä ja ensi vuonna "yli 3,5 prosentin vauhtia".

- Kansainvälisen talouskehityksen epävarmuudet näyttävät nyt hieman pienemmiltä kuin vuoden alkupuolella. Suomen talouskasvu ei näytä viime vuoden lopulla myöskään vaimentuneen ennakkoarvioiden mukaisesti. Talouskasvu on pysynyt myös alkuvuoden verraten ripeänä, todetaan katsauksessa.

Kasvu kotimaisen kysynnän varassa

Kokonaistuotannon kasvu on tänä vuonna enemmän kotimaisen kuin ulkomaisen kysynnän varassa. Ensi vuonna viennin veto alkaa taas vauhdittua.

- Matalien korkojen ruokkima luotonannon kasvu ja työllisyyden nopean kasvun myötä yleistyvät työvoimakapeikot saattavat vähitellen uhata kustannustason vakautta, varoitti valtiovarainministeriö.

Hintojen nousu jää katsauksen mukaan kuitenkin tänä vuonna 1,0 prosenttiin ja ensi vuonna 1,7 prosenttiin.

Suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouden kasvu myös työllistää hyvin. Työttömyysaste laskee katsauksen mukaan tänä vuonna 11,3 prosentista 10,3 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 9,3 prosenttiin.

Uusia työpaikkoja syntyy tänä vuonna yli 60 000 ja työpaikkojen kasvu jatkuu ensi vuonna.

Työttömyyden hidas lasku johtuu katsauksen mukaan työvoiman tarjonnan kasvusta. Työllisyysaste nousee kansantalousosaston arvion mukaan tänä vuonna 64,1 prosentista 65,7 prosenttiin ja ensi vuonna 66,5 prosenttiin.

Julkinen talous vahvistuu edelleen

Jo viime vuonna ylijäämäiseksi kääntynyt julkinen talous vahvistuu suhdannekatsauksen mukaan edelleen. Valtiontalouskin on kansantalouden tilinpidon käsittein enää vain lievästi alijäämäinen.

Finanssipolitiikka on jatkunut kysyntää rajoittavana, mutta ensi vuona sen kiristävä vaikutus on katsauksen mukaan nykynäkymin jäämässä tätä vuotta pienemmäksi.

Julkisen talouden EMU-ylijäämä nousee tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja ensi vuonna 4,6 prosenttiin. Valtiontalouden 0,2 prosentin alijäämä kääntyy kansantalousosaston laskelmien mukaan ensi vuonna 0,8 prosentin ylijäämäksi.

Kunnallistalouden ylijäämäksi katsauksessa arvioidaan ensi vuonna 2 miljardia markkaa. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä nousee lähes 26 miljardiin markkaan.

Rahamarkkinoiden keveys ja alhainen korkotaso on näkynyt rahoitusmarkkinoilla luottojen voimakkaana kasvuna. Pankkiluottojen kasvuvauhti oli viime vuoden lopussa jo 12 prosenttia ja kuluvan vuoden alussa vauhti on vielä hieman nopeutunut, katsauksessa todetaan.

Tänä vuonna kolmen kuukauden rahamarkkinakorko laskee katsauksen mukaan keskimäärin 3,6 prosentista 2,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen keskimäärin 2,6 prosenttiin.

Pitkän koron eli valtion 10 vuoden obligaatiokoron VM:n kansantalousosasto arvioi laskevan viime vuoden 4,8 prosentista keskimäärin 4,0 prosenttiin tänä ja ensi vuonna.

STT-IA
11.6.1999