Suomalainen romuralli



Autokauppa vilkastui mukavasti viime vuonna. Autokantamme on kuitenkin kovin vanhaa. Kova verotus pitää hinnat korkeina, mutta kuka on valmis maksamaan veronalennukset.


Suomen viime vuonna piristyneen kotimaisen kulutuksen myötä vilkastui myös autokauppa. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuoden aikana 125.751. Vuodesta 1997 kasvua oli 20,3 prosenttia. Pakettiautojen rekisteröinti kasvoi 19,8 prosenttia, kuorma-autojen 15,6 prosenttia ja linja-autojen 10,9 prosenttia.

Autokauppa kiihtyi vuoden loppua kohden. Jos jokaisen kuukauden ensirekisteröintejä verrataan edellisen vuoden vastaavaan, niin henkilöautojen rekisteröitiin marraskuussa 37,4 prosenttia enemmän ja joulukuussa peräti 52,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tulevaisuus toivoa täynnä

Henkilöautojen viime vuoden myynti ylitti odotukset, ja lamavuodet pohjamudissa rypenyt autokauppa on saanut huokaista helpotuksesta. Myynti on nyt vuoden 1982 tasolla. Autoalan Ennusteryhmän viimesyksyisen arvion mukaan tänä vuonna tullaan myymään 126.000 - 130.000 henkilöautoa.

Uusia pakettiautoja arvioidaan myytävän 15 500, kuorma-autoja 4 700 ja linja-autoja 450 kappaletta.

Autoalan Ennusteryhmä arvioi uusien autojen myynnin kasvavan vielä pari vuotta, minkä jälkeen tilanne tasaantuu. Vuoden 2001 tienoilla päästäisiin 140.000 ensirekisteröintiin vuodessa. Tämä määrä riittää estämään autokannan arvon alenemisen, mutta ei vielä nopeuta autokannan uudistumista.

Suomalainen suosii saksalaista

Uusista henkilöautoista 33,2 prosenttia oli viime vuonna saksalaisia. Japanilaisten osuus oli 17 prosenttia, ranskalaisten 14,8 prosenttia ja englantilaisten 11 prosenttia. Dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus koko myynnistä oli 15,7 prosenttia.

Uusista henkilöautoista on huomattava osa erilaisten yhteisöjen hankkimia. Viime vuonna 50.893 kappaletta eli 40,5 prosenttia kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä koski yhteisöjen käyttöön merkittyjä autoja.

Yhteisöautojen määrä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia eli vähemmän kuin henkilöautojen kokonaismyynti, mistä voidaan päätellä, että viime vuonna yksityiset kansalaiset kiertelivät autoliikkeissä pulleine kukkaroineen.

Erinomaiset romurallin harrastusmahdollisuudet

Kukkaron pitääkin tosiaan olla pullea, jos omaa autoa tekee mieli. Suomessa uuden auton hankintahinta vastaa työssäkäyvän ihmisen kahden vuoden kaikkia kulutusmenoja. Saksassa ja Ranskassa auton hinta vastaa yhden vuoden kulutusmenoja. Ruotsalaisetkin selviävät puolellatoista vuodella.

Korkean hinnan seurauksena autokantamme keski-ikä on korkea, yli 10 vuotta. Noin 80 prosenttia autoista on yli viisi vuotta vanhoja. Suomessa on henkilöautoja vajaat kaksi miljoonaa, ja näistä vain kolmanneksessa on katalysaattori.

Suomessa rekisteristä poistetut autot ovat keskimäärin 18 vuotta vanhoja. Keski-Euroopassa autot poistetaan käytöstä Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan noin 10 vuoden jälkeen.

Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtajan Jaakko Tusan mielestä pitäisi aktiivisesti etsiä keinoja autokannan nuorentamiseksi, sillä se on nopein tapa vähentää liikenteen päästöjä. Hänen mukaansa liikenteen päästöt olisivat 30 prosenttia nykyistä pienemmät, jos autokannan keski-ikä olisi sama kuin vuosikymmenen vaihteessa.

Verottaja juo bensiiniä ja syö autoja

Tärkein hintoja korkealla pitävä syy on kova verotus. Jos kaikki autoliikenteen verot lasketaan yhteen, on Suomi toisella sijalla EU-maista. Erityisesti bensiini ja uudet autot ovat meillä verottajan suosiossa.

Keskihintaisen uuden henkilöauton hinnasta on verojen ja veroluonteisten maksujen osuus 48 prosenttia. Vain Tanskassa verotetaan uutta autoa enemmän kuin meillä. Bensiinin hinnassa meillä on veroa 75 prosenttia.

Autoalan Keskusliiton, Autotuojien ja Öljyalan Keskusliiton teettämässä tutkimuksessa lähes 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että autoiluun kohdistuva verotus ei ole kohtuullista.

Romurallista riemuralliin

Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja Öljyalan Keskusliitto ehdottivat viime lokakuussa liikenteen verotukselle uutta mallia, jossa valtion verotulot pysyisivät ennallaan. Bensiinivero pysyisi ennallaan, mutta auton verotuksessa tehtäisiin muutoksia. Uusien autojen veroa laskettaisiin, ja veronalennus kompensoitaisiin käyttömaksujen korotuksilla.

Uusien autojen veroa voitaisiin laskea noin 20 prosenttia, ja käyttömaksuja nostaa nykyisestä 500-700 markasta 1200 markkaan. Maksuja voitaisiin myös porrastaa niin, että vähäpäästöiset autot ja maaseudun asukkaat selviäisivät pienemmillä maksuilla.

Autoilun verotus on Suomessa ikuisuuskysymys. Suomessa kaikki verot ovat korkeita, se on tosiasia, jota ei käy kiertäminen. Yksittäisen veron keventäminen ei onnistu, ellei samalla osoiteta, miten se rahoitetaan. Autoalan ehdotus on siinä mielessä järkevä, että siinä yritetään osoittaa veronalennukselle maksajat.

Toinen asia kuitenkin on, mitä autoilijat mahtaisivat uusista verojärjestelyistä ajatella. Hehän joutuisivat maksamaan omasta pussistaan harvalukuisten uusien autojen ostajien riemurallin.

HEIKKI JANTUNEN
12.2.1999

(Lähteitä: Autoalan Tiedotuskeskus)


TALOUS -SIVULLE