Ensimmäinen omaisuudenhoitoyhtiö aloittaa keväällä

Kiina perkaa valtionyhtiöiden ongelmaluottoja



Kiina perustaa roskapankkeja valtionyhtiöiden suurten ongelmaluottojen selvittämiseksi. Tarkoituksena on perustaa yhteensä neljä omaisuudenhoitoyhtiötä, joille siirretään osa hoitamattomista lainoista. Pääosa valtionyritysten satojen miljardien ongelmaluotoista on Kiinan valtion neljässä kaupallisessa pankissa.


Ensimmäinen omaisuudenhoitoyhtiö aloittaa toimintansa koemielessä tänä keväänä. Se perustetaan hoitamaan valtion rakennuspankin ongelmaluottoja, kertoi Kiinan keskuspankin taloudellisen tutkimuslaitoksen varajohtaja, tohtori Ling Tao Pekingissä.

- Suuri osa valtion yritysten velasta on pitkään kestäneen keskusjohtoisen järjestelmän perintönä hoitamattomia luottoja. Ongelmaa on nyt ryhdytty ratkaisemaan. Käynnissä oleva prosessi on peruuttamaton, mutta ratkaisut eivät ole nopeita, Ling sanoi.

Ensimmäinen omaisuudenhoitoyhtiö perustetaan China Construction Bankia varten. Sinne perataan osa pankin huonoista lainoista. Toimintaa rahoitetaan valtion obligaatioilla.

Saneerattavina eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Ling korosti, että omaisuudenhoitoyhtiöt ovat vain osa suuren velkaongelman ratkaisua.
- Tähän pulmaan ei ole vain yhtä ratkaisua. Sitä puretaan kaikilla tasoilla hallituksesta yrityksiin asti, totesi Ling.

Suuret valtion avainyritykset saneerataan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan voidaan viedä markkinoille ja yksityistää.

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kaikista saneerattavista yrityksistä on 70-80 prosenttia. Yhtiöitä on Lingin mukaan tarkoitus saneerata, yhdistellä elinkelpoisemmiksi yksiköiksi ja muuttaa yhtiömuotoisiksi. Osa yhtiöistä myydään aikanaan markkinoille, kannattamattomimmat puretaan.

Kiinan hallitus teki päätöksen valtionyritysten kolmivuotisen velkasaneerauksen aloittamisesta viime vuonna.
- Rakennuspankin omaisuudenhoitoyhtiöstä saatavien kokemusten pohjalta perustetaan omaisuudenhoitoyhtiöt myös kolmea muuta pankkia varten, sanoi Ling.

Pankit ovat teollisuutta ja kauppaa rahoittava Industrial and Commercial Bank of China, ulkomaankaupan rahoitusta hoitava Bank of China ja maataloutta rahoittava Agricultural Bank of China.

Ongelmaluottojen määrästä erilaisia arvioita

Viime syksynä julkaistussa OECD:n Kiinan pitkän ajan kasvuarviossa ongelmaluottojen määräksi arvioitiin 270 miljardia dollaria. Määrä vastaa karkeasti 2 200:aa miljardia yuania. Yksi dollari on noin 8,28 yuania. Markoissa yuanin kurssi on vaihdellut dollaria seuraten karkeasti 60 ja 65 pennin välillä.

- Ongelmaluottojen määrästä on erilaisia arvioita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tuo on keskitasoa ja olisi noin 24-25 prosenttia kaikista lainoista. Korkeimmat arviot ovat 40 prosentin tasolla ja alhaisimmat 15-20 prosentissa, totesi Ling.

Tilastoinnin puutteiden ja luokituserojen vuoksi mitkään luvut eivät Lingin mukaan ole tarkkoja. Ongelmaluottoja luokitellaan parhaillaan uudelleen kansainvälisen käytännön mukaisesti. Hoitamattomien luottojen määrä kertoo ongelman suuruuden, mutta ei luotoista tulevia lopullisia tappioita.

- Osa hoitamattomista lainoista voidaan vielä pelastaa. Henkilökohtaisesti arvioin lopullisiksi menetyksiksi 6 prosenttia koko lainakannasta. Se vastaa noin 400:aa miljardia yuania eli tämä on ongelman koko taloudellisessa mielessä, Ling sanoi.

Investoinnit nyt infrastruktuuriin

Suuri osa velkaongelmasta on Lingin mukaan perua alkuvuosikymmeneltä, jolloin suorien sijoitusten voimakas kasvu pumppasi rahaa talouteen.

- Keskuspankki toimi vuodesta 1994 lähtien likviditeetin kasvun steriloimiseksi ja ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Useimmat rahoitussektorin ongelmat syntyivät vuosina 1992-1993. Viime ja toissa vuonna ei uusia kuplia ole enää päässyt syntymään, totesi Ling.

- Investointeja ohjataan nyt infrastruktuuriin. Ongelmana ovat vanhat kuplat, joista Guangdong International Trust and Investment -yhtiön konkurssi on yksi esimerkki, sanoi Ling.

Giticin konkurssi oli ensimmäinen Kiinassa. Se pakottaa Lingin mukaan sijoittajat jatkossa katsomaan, että he tekevät terveitä sijoituksia.

Euron käyttöönottoon suhtaudutaan myönteisesti

Kiinan lainsäädäntöä kehitetään parhaillaan sekä rahoitus- että yrityssektorilla. Lingin mukaan maahan pyritään luomaan normaali perussääntely näille aluille. Samalla kehitetään kirjanpitoa, tilintarkastusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

- Meillä on kuitenkin kuljettavana pitkä matka ennen kuin pääsemme tässä suhteessa kansainväliselle tasolle. Siihen tarvitaan monta vuotta kovaa työtä. Tavoitteen ja Kiinan nykytilanteen välillä on vielä suuri kuilu, sanoi Ling.

Euron käyttöönottoon Kiina suhtautuu Lingin mukaan myönteisesti. Se on suuri tapahtuma kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle ja vaikuttaa myönteisesti sen kehitykseen.

- Alku on ollut vakaa, mutta tarvitsemme luonnollisesti lisää kokemuksia eurosta. Mitään suoraa vaikutusta yuaniin ei euron käyttöönotolla ole, Ling totesi.

Yuanin devalvoimiseen ei syytä

Pohdinnat Kiinan valuutan mahdollisesta devalvaatiosta Ling katsoo perusteettomiksi.
- Asialla on spekuloitu, mutta yuanin devalvoimiseen ei ole mitään syytä, sanoi Ling.

Devalvaatiolla olisi hänen mukaansa lisäksi kielteisiä vaikutuksia koko Kiinan talouteen. Aasian kriisin pohja on ilmeisesti ohitettu, joten paineet yuania kohtaan helpottunevat.

Vakauden turvaamiseksi keskuspankki on vuoden 1996 jälkeen laskenut korkotasoa kuusi kertaa. Korkotaso on nyt alimmillaan 20 vuoteen eli sen jälkeen kun talousuudistukset alkoivat.

Kiinan reaalikorko on deflaation vuoksi kuitenkin vielä suhteellisen korkea. Lingin mukaan suurta tilaa nimelliskorkojen laskemiseen ei enää ole, vaan on käytettävä muita keinoja, jos halutaan laajentaa kotimaista kysyntää.

Viime vuonna Kiinan reaalikorko oli 6-7 prosenttia ja nimelliskorko 4,7 prosenttia. Inflaation kiihtyminen voisi Lingin mukaan laskea reaalikoron tänä vuonna ehkä viiden prosentin tasolle.

Hintojen nousuvauhti kiihtyy jonkin verran 2000-2002, ja inflaatiovauhti määrää silloin reaalikoron tason, hän totesi.

Yuanin uskotaan pysyvän vakaana tänä vuonna

Ling arvioi, että yuanin arvo pysyy vakaana koko tämän vuoden. Näin yuan säilyisi samalla tasolla dollaria vastaan kuin se on ollut vuodesta 1994 lähtien. Yuanin vakauden turvaaminen tänä vuonna on myös keskuspankin keskeinen tavoite.

Valuutan vakaus perustuu Lingin mukaan talouden kasvuun, jatkuvaan kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämään ja vahvaan valuuttavarantoon, joka on noin 145 miljardia dollaria. Kauppataseen ylijäämä oli viime vuonna 43,9 miljardia dollaria ja täksi vuodeksi ennustetaan 40 miljardin dollarin ylijäämää.

- Kiinan valuuttakurssijärjestelmä perustuu sidottuun kelluntaan. Se ei ole kiinteäkurssijärjestelmä. Perusajatuksena on, että yuan voi kellua tietyissä rajoissa. Uskon, että yuan pysyy vakaana tänä vuonna. Vuonna 2000 tai 2001 yuan voi liikkua ylös- tai alaspäin näiden rajojen puitteissa, Ling sanoi.

Valuutan vaihdettavuus edellyttää velkongelman ratkaisemista

Mahdollisen kurssimuutoksen pitäisi Lingin mukaan perustua talouden ja rahoitusjärjestelmän kehitystarpeisiin. Hän korosti, ettei valuuttakurssia ole syytä käyttää ulkomaankaupan edistämiseksi.

- Vienti ei voi pitkän päälle perustua valuutan arvon laskemiseen, vaan viennin rakennetta on kehitettävä.

Yuan ei ole vapaasti vaihdettava valuutta. Aasian rahoituskriisin puhkeamisen kesällä 1997 arvioitiin siirtävän vaihdettavuuden toteuttamista.

Lingin mukaan yuanin vapaa vaihdettavuus ei ole vielä ajankohtainen, koska Kiinan talous- ja rahoitusjärjestelmä ei ole kyllin kehittynyt.

- Todennäköisesti vaihdettavuuden toteuttamiseen kuluu pitempi aika kuin 2-3 vuotta. Perusehto valuutan vaihdettavuuden toteuttamiselle on tarvittavien taloudellisten edellytysten luominen ja velkaongelman ratkaiseminen, sanoi Ling.

STT-IA
12.2.1999


ULKOMAAT -SIVULLE