Perustuslakivaliokunta: Tulo- ja finanssipolitiikan asiakirjat eivät ole salaisia


Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää muutosten tekemistä hallituksen esittämään julkisuuslakiin. Uudelleenmuotoilua vaatii kaikkiaan neljä eri pykälää, jotta esitys voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunnan mielestä asiakirjojen salaisuutta koskevasta pykälästä on selvästi ilmettävä, että salassapito on poikkeussääntö asiakirjojen julkisuusperiaatteesta. Jo lakitekstissä pitää korostaa sitä, että salassapitosäännöksiä on tulkittava suppeasti.

Lakiesitykseen sisältyy 32-kohtainen luettelo salassa pidettävistä asiakirjoista. Menettelyllä pyritään suojaamaan esimerkiksi ulkopoliittisia etuja, valtion turvallisuutta, rikostutkintaa ja poliisitoimia, turvajärjestelyjä, yksityisyyttä sekä liike- ja ammattisalaisuuksia.

Hallitus esittää, että salassapito koskisi myös valtion tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikan hoitamista. Perustuslakivaliokunta on eri mieltä. Se pitää keskiviikkona antamassaan lausunnossa ongelmana sitä, että säädöksen perusteella avautuisi mahdollisuus tehdä salaisia päätöksiä ja toimenpiteitä yhteiskuntapolitiikan keskeisissä kysymyksissä.

Valiokunta sallisi kuitenkin salaisten asiakirjojen luettelossa maininnan raha- ja valuuttakurssipolitiikasta, koska Euroopan keskuspankkijärjestelmässä noudatettava salassapito sitoo myös suomalaisia viranomaisia.

Tulo- ja finanssipoliittisista päätöksistä ja toimista tietoja sisältäviä asiakirjoja koskeva salassapitokohta tulee kuitenkin poistaa säännöksestä. Muussa tapauksessa laki vaatisi perustuslain säätämisjärjestyksen.

Palkkatiedot pitää kertoa

Hallituksen esityksen mukaan julkishallinnon palveluksessa olevan henkilön palkkatiedot voitaisiin pitää salassa. Ehdotusta perustellaan henkilöstön yksityisyyden suojaamisella. Perustuslakivaliokunnan mielestä palkkaustietoihin ei kytkeydy niin vahvaa yksityisyyden suojaamisen intressiä, että se olisi perusteltua hallitusmuodon valossa.

Valiokunta haluaa lisäksi uuden muotoilun muutoksenhakusäännökseen. Lausunnossaan se huomauttaa, että hallituksen esityksessä säännös koskee vain päätöstä, jolla on kieltäydytty antamasta pyydettyä asiakirjaa.

Oikeussuojan tarvetta voi ilmetä myös silloin, kun viranomainen tekee myönteisen päätöksen asiakirjan antamisesta. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi salassa pidettävän asiakirjan antaminen sivulliselle.

Perustuslakivaliokunnassa esiintyneet asiantuntijat moittivat useita esityksen yksityiskohtia. Julkisuuslakipaketti on hankala säädettävä, koska siihen sisältyy ehdotuksia kaikkiaan 77:n eri lain muuttamisesta.

Hallintovaliokunta pyrkii saamaan mietintönsä valmiiksi perjantaina. Siten asia ehdittäisiin käsitellä ensi viikolla, joka on nykyisen eduskunnan viimeinen istuntoviikko.

Perustuslakikeskustelussa kiisteltiin vaaliliitoista

Nykyinen eduskunta hyväksyy uuden perustuslain omalta osaltaan lopullisesti ensi perjantaina lähes yksimielisesti. Keskiviikkona käydyssä kolmannen käsittelyn keskustelussa ilmeni, että sitä vastaan aikoo äänestää vain kolme kansanedustajaa.

Lakiin liittyvää presidentin valtaoikeuksien heikentämistä vastustavat remonttiryhmän Risto Kuisma, perussuomalaisten Raimo Vistbacka ja keskustan Sulo Aittoniemi.

Perustuslain sisältö on ehditty ruotia jo aiemmissa keskusteluissa varsin tarkkaan. Eniten on puututtu presidentin rooliin hallitusta muodostettaessa. Siihen liittyy myös merkittävimmät muutokset, joita lakiin tehtiin eduskuntakäsittelyssä.

Keskiviikkona käyty keskustelu pyrki laajenemaan ohi lakiesityksen. Vasemmistoliiton Esko Helle moitti vaaliliittoja, joita tulevia eduskuntavaaleja varten on solmittu.

Helteen mukaan nämä yhteenliittymät ovat aikamoinen sekasotku. Niissä on mukana hyvin erilaisia tavoitteita omaavia puolueita. Vaaliliitolle annettu ääni voi siten mennä aivan vastakkaisia mielipiteitä edustavalle puolueelle kuin äänestäjä haluaisi.

Kari Rajamäki (SDP) uskoi hänkin, ettei suhteellisuutta voida toteuttaa vaaliliittoasetelmilla. Parempi olisi alentaa äänikynnystä suurentamalla pikaisesti vaalipiirejä. Pienten puolueiden edustajat olivat eri mieltä.

Omassa ryhmässään istuva Pertti Virtanen piti vääristelynä väitteitä, joiden mukaan vaaliliittoa äänestäessä ei tiedä ketä ääni hyödyttää. Virtasen mukaan isojen puolueidenkin sisällä voivat jotkut tietyt ehdokkaat päästä läpi muiden siivellä.

Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP) piti eräänlaisena vaaliliittona sitäkin, että vasemmistoliitto on nyt ottanut listoilleen kolme viime vaalien jälkeen ryhmästä ulos heitettyä kansanedustajaa.

Helle arveli Virtasen olevan erittäin siunattu edustaja, koska hän pääsi eduskuntaan kristillisten äänillä Pohjois-Hämeen vaalipiiristä. Virtanen sai puhemieheltä huomautuksen kielenkäytöstään, kun hän väitti välihuudossaan Helteen näkemystä valheeksi.

Keskustelu laajeni koskemaan myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan voimavaroja. Valiokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen (SDP) korosti omaehtoisen tiedonhankinnan merkitystä. Hänen mielestään ulkoministeriön syvärakenteisiin on pesiytynyt "itsepintainen pihtailumentaliteetti". Aaltonen ihmetteli eduskunnan tiedotusyksikköön suunniteltavia uusia virkoja, kun valiokunnilla on pulaa avustavista viranhaltijoista.

Eduskunnan kansliatoimikunnassa istuva Marja-Liisa Tykkyläinen (SDP) huomautti ulkoasiainvaliokunnan käsittelevän niitä tehtäviä, joita hallitus sille ohjaa. Valiokunnan menoihin vaikuttavat hänen mukaansa varsin pitkälti ulkomaanmatkat.

STT-MH
12.2.1999

POLITIIKKA -SIVULLE