Ulkomaalaisomistuksen ja optioiden arvostelijat harhateillä

Hirvonen suomii viime aikojen talouskeskustelua



Pitkän linjan talousvaikuttaja, entinen SYP:n nokkamies Ahti Hirvonen arvostelee viime aikojen keskustelua ulkomaalaisomistuksesta ja yritysjohdon optiojärjestelyistä.


Hirvosen mukaan ulkomaalaisomistuksen kasvusta huolestuneet eivät ota huomioon sitä, että kotimaasta ei löydy riittävästi omistajia suomalaisyhtiöille. Optiokeskustelun taustalla hän näkee kateutta ja populismia.

Tiistaina Taloussanomien ja konsulttitoimisto Heidrick & Strugglesin järjestämässä seminaarissa puhunut Hirvonen palautti mieleen kymmenen vuoden takaisen tilanteen, jolloin arvosteltiin kärkevästi pankkien suurta omistusta suomalaisyhtiöissä.

- Arvostelijat eivät kuitenkaan huomanneet, että muita vaihtoehtoisia omistajia ei ollut.

Ulkomaalaisomistuksen rajoitusten poistamisen jälkeen vuoden 1993 alusta lähtien on pankkien omistus pääosin purkautunut. Nyt niitä moititaan siitä, että osakkeita on myyty ulkomaille. Taaskaan ei huomata, että kotimaasta ei löydy riittävästi halukkaita ostajia, Hirvonen tähdensi.

Ulkomaisen rahan maihinnousu aiheuttaa Hirvosen mielestä suuria muutoksia suomalaisessa yrityskulttuurissa. Liikkeellä ovat ennen muuta amerikkalaiset ja brittiläiset eläke- ja sijoitusrahastot, mikä merkitsee anglosaksisen osakkeenomistajakeskeisen ajattelutavan korostuvan meilläkin entistä enemmän.

Hirvonen viittasi ruotsalaisen talouselämän huippuvaikuttajan, sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtajan Percy Barnevikin kommentteihin. Barnevik on todennut, että Euroopassa pidettiin kymmenen vuotta sitten osakkeenomistajia ikään kuin obligaatioiden haltijoina, välttämättömänä pahana, joille piti jakaa jotakin tuloksesta.

- Muutos on ollut suuri, ja siihen on ollut vaikeuksia sopeutua, Hirvonen korosti.

Pitäisikö Nokian muuttaa ulkomaille?

Julkisuudessa on Hirvosen mielestä puitu kyseenalaisessa valossa myös yritysjohdolle suunnattavia optiojärjestelyjä. Kannanottoja värittää kateus ja populismi.

Hirvonen viittasi asiantuntijoiden laskelmiin, joiden mukaan 93 prosenttia voimassaolevien optiojärjestelyjen arvosta on Nokiassa.
- Olisiko nyt parasta suositella Nokialle siirtymistä ulkomaille, niin että täällä voitaisiin rauhassa käydä hallitus- ja työehtosopimusneuvotteluja, Hirvonen lohkaisi.

Yksittäisissä optiojärjestelyissä on hänen mukaansa tosin kehittämisen varaa, mutta sijoittajien näkökulmasta valtaisaa arvosteluryöppyä ei ole helppo ymmärtää. Omistajat nimittäin usein edellyttävät johdon osakeomistusta tai optioita voidakseen paremmin valvoa sijoituksiaan.

Sisäpiiriasiat saatava kuntoon

Jatkossa Hirvosen mukaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sisäpiiriasioihin. Aina silloin tällöin julkisuuteen putkahtelee tietoja sisäpiiriläisten osakekaupoista. Hirvosen mielestä tällaiset tapaukset vahingoittavat aina yhtiön mainetta, vaikka kyse olisi silkasta huolimattomuudesta.

- Yhtiöiden olisi koulutettava sisäpiiriläisiään. Jokaisessa yhtiössä pitäisi lisäksi olla nimetty henkilö, jolta sisäpiiriin kuuluvien tulisi ennakkoon kysyä, voiko suunnitellun osakekaupan tehdä, hän ehdotti.

Hirvonen muistutti, että eräät suuromistajat eivät halua edustajiaan omistamiensa yhtiöiden hallitukseen, jotta voivat pysytellä niistä riippumattomina.

Hallitustyöhön osallistuvat yritykset joutuvat tasapainoilemaan yrittäessään säilyttää toisaalta omistuksella kasvot ja toisaalta uskottavuutensa muiden sijoittajien silmissä. Etenkin vakuutusyhtiöillä on Hirvosen mielestä näitä ongelmia.

- (Arvopaperimarkkinalain) henki merkitsee sijoittajille rajoituksia kaupankäyntiin sellaisten yhtiöiden osakkeilla, joiden hallituksessa on omia linjajohtajia. Uskottavuusvaje koskee erityisesti sijoitustoiminnasta vastaavia henkilöitä, Hirvonen painotti.

STT-MH
12.2.1999


TALOUS -SIVULLE