Kuntaliiton tulevaisuusselvitys: Peruskoulu ja terveyskeskus pysyy



Kuntien yhteistyö lisääntyy ja kuntaliitosten lisäksi syntyy seudullisia palveluita tuottavia talouskuntia, ennustetaan Kuntaliiton juuri valmistuneessa tulevaisuusbarometrissa.


Kunnat muuttuvat samalla yhä selvemmin palvelujen välittäjiksi, perinteinen tuottajan rooli väistyy. Vuoteen 2017 tähtäävässä tulevaisuusarviossa kuntien tulot palvelumaksuista ja kiinteistöveroista kasvavat. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveysmenoja.

Silti ainakin terveyskeskuspalveluiden sekä maksuttoman peruskoulun arvellaan pysyvän nykyisellään.

Kunnallisdemokratia ja suora osallistuminen päätöksentekoon ovat yhä tärkeämpiä. Monissa kunnissa saatetaan kokeilla lähivuosina valtuutettujen asemaa korostavaa valiokunta- tai pormestarimallia. Perinteisten puolueiden asema voi heiketä samalla kun erilaisten toimintaryhmien ja kansalaisjärjestöjen merkitys kasvaa.

Pienet ja suuret kunnat kilpailevat asukkaista ja elinkeinonharjoittajista - ja erilaistuvat: turvallisuus, puhdas luonto ja joustavuus ovat pienen kunnan kunnan vetovoimaa. Suuret taas uskovat kansainvälisyyteen tietoverkoissa ja yrittäjyyteen.

Tulevaisuustutkimuksessa oli mukana 304 henkilöä, joista kuntajohtajia oli 55 prosenttia ja 33 prosenttia kunnanhallitusten puheenjohtajia tai muita luottamusmiehiä. Yhteiskunnallisia asiantuntijoita joukosta oli 13 prosenttia. Tämän joukon tehtävänä oli arvioida mm. palvelutarjonnan, kuntatalouden, kuntademokratian sekä arvojen ja kuntien kilpailukyvyn kehitystä.

Arvoja ja tuloksia

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen korostaa, että barometri selvitti arvioita tulevaisuudesta.
- Kyse ei ollut siis tilastollisista totuuksista, mutta esiin tulleita ajatuksia on seurattava tarkoin.

Muutokset kunnalliselämässä mm. tietotekniikan yleistymisen vuoksi voivat olla nopeita, mutta arvot sentään pysyvät ja vahvistuvatkin.

Ympäristönsuojelu, henkinen hyvinvointi ja sivistys peittoavat tulevaisuusbarometrissa taloudelliset arvot ja luottamuksen markkinatalouden erinomaisuuteen hyvinvoinnin ainoana aikaansaajana.

Naapurin kanssa ollaan vahvempia

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, ettei kuntien tarvitse rakentaa menestystään yksin tässä maailmassa, naapurikunnan vahvuuksilla voi korvata omia puutteita.

Arvioijat katsovat seutukuntien ja maakuntien aseman korostuvan ja niille voisi tulla enemmän lakisääteisiä tehtäviä. Valtion roolin arvelee enemmistö vähenevän. EU:n merkitys alueellisten hankkeiden rahoittajana sen sijaan voimistuu.

Kaikki barometriin osallistuneet eivät toki olleet samaa mieltä siitä, miltä kuntien tulevaisuus näyttää. Tuloksissa näkyi selvästi neljä eri suuntausta: "mikään ei muutu"-malli, "valtio apuun"-malli, "amerikan malli" ja "seutukunta-tulevaisuus"-malli.

Se, että seutukunta-aate nousi parhaiten esiin johtuu toimitusjohtaja Alasen mielestä ehkä siitä, että vastaajien joukossa oli enemmän pienten kuntien edustajia. Suurilla yli 20 000 kunnan päättäjillä oli yksin pärjäämisen henkeä.

STT-MH
12.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE