Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Geenitestilaki hylätään

Eduskunta tyrmää hallituksen esittämän lain yksityisyyden suojasta työelämässä. Työasiainvaliokunta päätti keskiviikkona odotetusti esittää lain hylkäämistä. Hallitus saa samalla ohjeet valmistella uusi esitys yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Eduskunnalle eivät kelvanneet lakiin sisältyvät säädökset työntekijöiden geenitesteistä, henkilötietojen käsittelemisestä työelämässä ja teknisestä valvonnasta.

Kristillisten tv-mainoksessa valitaan oikea raide

Kristillinen liitto aloitti tiistaina Helsingissä eduskuntavaalikampanjansa esittelemällä mm. tv-mainoksensa, jossa juna syöksyy raiteita pitkin kääntyen vaihteesta aina ihmisläheiseen ja perusarvoja korostavaan suuntaan.

Kristillisten mainoksen loppukuvana on nelihenkinen perhe koiran kanssa, teema, joka on esillä niin monen muunkin puolueen vaalikampanjassa.

Kristillisen liiton puheenjohtaja kansanedustaja Bjarne Kallis painotti vaalikampanjan avajaisissa, että kristilliset ovat aina halunneet korostaa arvoja päätöksenteon pohjana. Nyt puolueen vaalilause on aiempaa kärkevämpi eli se kuuluu "Raha vai henki - tehdään rahasta renki".

Vaaliavauksessa esiteltiin 20 kysymystä, jotka Kalliksen mukaan ovat tulleet esiin tapaamisissa ihmisten kanssa. Ne kertovat ihmisten peloista ja ongelmista tyyliin "Miksi asia on näin?".

Kristilliset haluavat herättää kysymyksillään päättäjät ja kansalaiset tajuamaan ongelmia samaan tyyliin kuin Kalliksen lainaama ranskalainen apotti Pierre 1950-luvulla omia maanmiehiään kantamaan huolta asunnottomista.

Kalliksen mukaan ranskalaismunkin kutsu silloiselle asuntoministerille tulla pienen kylmään kuolleen lapsen hautajaisiin sai aikaan koko maassa hyvyyden aallon. Samanlaisen hyvyyden aallon Kallis toivoi pyyhkäisevän koko Suomen yli.

Sailas: Uuden hallituksen säästettävä miljardeja

Sailas perustelee kantaansa osuuspankkien Kultaraha -lehden haastattelussa lähinnä kahdella seikalla. Ensinnäkin valtion tulot eli bruttoveroaste laskee lähivuosina Euroopan yhdentymiskehityksen vuoksi. Toiseksi nykyisen kaltaisen talouskasvun jatkumisesta ei ole mitään takeita.

Hänen mukaansa miljardien ylijäämien saaminen valtion budjettiin ei missään tapauksessa ole yksinkertaista.
- Jos tällaisia ylijäämäbudjetteja joudutaan tekemään ilman akuuttia kriisinuhkaa, se on vaikeaa missä tahansa poliittisessa miljöössä, Sailas arvelee.

Säästöt kuntien tai valtion menoissa eivät valtiosihteerin mielestä automaattisesti merkitse palvelutason leikkausta, vaan olemassa olevan toiminnan tehostamista.

- Esimerkiksi terveydenhuollon menojen suuri kasvutrendi saatiin pysähtymään, mutta silti alan palvelut on Suomessa voitu hoitaa vähintäänkin kohtuullisesti, Sailas huomauttaa.

Skinnarilta työryhmä selvittämään optioetujen verotusta

Veroministeri Jouko Skinnari (SDP) kokoaa parhaillaan työryhmää, joka saa tehtäväkseen laatia ehdotuksen yritysten optiojärjestelyiden verotuksesta. Skinnari aikoo nostaa optioetujen kiristämisen hallitusneuvotteluihin. Asiasta kertoi tiistain Taloussanomat.

Skinnarin mukaan toimikunta kootaan mahdollisesti jo tällä viikolla. Hän myöntää, että hallituksen on vaikea puuttua optioihin sinänsä, koska asia on yhtiöiden määräysvallassa.

Valtiovalta voi ministerin mukaan kuitenkin puuttua optioetuihin.
- Kysymys on siitä, halutaanko optioita ohjata verotuksellisesti, sanoo Skinnari Taloussanomissa.

Skinnari haluaisi suunnata optiot nykyistä enemmän yrityksen koko henkilöstölle. Hän viittaa selvitykseen, jonka mukaan Yhdysvalloissa johdon optioita koskeva kritiikki kasvaa.
- Suppealle johdolle annetut optiojärjestelmät johtavat helposti näyttäviin fuusioihin ja henkilöstön irtisanomisiin, ministeri perustelee.

Ensi kertaa äänestäviä lähes 160 000

Maaliskuun eduskuntavaaleissa on kaikkiaan 4 158 578 äänioikeutettua. Neljän vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna äänioikeutettujen määrä on lisääntynyt noin 65 000:lla.

Väestörekisterikeskuksen mukaan ensi kertaa äänestäviä on 157 473. He ovat saaneet äänioikeuden vasta vuoden 1996 kunnallisvaalien ja europarlamenttivaalien jälkeen.

Väestörekisterikeskus lähettää jokaiselle äänioikeutetulle ilmoituksen äänioikeudesta 15. helmikuuta lähtien. Kortti lähetetään osoitteella, joka henkilöllä oli väestötietojärjestelmässä kuluvan vuoden tammikuun lopussa.

Ilmoitus äänioikeudesta lähetetään myös niille lähes 117 000:lle ulkomailla asuvalle, joiden osoite on tiedossa. Pelkästään Ruotsiin lähtee yli 83 000 ilmoitusta.

Äänioikeusrekisteri on nähtävillä tarkastusta varten kaikissa maistraateissa ja niiden palveluyksiköissä virka-aikana. Tarkistus on tarpeen vasta maaliskuun alussa, jos äänioikeutettu ei ole siihen mennessä saanut ilmoituskorttia. Tarkistuksen voi tehdä myös puhelimitse.

Lipponen: Pohjoinen ulottuvuus on edellytysten luomista

Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mukaan Suomen ajama EU:n pohjoinen ulottuvuus ei ole julkista tukea varten tarkoitettu jättiläismäinen ohjelma. Sen sijaan siinä on keskeistä edellytysten luominen yksityisen sektorin investoinneille sektoreilla, jotka ovat yhteiskunnan talouden kannalta strategisesti tärkeitä.

Lipponen selvitti pohjoisen ulottuvuuden sisältöä maanantaina Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian kokouksen yhteisessä kokouksessa Eduskuntatalossa.

- EU:n ohjelmien samoin kuin kahdenvälisten ja Pohjoismaiden suorittamien toimien tulee raivata tietä taloudelliselle yhteistyölle, jossa julkinen ja yksityinen sektori ovat vastuussa kumpikin omasta osastaan. Samalla korostetaan vahvasti yhteistyötä ja yhteistä rahoitusta yksityisten sijoittajien, kansainvälisten sijoituslaitosten ja julkisten ohjelmien kesken, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan EU:n komission selonteko pohjoisesta ulottuvuudesta ei anna vastausta EU:n arktista aluetta koskevan politiikan laatimiseen. EU:n olisi hänen mielestään jatkossa otettava tämä asia erityisesti huomioon. Lipponen kertoi keskustelleensa arktisesta yhteistyöstä kahteen otteeseen Yhdysvaltain varapresidentin Al Goren kanssa.

Pohjoista ulottuvuutta tarvitaan Lipposen mukaan mm. siksi, että on olemassa uhka, että EU:n uusi raja osoittautuu laajentumisen myötä eristäväksi railoksi talousmaantieteessä.

Lipponen kiinnitti huomiota myös ydinturvallisuuteen. Hän sanoi keskustelleensa asiasta Britannian pääministerin Tony Blairin kanssa. Yhdessä he totesivat, että päivänpolttava kysymys Kuolan niemimaan ydinjätteiden talteenotosta ja Venäjän ydinvoimaloiden käyttöturvallisuuden edistämisestä vaatii tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä.

Lipposen mukaan pohjoisesta ulottuvuudesta järjestetään Suomen puheenjohtajuuskaudella marraskuun alussa ulkoministeritason konferenssi. Sen perusteella EU:n huippukokous voi päättää joulukuussa Helsingissä, miten pohjoisen ulottuvuuden sisältöä konkretisoidaan edelleen.

Niinistö ei suostu presidenttiehdokkaaksi

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö ilmoittaa maanantain Demarissa, ettei hän ole kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta.

- Minä en ole käytettävissä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, Niinistö sanoo, eikä mainitse muitakaan mahdollisia nimiä.

Niinistön mukaan on mahdollista, ettei kokoomus aseta ehdokastaan ennen syksyä. Alun perin on ollut tarkoitus asettaa ehdokas toukokuun puoluekokouksessa.

- Se ei ole välttämätöntä, jos ehdokkuudesta järjestetään jäsenäänestys, niin nimeäminen saattaa mennä syksyynkin, sanoo Niinistö.

Koonneet: IA & JHL
12.2.1999