Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Sailas siirtäisi kuntatalouden valtiovarainministeriön alaisuuteen

Valtiosihteeri Raimo Sailas haluaa siirtää kuntatalouden asiat sisäministeriöstä valtiovarainministeriöön.

Sailas korostaa keskiviikon Taloussanomissa, että hallinto ja lainsäädäntötyö jäisivät kuitenkin edelleen sisäministeriöön.

Valtiovarainministeriöön siirrettäisiin ainoastaan kunnallistalouden tilaa koskeva arviointityö sekä ennakointikysymykset.

Sailaksen mielestä ennen kaikkea rahaliiton jäsenyys edellyttää kuntatalouden siirtämistä valtiovarainministeriöön. Valtiosihteeri katsoo, että sisäministeriössä kuntatalouden analysointi on tehotonta ja tuloksiin nähden voimavaroja käytetään kohtuuttoman paljon.


Liikennevaliokunta haluaa lisäaikaa tax free-kaupalle

Eduskunnan liikennevaliokunta kannattaa tax free-myynnille viiden vuoden jatkoaikaa. Valiokunnan liikenneministeriölle antaman lausunnon mukaan Suomen hallituksen tulisi pikaisesti tehdä asiaa koskeva päätös.

Suomen nykyinen hallitus ei ole valiokunnan näkemyksen mukaan ottanut lopullisesti kantaa siihen, miten se suhtautuu verovapaan myynnin jatkamiseen vuoteen 2005 saakka. Jatkoaika nousi esille joulun alla EU:n Wienin huippukokouksessa.

Tax free-kaupan lopettamisen lykkäämistä kannattavat selkeimmin Saksa, Britannia, Ranska ja Irlanti. Sen sijaan ainakin Tanska, Hollanti ja Belgia ovat vastustaneet jo kertaalleen tehdyn päätöksen purkamista. Se edellyttäisi kaikkien 15 jäsenmaan yksimielisyyttä.

Liikennevaliokunta uskoo, että kaikkiaan 12 jäsenvaltiota olisi ollut neuvottelujen jälkeen valmiita hyväksymään viiden vuoden jatkoajan. EU:n tarkoituksena on lopettaa veroton myynti kuluvan vuoden heinäkuun alussa. Päätös tehtiin jo ennen Suomen liittymistä unionin jäseneksi.

Jäsenyysneuvotteluissa Suomi ajoi omaa siirtymäaikaa, joka olisi ulottunut vuoteen 2005. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut.

EU:n huippukokous siirsi tax free-päätöksen jäsenmaiden valtiovarainministereiden ratkaistavaksi. Asia tulee todennäköisesti jälleen kerran esille maaliskuun puolivälissä pidettävässä kokouksessa. Sitä ennen on komission määrä antaa selvitys verovapaan kaupan päättymisen vaikutuksista.

Helmikuussa 1998 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että tax free-kaupasta luopuminen vie EU:sta 110 000-150 000 työpaikkaa.

Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne joutuu turvautumaan Ahvenanmaan erityisasemaan kaupan jatkamiseksi. Laivojen pistäytymisellä Ahvenanmaalla on taloudellisia ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, liikennevaliokunta huomauttaa.

Valiokunnan näkemyksen mukaan Merenkurkun laivaliikenteen ylläpito ympärivuotisena tulee kannattamattomaksi ilman valtion tukea, jos verovapaa myynti päättyy heinäkuun alussa. Yli puolet linjan kokonaistuotosta saadaan verovapaasta myynnistä.

Mikäli laivaliikenne loppuisi, siirtyisi varsin paljon tavaraliikennettä maantiekuljetuksiin. Valtion kuluvan vuoden budjettiin on varattu tukeen 4 miljoonan markan suuruinen määräraha. Panostusta odotetaan myös Ruotsilta ja alueen kunnilta.


Kauppataseen ylijäämä 3,8 mrd marraskuussa

Kauppataseen ylijäämä oli tullihallituksen tiistaina julkistaman ulkomaankauppatilaston mukaan marraskuussa 3 842 miljoonaa markkaa. Ulkomaankaupan ylijäämä oli hieman pienempi kuin ennakkotiedoissa. Marraskuun ennakkoarviossa ylijäämä arvioitiin 4 miljardiksi markaksi.

Viennin arvo laski marraskuussa 18 058 miljoonaan markkaan eli kahdeksan prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi samaan aikaan prosentin 14 216 miljoonaan markkaan. Vienti supistui runsaat 250 miljoonaa ennakkotietoja vähemmän. Tuonti kasvoi marraskuussa runsaat 400 miljoonaa markkaa odotettua suuremmaksi.

Marraskuun viennin arvo oli kolmanneksi alhaisin viime vuonna. Kauppataseen ylijäämä puolestaan on neljänneksi pienin tammi-marraskuussa. Edellisen kerran viennin arvo oli marraskuuta alhaisempi elokuussa.

Tammi-marraskuun ulkomaankaupan ylijäämä nousi 52 926 miljoonaan markkaan eli 4 340 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Viennin arvo nousi 210 799 miljoonaan markkaan eli 8 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi yhtä paljon ja nousi 157 873 miljoonaan markkaan.


Kaksi viidestä uskoo vielä parempaan talouskehitykseen

Kaksi viidestä suomalaisesta uskoo talouden ja työllisyyden lähiaikoina paranevan selvästi tai jossain määrin. Näin kertoo Demarin Taloustutkimuksella teettämä mielipidemittaus, joka julkaistiin maanantaina. Voimakasta paranemista odottaa yksi prosentti, lievempää 39 prosenttia.

Lähes yhtä moni uskoo näkymien pysyvän nykyisellään; tällä kannalla oli 38 prosenttia vastaajista.

Seitsemäntoista prosenttia uskoi näkymien heikkenevän jossain määrin, ja selvää heikentymistä odotti neljä prosenttia.

Kysely tehtiin puhelinhaastatteluina tammikuun aikana, ja siihen vastasi 1 006 henkilöä. Virhemarginaali on kaksi prosenttia puoleen tai toiseen.

Koonneet: IA & JHL
12.2.1999


TALOUS -SIVULLE