Luottokisaan luvassa lisää panoksia

Osuuspankkiryhmä tuplasi ennätysvoittoaan

Pääjohtaja Antti Tanskanen iloitsi tuloksesta erityisesti siksi, että se syntyi peruspankkitoiminnasta eikä "sitä tarvitse selitellä kertaluontoisilla erillä". Hänen mukaansa ei ole mitään syytä olettaa, että tänä vuonna tulostahtiin tulee oleellisia muutoksia, ellei jotain aivan yllättävää tapahdu.

Silminnähden tyytyväinen Tanskanen oli pankin vakavaraisuuden kohentumiseen 0,5 prosenttiyksiköllä 12,2 prosenttiin.

Kansainvälisissä määräyksissä edellytetään kahdeksaa prosenttia.
- Kilpailemme vakavasti Pohjoismaiden kannattavimman pankin paikasta, hän kuittasi tyynesti.

Ryhmän johdon mukaan viime vuonna alkanut kova kisa luottoasiakkaista jatkuu. Toimitusjohtaja Reijo Karhinen kertoi pankkiryhmän käyttävän syntynyttä puskuria aseena kisassa.

Viime vuonna ryhmä menetti hieman markkinaosuuttaan talletuspankkien myöntämistä markkaluotoista, kun luottojen kasvu jäi alan keskimääräistä kasvua vähäisemmäksi.

Nyt ryhmän markkinaosuus oli noin 30 prosenttia. Karhinen korosti, että markkinaosuutta ei lähdetä vastakaan hakemaan tinkimällä vakuuksista. Hän muistutti, että myös edellisen lainabuumin aikana 80-luvun lopussa ryhmä oli muita varovaisempi lainanannossaan.

Ryhmän rahoituskate pulskistui kuudella prosentilla 4,1 miljardiin markkaan. Myös luottotappioiden ja nollakorkoisten saamisten määrä väheni, mutta suurin selittäjä tulosparannukselle oli tuottojen lisäys. Tanskasen mukaan tulosparannuksesta noin puolet saatiin tulojen lisäyksestä.

Kulujen ja tuottojen suhde parantui 15 pennillä. Nyt jokainen käytetty markka toi tuloja 1,77 markkaa.

Kiinteistöistä eroon vakaasti

Tanskanen korosti, että pankkitoimintaan kuulumattomista kiinteistöistä irrottaudutaan rauhallisesti ja hallitusti. Hän tarkensi tahdin olevan suunnilleen sama muutamana seuraavana vuonna. Myöskään suurin arvonkorjauksiin ei nähdä tarvetta.

Pankkien kiinteistöomaisuus joutui suurennuslasin alle, kun MeritaNordbanken laski kiinteistöjensä arvoa rutkasti ennen joulua. Arvonkorjaukset leikkaavat voittoa vastaavalla summalla. Kiinteistöjen arvojen pitäisi olla mahdollisimman kohdallaan, kun niitä myydään. Jos kiinteistön kirjanpitoarvo on myyntihintaa korkeampi, ero on vähennettävä pankin voitoista.

Tanskasen mukaan ryhmällä ei ole suunnitelmia niputtaa kiinteistöjä erilliseen yhtiöön, koska ne ovat eri puolilla Suomea. Kiinteistöliiketoiminnasta on luvassa tarkempaa tietoa, kun ryhmän tilinpäätös julkistetaan.

OKO parantaa tänä vuonna

Lisäksi hän lupaa tuloksen tänä vuonna edelleen kohentuvan, jos kansantalous kehittyy odotetusti. Hänen mukaansa tulosparannukseen on hyvät mahdollisuudet myös siksi, että viime vuoden tulosta rasitti osuuspankkiryhmän vakuusrahaston alasajosta aiheutuneet kertaluontoiset erät.

Konsernin luottokanta kasvoi 18 prosentilla 22,2 miljardiin markkaan. Myös omaisuudenhoidossa pankki lisäsi reilusti hallinnoimaansa asiakasvarojen määrää. Konsernin osakekohtainen tulos kaunistui 9,25:stä 13,26 markkaan.

Keskisuurissa kauneimmat

Suurista pankeista kolmen kärki oli Rauman seudun, Etelä-Savon ja Savonlinnan osuuspankit. Rauma ylsi lähes 2,7 prosenttiin ja Savonlinna jäi niukasti alle 2,4 prosentin.

Pienistä ykkönen oli Artjärven osuuspankki, jonka vertailuluku oli noin 2,9 prosenttia. Sitä seurasivat Siikajoki ja Vehmersalmi.

Eniten tulostaan paransivat ryhmän suurimmat pankit eli Tampereen ja Turun osuuspankit.

Ryhmä hakee uusia jäseniä

Jo viime vuonna jäsenmäärä lisääntyi lähes 50 000:lla 695 000:een. Aktiivisia asiakkaita pankilla on noin 2,1 miljoonaa.

Jäsenille luvataan entistä parempia etuja, mutta Karhinen ei suostunut vielä kertomaan niistä tarkemmin.
- Annetaan jännityksen nousta muutama päivä.

STT-MH
12.2.1999