Pohjoismaiden ja Baltian maiden poliitikot: Rajat ylittävää rikollisuutta pyrittävä estämään

Helsingissä tiistaina päättyneessä Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian kokouksen yhteisessä istunnossa toivottiin mm. alueen valtioiden poliisiviranomaisten välille yhteistyösopimuksia.

PN:n puhemiehistön ja Baltian kokouksen puhemiehistön yhteisessä kannanotossa korostetaan ennaltaehkäiseviä toimia.

Rikollisuuden torjunnasta istunnolle raportoinut ruotsalainen kansanedustaja Christel Anderberg totesi, että Suomella on kahdenväliset suhteet sekä Venäjän että Viron poliisiviranomaisiin ja Ruotsikin on solminut suhteet Venäjälle.

- Venäläisten, suomalaisten ja ruotsalaisten kokemukset sopimuksista ovat hyvät. Suomen sopimus on erityisen kuuluisa yhteysmiehestä, mikä painottaa sopimuksen menevän pitkälle operatiivisuuteen.

- Uskomme, että operatiiviselle toiminnalle olisi paljon hyötyä, jos kaikki Pohjoismaat solmisivat muodolliset yhteistyösopimukset alueemme poliisiviranomaisiin, Anderberg sanoi.

Yksi keskeinen ongelma Anderbergin raportin mukaan on lasten ja nuorten lisääntyvä huumaavien aineiden käyttö. Sen torjumiseksi olisi laajennettava pohjoismaista huumealan yhteistyötä myös lähialueille.

Ruotsin oikeusministeri Laila Freivalds painotti yhteistyön ohella kansallisen oikeusjärjestelmän merkitystä. Rikollisuuskehityksen vastustamisessa tarvitaan hänen mielestään poliisi- , syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta, joka sopeutuu ja muuttaa organisaatiotaan ja työmenetelmiään.

Freivaldsin mukaan ei pidä juuttua lakien yhdenmukaistamiseen, vaan tarvitaan yhteistyötä operatiivisella tasolla. Yhteisiä operaatioita on tehty mm. varastettujen ajoneuvojen, huumeiden salakuljetuksen, laittoman maahanmuuton ja ihmissalakuljetuksen suhteen.

NATO esillä turvallisuuskeskustelussa

Liettuan puolustusministeri Ceslovas Stankevicius toivoi, että NATO:n Washingtonin huippukokous antaa hakijamaille uuden aseman nimeämällä ne jäsenehdokkaiksi seuraavalla kierroksella.

- Jos Baltian maiden asteittainen liittyminen NATO:on pehmentäisi joitakin laajentumiseen liittyviä ongelmia, aikainen kutsu ainakin yhdelle Baltian maalle tulla jäseneksi hyödyttäisi kaikkia kolmea, koska se voimistaisi turvallisuutta ja vakautta kokoa Baltian alueella, Stankevicius sanoi.

Ruotsin puolustusministeri Björn von Sydow muistutti, että sotilasliiton suuret jäsenmaat eivät ole olleet kovin nopean lisälaajentumisen kannalla.

Muutamat tanskalaiset toivoivat myös Suomea NATO:n jäseneksi. NATO-jäsenyydestä puhunut puolustusministeri Anneli Taina (kok) sai nyt todeta, että Suomi ei ole hakemassa NATO:n jäsenyyttä.

PN:n ja Baltian kokouksen yhteisistuntoa varten laaditussa selvityksessä Itämeren alueen turvallisuudesta englantilainen professori Clive Archer toteaa, että Puolan, Unkarin ja Tshekin liittymisen jälkeen tulevat laajentumiset vievät taatusti aikaa. Sillä välin rauhankumppanuus eli PfP on monen Itämeren ei-jäsenvaltion paras yhteys NATO:on.

STT-IA
12.2.1999