Suvi-Anne Siimes puolustaa julkista sektoria

Veroasteen ja velkaosuuden lasku ei ole itsetarkoitus

Vasemmistossa elää vankka henki pääomaverotuksen korottamiseen. Korkeimman vaatimuksen esitti SAK, jonka mukaan 33 prosenttia nykyisen 28:n sijaan olisi sopiva pääomaveroaste. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kiistää puolueensa käyvän huutokauppaa veroasteella.

- Meillä on ollut pitkään tavoite, että pääomaverotus korotetaan 30:een prosenttiin. Meidän mielestä kahden prosentin korotus on sellainen, joka tuottaa rahaa, mutta on sen verran maltillinen, että sillä ei ole mitään haitallisia vaikutuksia.

- Jos sopu syntyy korkeammalla tasolla, niin emme varmaan ole sitä kaatamassa, Siimes huomauttaa. Hän kuitenkin tähdentää, että puolueen esitys on vellovassa keskustelussa maltillinen.

Kun kansantaloudessa vallitseva suhde pääoma- ja palkkatulojen välillä on muuttunut palkkatulojen haitaksi, on Siimeksen mukaan veropoliittisesti järkevää, että katsotaan mitä pääomatulojen puolelta voidaan saada yhteiseen kassaan.

Populistista pääomapuhetta

Siimes ei usko, että pääomaveron korotuksella on juurikaan tekemistä pääomien maastapaon kanssa. Hän ei myöskään ymmärrä kiihkeyttä ja nostalgista jälkipatriotismia, jolla pääoman liikkeistä on jälleen puhuttu.

- Suomalainen yksityinen pääomahan on paennut ulkomaille siinä mielessä, että suorat sijoitukset ulkomaille ovat olleet suuremmat kuin ulkomaisten suorat sijoitukset tänne siitä asti kun suorat sijoitukset vapautettiin. Se on alkanut jo toisenlaisen pääomaverotuksen kaudella.

- Vasemmistoliitto ei ollut aikanaan ihastunut siihen, että omistusta vapautettiin. Silloin oikeisto ja osa vaaleanpunaisemmasta vasemmistosta puhui hanakasti sen puolesta kuinka me tarvitsemme ulkomaisia pääomia.

- Nyt niitä tulee, en ymmärrä miksi nyt sitä pitää itkeä kun he ovat aikanaan vakaan poliittisen harkinnan jälkeen tähän vapauttamiseen päätyneet. Mielestäni se on lähinnä naurettavaa populismia tällä hetkellä.

- Työntekijöiden aseman kannalta perinteisen sinivalkoisen omistuksen aika, jossa muutama iso pankki määräsi mitä yrityksille tapahtuu, ei sekään kovin työntekijäystävällistä ollut, naurahtaa Siimes ironisesti.

Veroalennus ei itsetarkoitus

Jo ennen pääomaveron korotustakin Suomen kokonaisveroaste on perin korkea. Siimeksen mukaan syynä ovat korkean työttömyyden tuomat kustannukset..

- Vasemmistoliiton mielestä palkkatulojen verotusta ja etenkin pienimpien ansiotulojen verotusta on syytä määrätietoisesti keventää. Siimes tähdentää tässäkin malttia: palkkaveroja ei pitäisi merkittävästi alentaa.

Veroaste alenee myös integraatiosyistä, hän muistuttaa. Valmisteveroista ainakin makeis- ja alkoholivero ovatkin laskupaineissa.

- Jos kerran halutaan säilyttää kattavat julkiset palvelut ja sosiaaliturva, täytyy olla valmis kantamaan sen hintana kohtuullista veroastetta, Siimes painottaakin, että veroasteen alentaminen ei ole itsetarkoitus, vaan se tulee tehdä niissä puitteissa, joissa tasa-arvoa ja heikommista huolehtimista koskevat tavoitteet voidaan toteuttaa.

Sailaksen ideologinen käsikassara?

Valmisteverojen laskupaineeseen viitaten valtiosihteeri Raimo Sailas kehotti seuraavaa hallitusta keräämään miljardien ylijäämiä. Siimes ei hänen varoituksistaan innostu.

- Valtionvelkaa pitää pyrkiä hyvinä vuosina alentamaan, mutta on järjetöntä hirttäytyä tiettyihin miljardimääräisiin vuosittaisen lyhennyksen tavoitteisiin. Olennaista on se, jos veronalennuksissa ollaan maltillisia, niin hyvinä ja kohtuullisinakin vuosina valtionvelka alenee.

- Pidän myös kokonaistaloudellisesti kyseenalaisena sitä päämäärää, johon Sailas, mutta myös eräät puolueet pyrkivät, että olisi itseisarvollisesti merkitystä sillä, että valtionvelan bruttokansantuoteosuus olisi erinomaisen alhainen.

Hieman naureskellen Siimes sanookin kaihtavansa tällaista "Suomihan maksoi sotakorvauksetkin täysimääräisenä" -linjaa.

- Se on ideologinen käsikassara, jos painotetaan, että velkaa nopeasti täytyy vähentää. Siimes toteaakin painokkaasti, että tällä puolustetaan julkisen sektorin itsetarkoituksellista pienentämistä, ei vain tehostamista. Sitten pitäisi reilusti kertoa ettei kannata pohjoismaista hyvinvointimallia, hän huomauttaa.

Mutta onko myös Sailaksen varoituksilla tällainen ideologinen tausta?

- Pikkaisen olen myös sitä mieltä. Sailas on taipuvainen dramatisoimaan asioita, koska hän haluaa vaikuttaa poliitikkoihin, mikä mielestäni ei ole virkamiehelle sopivaa käytöstä varsinkaan kun emme elä missään kriisitilanteessa.

- Valtionvarainministeriön hapatus on sellaista, että ajatellaan, että on itseisarvo tähdätä johonkin EU:n keskimääräiseen veroasteeseen. Se voi olla hyvä päämäärää, mutta jo työllisyysongelmaa halutaan ratkaista, niin se vaatii rahaa.

Puheenjohtaja vai mannekiini?

Esko Seppänen varoitti Vasemmistoliittoa menemästä tulevaan hallitukseen Kokoomuksen kanssa. Siimes ei muiden puheenjohtajien tapaan ota kantaa tuleviin kumppaneihin.

Hallitukseen osallistuminen on puolueen tavoitteena, mutta päättävät elimet ratkaisevat osallistumisen vasta sitten kun hallitusohjelman kanssa neuvotteluista on tultu ulos, kertaa Siimes.

- Sitä on myös vaikea sanoa, mikä oikeistopuolueiden vaalidemagogiasta on pelkkää puhetta ja mikä on sitä mitä oikeasti halutaan aikaansaada. Eri puolilla puheet tuntuvat vaihtelevan eri viikkoina.

Puheenjohtaja sanoo olevansa tyytyväinen sitten, kun Vasemmistoliiton kansanedustajamäärä on kahdenkymmenen paremmalla puolella. Se tarkoittaa vähintään yhdentoista prosentin kannatusta.

Siimes on paljon vartijana myös sikäli, että hän on puolueensa kampanjan keulakuvana myös konkreettisestikin. Tilanne ei enää hirvitä, hän myöntää.

- Sitten kun meinaa rasittaa, niin otan Keskustapuolueen vaalijulisteen esiin ja totean, että on se sentään parempi mainostaa sellaisella ihmisellä asioita, jolta voi kysyä ja joka asioista vastaa, kuin mainostaa pelkällä mannekiinilla.

PETE PAKARINEN
12.2.1999