Eurotunnukset tulossa kauppoihin



Huhtikuun alusta lähtien kaupat voivat ryhtyä käyttämään erityistä "eurotunnusta".


- Eurotunnus-tarralla ne osoittavat noudattavansa kaupan ja kuluttajien välistä eurosopimusta. Sopimus neuvoteltiin EU-komission toivomuksesta ja ohjauksessa, sanoi Päivittäistavarakauppa ry:n asiamies Ilkka Nieminen Helsingissä viime viikolla.

Sopimukseen sitoutuminen on vapaaehtoista, ja se tehdään myymälä- tai ketjukohtaisesti. Kuluttajaviranomaiset valvovat merkin käyttöä.

- Tarrat menevät painoon tällä viikolla ja niiden pitäisi olla jakelussa ennen pääsiäistä. Jakelu hoidetaan Kaupan Keskusliiton ja TE-keskusten kautta, Nieminen sanoi.

Käytettävä virallista muuntokurssia

Sopimus velvoittaa yritykset käyttämään virallista muuntokurssia ja pyöristyssääntöjä muuttaessaan hintoja markoista euroiksi. Muuntokurssissa käytetään siis kuutta merkitsevää numeroa, ja hinnat ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella.

Euron tuloon liittyvistä peruskysymyksistä on jaettava tietoa asiakkaille. Suomessa käytetään kaupan ja viranomaisten yhteistä tiedotusmateriaalia.
- Euroilla maksamisesta ei saa periä lisäkuluja. Tämä kohta koskee lähinnä niitä maita, joissa käytetään shekkejä, totesi Nieminen.

Sopimuksen mukaan kaksoishintoja pyritään käyttämään mahdollisimman monessa tuotteessa. Kaupat velvoitetaan käyttämään kaksoishinnoittelua aina myymälän tarjousjulisteissa, alennuskupongeissa, näyteikkunoiden hintamerkinnöissä sekä kassakuittien ja laskujen loppusummissa.

"Merkittävästi" kaksoishintoja on käytettävä muun muassa mainoslehtisten tarjouksissa, myymälöiden kysytyimmissä tuotteissa sekä asiakkaille jaetuissa tariffeissa. Yksikköhintoihin kaksoishinnoittelua ei tarvitse ulottaa.

Muuntotaulukot avuksi

- Kaupan Keskusliitto edistää kaikin mahdollisin tavoin sitä, että heinäkuun 2001 alkuun mennessä enemmistö tuotteista olisi kaksoishinnoiteltu, totesi Nieminen.

Läheskään kaikkia hintoja ei kuitenkaan pystytä esittämään rinnakkain markoissa ja euroissa. Suurin ongelma on elektroninen hinnannäyttö, kuten päivittäistavarakaupan palvelu- ja itsepalveluvaa'at.

Näissä tilanteissa apuna voidaan käyttää esimerkiksi muuntotaulukoita, joista on nähtävissä rinnakkain markkasummat ja niitä vastaavat eurosummat. Kaupan Keskusliitto laatii muuntotaulukoita yhdessä viranomaisten kanssa ja niitä toimitetaan vähittäiskauppoihin tämän kevään kuluessa.

Uusien eurohintojen ongelmana ei-kaupallisuus

Päivittäistavarakaupan Nieminen totesi, että hintojen muuttaminen on tarkkaa työtä. Uudet euromääräiset hinnat eivät välttämättä ole "kaupallisia", jolloin kauppiaalla voi olla houkutus muuttaa hintaa. Hinnan pyöristämisessä alaspäin on oltava tarkkana, että kannattavuus säilyy.

Kuluttajat puolestaan pelkäävät, että kauppa pyöristää hinnat ylöspäin. Niemisen arvion mukaan hinnat eivät nouse.
- Kokemukset osoittavat, että kilpailu pitää siitä huolen, hän sanoi.

Teollisuus on pohtinut, auttaisiko tilannetta esimerkiksi pakkauskokojen muuttaminen sellaisiksi, että eurohinnat saataisiin psykologisesti oikeiksi. Kauppa ei kuitenkaan kannata keinotekoisia muutoksia.

- Euroon siirtymisen myötä saattavat totutut markkamääräiset tasaluvut muuttua oudonnäköisiksi eurohinnoiksi, totesi Nieminen. Esimerkkeinä hän mainitsi bussilipun ja iltapäivälehden. Vähittäiskaupassa tällaisilla hinnoilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä.

Kaupan Keskusliitto arvioi, että kaupan kustannukset laskevat EMU:un liittymisen myötä vuositasolla 100-200 miljoonaa markkaa. Siirtymäkauden kustannuksiksi liitto arvioi 300-400 miljoonaa markkaa. Vähittäiskaupassa pysyväksi haitaksi jäänee lähinnä eurosetelien erikokoisuus.

FF-IA
12.3.1999


TALOUS -SIVULLE