STTK: Työnantajien vastuita irtisanomistilanteissa nostettava



Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan tuore vakuutusyhtiö Pohjolan tapaus osoittaa, että työnantajien omavastuita irtisanomis- ja työttömyyseläketilanteissa on nostettava.


Pohjola ilmoitti maanantaina jakavansa omistajille jättimäiset lisäosingot. Yhtiössä on samaan aikaan yt-neuvotteluja 232 henkilön vähennyksistä. Valtaosalla irtisanottavista ei ikänsä vuoksi juuri ole mahdollisuuksia löytää uutta työtä, vaan edessä on ns. työttömyyseläkeputki.

Puheenjohtaja Esa Swanljungin (SDP) mukaan tämmöisissä tapauksissa työnantajalla olisi oltava täysi vastuu työttömyyseläkkeestä. Nyt Pohjolan maksettavaksi lankeaa puolet eläkeputken jälkeen alkavasta eläkkeestä.

Swanljung varoitti Pohjolan kaltaisten tilanteiden näkyvän aikanaan myös tulopolitiikassa, yhtiöt kun ovat muutoinkin ryhtyneet jakamaan omistajille voitoistaan poikkeuksellisen paljon.

Hän tosin huomautti, että Pohjolan osake ei ponkaissutkaan nousuun samalla lailla kuin monien muiden yhtiöiden irtisanomisilmoitusten jälkeen.
- Ehkä toimen katsottiin menneen överiksi.

Pääsihteeri Seppo Junttila (SDP) esitti äskettäin ikääntyneiden työntekijöiden syrjinnän estämistä lailla. Näyttövelvollisuus siitä, ettei ikäsyrjintää ole tapahtunut, olisi työnantajalla.

Keskituloiset työreformin maksajiksi?

STTK on vaalien alla tehnyt kolme vertailua puolueiden kannanotoista. Kaksi ensimmäistä keskittyivät verotukseen ja työelämäkysymykseen. Sosiaalipoliittisten ohjelmien vertailu julkistettiin torstaina Helsingissä.

Vertailuun oli kerätty kantoja sosiaaliturvan rahoituksesta, kolmikantaisesta yhteistyöstä sosiaaliturvalakien valmistelussa, työttömyysturvasta, eläketurvasta ja perhepolitiikasta. Vaaliohjelmia ja puolueiden tuoreita kannanottoja verrattiin STTK:n tavoitteisiin.

Vaikka STTK ei Swanljungin mukaan ota puoluepoliittisesti kantaa, eniten höykytettävää löytyi tutusti keskustan työreformista. Järjestön käsityksen mukaan keskustan kaikki esitykset jättäisivät budjettiin ainakin 20 miljardin markan aukon. Swanljung pelkäsi, että jos keskustan esityksiä lähdettäisiin toteuttamaan, niiden maksajat löytyisivät keskituloisista.

Kokoomuksen kannoista STTK on huolissaan erityisesti puheenjohtaja Sauli Niinistön kolmikantaa koskevasta kommentista puolueen vaalikampanjan avauksessa. Hän totesi, että "hallituksen ja etujärjestöjen keskustelut ovat toimintaa yhteisen käsityksen löytämiseksi, mutta eivät yhteispäätösten tilanteita".

Kokoomus on muutoin pitänyt kolmikantaa toimivana, huomautti vertailun tehnyt sosiaalisihteeri Veikko Simpanen.

Mielikuvia vastaan

STTK teki vertailun nyt ensi kertaa. Tuloksiin ollaan aika tyytyväisiä: vertailut ovat herättäneet keskustelua ja kannanottoja. Swanljungin mukaan selvityksillä haluttiin myös murentaa mielikuviin perustuvaa politiikantekoa: myös asioista olisi voitava keskustella.

Järjestö aikoo jossain muodossa seurata, pitävätkö puolueet ensi vaalikaudella kiinni kannanotoistaan ja tavoitteistaan.

Yksi seurattavista alueista on terveyspolitiikka. Se oli määrä ottaa mukaan myös vertailuun, mutta puolueiden näkemykset olivat niin samansuuntaisia, ettei kunnon vertailulle ollut pohjaa. Jotakuinkin kaikki tavoittelivat parannuksia terveydenhuollon kohdentuvuuteen, tehokkuuteen ja saatavuuteen. Käytännössä monet tavoitteista vaatisivat lisää henkilöstöä.

Swanljung tosin epäili, miten tavoitteiden lopulta käy. Valtaosa terveydenhuollon päätöksistähän tehdään kuntatasolla.

STT-MH
12.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE