Itä-Timorin epävarma tulevaisuus



Indonesia on lupaillut Itä-Timorille autonomiaa tai itsenäisyyttä, mutta maan politiikka tuntuu sekavalta. Kesäkuun vaalit voivat myös muuttaa kaiken. Hallitus ei halua järjestää asiasta kansanäänestystä Itä-Timorilla, vaan aseistaa omia kannattajiaan. Neuvotteluja alueen tulevaisuudesta käydään kuitenkin kansainvälisellä tasolla.


Indonesia miehitti entisen Portugalin siirtomaan Itä-Timorin vuonna 1975 ja liitti sen alueisiinsa seuraavana vuonna. Miehitystä seuraneet taistelut ja nälänhätä vaativat melkein 250 000 ihmisen hengen. Määrä oli kolmannes alueen asukkaista. Myös Indonesialle miehitys oli raskas, yli 40 000 tuhatta sotilasta kaatui.

Indonesiassa on yli 200 miljoonaa asukasta. Saaria on 13 000 ja erilaisia etnisiä ryhmiä satoja. Muissakin provinsseissa kytee tyytymättömyyttä, mutta Itä-Timor on ainoa alue, joka todella haluaa irrottautua Indonesiasta. YK ei ole hyväksynyt sen liittämistä Indonesiaan, ja neuvotteluja käydään kansainvälisellä tasolla.

Indonesian uusi Itä-Timorin politiikka sekavaa

Indonesia on muuttanut Itä-Timoria koskevaa politiikkaansa presidentti Suharton viime toukokuisen eron jälkeen. Hallituksen vaihdoksen lisäksi asiaan ovat vaikuttaneet kansainvälinen painostus, talouskriisi ja lisääntyvät levottomuudet koko maassa. Pian valtaannousunsa jälkeen viime kesäkuussa uusi presidentti B.J. Habibie möläytti BBC:n haastattelussa, että provinssille tarjottaisiin erityistä autonomista asemaa.

Tämän vuoden tammikuun 27. päivä hallituksen tiedotusministeri Yunus Yosfiah ilmoitti, että jos itätimorilaiset eivät hyväksy autonomiaa, niin hallitus suosittelee uudelle ensi kesäkuun 7. päivänä valittavalle Kansan neuvoa-antavalle kokoukselle, että Itä-Timorille annettaisiin itsenäisyys. Helmikuun 10. päivänä timorilainen separatistijohtaja Xanana Cusmao siirrettiin vankilasta kotiarestiin. Hän on ollut vangittuna vuodesta 1992.

Helmikuun toisella viikolla Indonesian ulkoministeri Ali Alatas kävi New Yorkissa tapaamassa Portugalin ulkoministeriä Jaime Gamaa ja neuvottelemassa YK:n kanssa. Alatas ja Gama pääsivät yhteisymmärrykseen joissakin Itä-Timoria koskevissa kysymyksissä, mutta mihinkään kansanäänestykseen Itä-Timorissa Alatas ei suostunut taipumaan.

Alatas sanoi tapaamisen jälkeen, että Indonesia päättää mitä tehdä Itä-Timorille määritettyään siellä asuvien ihmisten toiveet. Portugalin ulkoministerin mukaan kuitenkin kansanäänestys olisi ainoa keino saada asukkaiden mielipide selville.

The Economistin arvion mukaan Alatasin lausunnot eivät ole vain taktikointia seuraavia toukokuun 9. päivän neuvotteluja varten, vaan pikemminkin ne kuvaavat sitä, että Indonesian hallituksella ei ole mitään selvää sunnnitelmaa Itä-Timorin varalle. On esitetty arveluja, että ministeri Alatas pyrkii peräytymään Habibien jakelemista itsenäistymislupauksista, joita hän ja hallituksen muut jäsenet eivät kannata.

Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja Itä-Timorin itsenäisyyden puolustaja Jose Ramos Horta pitää Indonesian lausuntoja autonomiasta pelkkänä diplomaateille osoitettuna teeskentelynä.

Itsenäisen Itä-Timorin tulevaisuus epävarma

Alkuinnostuksen laannuttua monet itsenäisyyttä kannattavat itätimorilaiset ovat alkaneet pohtia olisiko autonomia sittenkin parempi vaihtoehto. Vaikka he vihaavat Indonesian hallintoa, he pelkäävät miten köyhtynyt alue selviää itsenäisenä maana.

Itä-Timorissa on 800 000 asukasta. Saarella on vähän luonnonvaroja ja vähän muitakaan keinoja oman talouden ylläpitämiseen. The Economistin mukaan alueen taloudesta puolet riippuu Indonesian hallituksen julkisesta kulutuksesta.

Itä-Timorin itsenäisyyskamppailu on kestänyt vuosia, ja satoja tuhansia ihmisiä on kuollut. 23 vuotta kestäneiden protestien ja poliittisen painotustuksen jälkeen alueen työvoima on huonosti koulutettua ja työttömys on korkea. Monet liikeyrityksistä ovat Sulawesilta ja Jaavalta tulleiden indonesialaisten hallussa.

Lisäksi Itä-Timor on lähes sananmukaisesti eristetty muusta Indonesiasta. Lentovuoroja Baliin on vain kolme viikossa ja laiva kulkee kerran viikossa. Alueen terveydenhuolto on kurjassa kunnossa. BBC:n kirjeenvaihtajan mukaan Itä-Timorissa ei ole edes yhtään siviilejä hoitavaa kirurgia viimeisen paettua helmikuussa. Armeijan kirurgit leikkaavat vain sotilaita.

Sisällissota uhkaa

Kun Portugali poistui Itä-Timorista vikkelästi 70-luvun alussa, kilpailevat poliittiset ryhmät alkoivat muodostaa omia puolisotilaallisia joukkojaan taistellakseen toisiaan vastaan. Indonesian perustelikin alueen miehitystä muun muassa sillä, että se pelkäsi taistelujen leviävän omalle alueelleen. Tarkoituksena oli myös ehkäistä oletettu kommunistien vallankaappaus.

Vuosien aikana Indonesian hallitus on harjoittanut alueella hajoita ja hallitse -politiikkaa. Hallitus ja armeija ovat tukeneet Indonesian valtaa kannattavia ryhmiä ja samalla usuttaneet ryhmiä toistensa kimppuun. Nyt itsenäisyyden häämöttäessä Indonesiaa kannattavat ryhmät pyytävät armeijalta lisää aseita itseään puolustaakseen.

Viime vuoden aikana Indonesian armeija on kiristänyt otteitaan paikallista väestöä kohtaan, ja itsenäisyyttä kannattavien ryhmien kiihtyvä toiminta on vaatinut lisää uhreja. Jos Itä-Timor itsenäistyy nopeassa tahdissa, vaarana on tilanteen riistäytyminen käsistä. Separatistijohtaja Cusmaon lailla monet olisivat tyytyväisiä, jos ennen täyttä itsenäisyyttä alue saisi joksikin aikaa autonomian, jotta sekasorto vältettäisiin.

Indonesia sanoo, että Itä-Timorissa alkaa sisällissota, jos se vetäytyy sieltä. The Economistin mukaan hallituksen arvostelijat väittävät Indonesian hallituksen haluavan todistaa asian aseistamalla paikallisia kannattajiaan. Armeija kiistää tämän. Siviileille annetut aseet on armeijan mukaan tarkoitettu itsepuolustukseen ja niitä valvotaan tarkasti.

Indonesia aseistaa kannattajiaan

Portugali on myös syyttänyt Indonesiaa omien kannattajiensa aseistamisesta. Indonesiassa tämän kuun alussa vierailulla ollut Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright kertoi olevansa huolestunut Indonesian kannattajien aseistamisesta. Ulkoministeri Alatas myönsi Indonesian aseistavan ja kouluttavan paikallisia joukkoja, mutta kiisti maansa kiihdyttävän konfliktia alueella.

Alatas sanoi, että joukoille oli jaettu kiväärejä, mutta niitä on tarkoitus säilyttää armeijan parakeissa. Paikallisia joukkoja tuetaan kaikkialla Indonesiassa hänen mukaansa siksi, että paikallisia poliiseja ei ole riittävästi väkivaltaisuuksien estämiseksi.

Albrightin lähdettyä maasta separatistijohtaja Jose Ramos Horta toivoi YK:n järjestävän Itä-Timorissa vaalit, joissa valittaisiin edustajat päättämään alueen tulevaisuudesta. BBC:lle antamassaan haastattelussa hän sanoi, että YK:n pitäisi suorittaa alueella väestönlaskenta, niin että vain itätimorilaiset pääsisivät äänestämään. Lisäksi hän vaati, että Indonesian armeijan pitäisi vetäytyä alueelta ennen vaaleja.

Indonesia ei halua itätimorilaisten kansanäänestystä

Indonesian hallitus pelkää kansanäänestyksen sytyttävän alueella ryhmien välisen sodan. Johtavan separatistin Manuel Viegas Carrascalaon mukaan itätimorilaisten on kuitenkin jatkettava kansanäänestyksen vaatimista, sillä se on ainoa keino välttää verilöyly. Myös The Economist arvioi, että on vaikea nähdä, miten riitelevät ryhmät voisivat hyväksyä minkäänlaista sopimusta ilman kansanäänestystä.

YK on ehdottanut eri maista koostuvan yhteysryhmän perustamista pohtimaan Itä-Timorin tulevaisuutta. Ryhmään kuuluisivat ainakin Yhdysvallat, Japani ja Australia. Portugali on ilmoittanut kannattavansa ehdotusta.

Yhdysvallat kannattaa kansainvälista läsnäoloa alueella siirtymävaiheen aikana. Australian ulkoministeri Alexander Downer on ilmoittanut vastuvansa YK:n rauhanturvajoukkojen lähettämistä Itä-Timoriin, mutta kannattavansa siviileistä koostuvan tarkkailijaryhmän lähettämisä sinne.

Indonesian kesäkuun vaalit voivat muuttaa kaiken

Indonesian tulevat kesäkuun vaalit saattavat muuttaa maan poliittisen tilanteen täysin, mikäli niistä tulee niin vapaat kuin toivotaan. Vaikka hallitseva puolue Golkar voittaisikin, ei uusi presidentti ehkä kunnioita mitään Habibien tekemiä lupauksia.

Golkar tosin voi hävitäkin, ja silloin uusi hallitus todennäköisesti vähät välittää Habibien puolitiehen jääneistä sopimuksista. Habibien itsenäisyystarjous Itä-Timorille oli tarkkaan ottaen vain lupaus jättää asia maan korkeimman lakia säätävän elimen, Kansan neuvoa-antavan kokouksen käsittelyyn.

Oppositiojohtaja Megawati Sukarnoputri, Indonesian Demokraattisen puolueen johtaja, vastustaa Itä-Timorin itsenäisyyttä. Hänen mukaansa itätimorilaiset vastustuvat Indonesiaa vain entisen presidentti Suharton huonon hallinnon ja asevoimien jatkuvan läsnöolon takia. Maan uudet johtajat saavat hänen mukaansa itätimorilaiset pysymään osana Indonesiaa. Sitä paitsi Sukarnoputri ei halua sitoutua mihinkään Habibien hallituksen lupauksiin.

Indonesialla ongelmia ennen vaaleja

Indonesian tilanne on pahentunut jatkuvasti Suharton viime toukokuisen eron jälkeen. Kristittyjen ja muslimien väliset väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Pelkästään tammikuussa yli 160 ihmistä menetti henkensä uskonnollisissa taisteluissa Ambonin saarella.

Jännitys on kasvanut huonontuneen taloudellisen tilanteen takia, ja monet näkevät suorastaan nälkää. Samalla maan sisäinen muuttoliike on paisunut, ja uudet asukkaat tuovat mukanaan paineita sellaisillekin alueille, missä uskontoryhmien yhteistyö aikaisemmin toimi.

Hallitus on sanonut jättävänsä ongelmien ratkaisun paikallisille komentajille, mutta näiden voimat eivät riitä väkivaltaisuuksien hillitsemiseen. Hallitus onkin nyt perustamassa nopean vastaiskun joukkoja, joita voitaisiin siirrellä levottomuuspesäkkestä toiseen.

Habibie lupasi valtaan tullessaan maalle uutta alkua. Poliittisia vankeja vapautettiin, ja armeijan joukkoja vedettiin pois vaikeilta alueilta kuten Itä-Timorista. Hallintoa ei kuitenkaan ole uudistettu, ja armeijan asema on edelleen erittäin vahva.

Habibie on epäonnistunut myös maan talouskriisin ratkaisemisessa, eivätkä ihmiset usko hänen aikovankaan puhdistaa korruptoitunutta hallintoa. Hallituksen arvostelijoiden mielestä Habibien hallituksen suurin virhe on ollut kieltäytyä haastamasta entistä presidentti Suhartoa oikeuteen korruptiosta. Se oli päätös, joka sai opiskelijat uudelleen Jakartan kaduille.

Jos vaalit menevät hyvin, voi tilanne maassa rauhoittua. Mutta ennen vaaleja väkivalta tuskin vähenee. Itä-Timorin tilanteeseen tällä ei välttämättä ole kovin suotuisa vaikutus.

Itä-Timorin taistelevat osapuolet sopuun

Itä-Timorin taistelevat osapuolet ilmoittivat torstaina sopineensa keskinäiset kiistansa ja olevansa valmiit päättämään maakunnan tulevaisuudesta rauhanomaisissa neuvotteluissa. Asiasta sovittiin sissijohtaja Xanana Gusmaon ja sotilaskomentaja Joao Da Silva Tavaresin tapaamisessa.

- Tämä oli meidän ensimmäinen tapaamisemme ja me olemme sitoutuneet rauhaan, Gusmao sanoi puolitoista tuntia kestäneen tapaamisen jälkeen pidetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

- Olemme olleet vihollisia 23 vuoden ajan, mutta tästä päivästä lähtien ja näiden neuvottelujen tuloksena sovimme laskevamme aseemme, Tavares sanoi.

Rohkaiseva uutinen saapui Jakartasta samaan aikaan kun New Yorkissa YK:n välityksellä käytävät neuvottelut Itä-Timorin asemasta näyttivät ajautuneen umpikujaan. Ramos Horta totesi torstaina, että neuvottelut oli tuomittu epäonnistumaan jo etukäteen.

- Indonesia pitää YK:ta pilkkanaan ja tekee kaikkensa pitkittääkseen neuvotteluja, Ramos Horta sanoi.

HEIKKI JANTUNEN
12.3.1999


ULKOMAAT -SIVULLE