Suuret EU-maat toivovat lisää yhtenäisyyttä

Puolueet eivät tahdo koulutuksen harmonisointia EU:ssa



Suurimmat puolueet suhtautuvat Suomen Ylioppilaskuntien liiton SYL:n vaalikyselyssä kielteisesti EU-maiden koulutuksen yhdenmukaistamiseen.


Sekä SDP, keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP että vihreät pitävät kuitenkin tärkeänä, että eurooppalaisten tutkintojen vastaavuutta ja opintosuoritusten "mitattavuutta" kehitetään esimerkiksi työnhaun helpottamiseksi.

Vasemmistoliiton kommentti harmonisointiin on sävyltään epävarmin.

- Ehkä koulutusjärjestelmää ei tarvitse yhtenäistää, mutta suotavaa olisi, että tutkintojen sisältöä kehitettäessä huolehdittaisiin siitä, että eri Euroopan yliopistoista valmistuvat nuoret voisivat ongelmitta työskennellä mahdollisimman laajasti Euroopan Unionin eri kolkilla, toteaa puolue.

- Yhtenäistämisprosessia tulisi kaiketi ohjata ja koordinoida EU:sta käsin, se jatkaa.

SDP puolestaan toteaa koko harmonisointikeskustelun ennenaikaiseksi.
- Ei tulisi (harmonisoida). Ennen kuin mitään harmonisointikeskustelua voidaan todella edes aloittaa, täytyy eri maiden tutkinnot saada tunnustetuiksi toisissa maissa.

Suurten julistus huolettaa opiskelijoita

Koulutuksen harmonisointipyrkimykset ovat herättäneet opiskelijoiden huolta sen jälkeen, kun neljän suuren EU-maan opetusministerit antoivat viime keväänä Pariisissa ns. Sorbonnen julistuksen. Italian, Ranskan, Saksan ja Britannian yhteisessä julistuksessa vaaditaan koulutusjärjestelmien "arkkitehtuurien" yhtenäistämistä.

Suomalaiset korkea-asteen opiskelijajärjestöt SYL sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto Samok tyrmäävät yhteisessä kannanotossaan yhdentämispyrkimykset.

- Yksioikoisella yhtenäistämisellä ei tulla edistämään maanosan kilpailukyvyn paranemista, sanotaan kannanotossa.

Siinä myös muistutetaan, että koulutuksella on keskeinen rooli kansallisen identiteetin, kielen ja kulttuurin kannalta.

Pienet maat ohitetaan?

Opiskelijajärjestöissä pelätään, että suurten maiden yhteistyö on johtamassa tiiviimpään koulutusyhteistyöhön kuin muut jäsenvaltiot haluaisivat.
- Koulutusjärjestelmien harmonisointi on etenemässä voimakkaasti, katsovat SYL ja Samok.

Ne ounastelevat pienten maiden jäävän ilman sanansijaa, jos asia hoituu suurten yhteistyönä ohi EU:n varsinaisten toimielinten.

Koulutus kuuluu EU:ssa kansallisesti päätettäviin asioihin, mutta ihmisten liikkuvuuden helpottamiseksi tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuutta pyritään jatkuvasti parantamaan.

Myös SYL ja Samok pitävät vertailtavuutta tärkeänä. Sen lisääminen nimenomaan koulutuksen "arkkitehtuuria" yhtenäistämällä johtaisi kuitenkin järjestöjen mielestä koulutuksen ja tutkintojen sisältöjen harmonisointiin.

SYL patistaa vaaliuurnille

SYL peräsi vaalikyselyssään myös puolueiden näkemystä opintojen maksuttomuudesta sekä siitä, mitkä ovat tätä nykyä opiskelijoiden suurimpia ongelmia. Lisäksi kysyttiin kantaa opintotuen kehittämiseen. Vastaukset löytyvät Internetistä.

Yliopisto-opiskelijoiden keskusjärjestö pyrkii muutenkin herättämään sekä opiskelijoita että muita nuoria äänestämään. Samalla viivalla -kampanjassaan se muistuttaa, että juuri vaaleissa kettutytön ääni on yhtä arvokas kuin parkkiintuneen poliitikonkin.

Tavoitteena on, että nuoret ymmärtäisivät vaikutusmahdollisuutensa ja saisivat myös eduskuntaan nykyistä enemmän nuoria kansanedustajia. Nyt vain kuutisen prosenttia kansanedustajista on alle 35-vuotiaita, muistuttaa SYL.

Järjestön verkkosivulle onkin koottu myös tiedot eri puolueiden nuorista, korkeakoulussa opiskelevista ehdokkaista.

STT-IA
12.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE