Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Enestam: Suomi NATO:on vasta kun baltit ovat EU:ssa

Suomi ei voi liittyä NATO:on ennen kuin kaikki Baltian maat ovat liittyneet EU:hun, arvioi ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam Hufvudstadsbladetin haastattelussa perjantaina.

Enestamin mukaan NATO-jäsenyys on silti vuosien takana, sillä ensimmäisten joukossa EU:hun pyrkivä Viro tuskin pääsee yhteisöön ennen vuotta 2005. Sen jälkeen menee vielä muutama vuosi, ennenkuin muut halukkaat ovat mukana.

Enestamin mielestä Suomen NATO-jäsenyyden täytyy parantaa turvallisuutta niin meillä kuin lähialueillakin. Ja se edellyttää unionin laajentumista Baltiaan.

Jos Suomi liittyisi NATO:on ennen näitä ratkaisuja, heikentäisi se turvallisuutta lähialueilla, sanoo Enestam.
- Ja ennen pitkää se merkitsisi turvallisuusriskiä myös meille.


Niinistö ei aio pyytää Uosukaista presidenttiehdokkaaksi

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei aio pyytää eduskunnan puhemiestä Riitta Uosukaista kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Niinistö piti kylläkin Uosukaista hyvänä ehdokkaana.

Niinistö sanoi torstai-iltana A-studion vaalitentissä, että kokoomuksella on ihan oma mekanismi, miten ehdokkaita asetetaan.
- Minä olen tehnyt sellaisen periaatepäätöksen kaikkien vaalien kohdalta, että en käy pyytämässä erikseen ihmisiä ehdolle, en sen enempää eurovaaleihin, eduskuntavaaleihin kuin presidentinvaaleihinkaan, Niinistö sanoi.

Niinistöltä kysyttiin myös, lähteekö hän itse presidenttiehdokkaaksi, jos pyydetään.
- No en todellakaan. En minä koe olevani presidenttiainesta, Niinistö sanoi.

Niinistö piti tentissä Saksan valtiovarainministerin Oskar Lafontainen eroa dramaattisena, mutta ei välttämättä yllättävänä. Lafontainen talouspoliittinen linja oli Niinistön mielestä yllättävä.


Tuomiojalle ei käy EU:n sotilasliitto

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja torjuu NATO-jäsenyyden ohella myös EU:n kautta toteutettavan vastaavan sotilaallisen liittoutumisen.

Sadankomitean NATO-keskustelussa Helsingissä torstaina puhuneen Tuomiojan mielestä on parempi, että NATO säilyy selkeästi ainoana sotilaallista liittosuhdetta merkitsevänä järjestelynä niille Euroopan maille, jotka sellaista haluavat.

- Näköpiirissä ei ole syitä, jonka vuoksi Suomen tulisi hakea NATO:n jäsenyyttä. Tämä näköpiiri kattaa myös sen mahdollisuuden, että Baltian maat hyväksyttäisiin NATO:n jäseniksi, Tuomioja sanoi.


Kehitysapu halutaan pitää ennallaan

Suomalaiset ovat kohtuullisen tyytyväisiä Suomen kehitysapuun, kertoo ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä mielipidemittaus. Selkeä enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä Suomen hallituksen reaktionopeuteen (80 prosenttia), avun määrään (69) ja kohteiden valintaan (78 prosenttia).

Kohteista suurimman tuen saa Afrikka. Kansalaisten arviot Suomen antaman kehitysavun määrästä vaihtelee, mutta määrä arvioidaan usein yläkanttiin. Suomi antoi viime vuonna kehitysapua reilut kaksi miljardia markkaa, joka vastaan noin 0,34 prosenttia BKT:sta.

Lähes viidennes uskoi osuuden olevan 1-3 prosenttia, joka kymmenes uskoi Suomen jakavan yli viisi prosenttia. Joka neljäs tiesi, että Suomen kehitysapu on alle YK:n suosituksen, joka on 0,7 prosenttia BKT:sta.

Yli puolet vastaajista pitäisi kehitysavun osuuden nykytasolla ja lähes kolmannes haluaisi nostaa sitä - näin vastasi yhteensä 87 prosenttia. Suosituimmat yhteistyöjärjestöt ovat YK:n lastenrahasto Unicef ja Maailman terveysjärjestö WHO.


Niinistö tapaa Chiracin sunnuntaina

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö tapaa sunnuntai-iltana Ranskan presidentti Jacques Chiracin Pariisissa. Niinistö on kutsuttu presidentin luokse, koska hän on konservatiivipuolueiden kattojärjestön, Euroopan demokraattisen unionin EDU:n puheenjohtaja.

Niinistö ja Chirac keskustelevat ajankohtaisista EU-kysymyksistä ja eurooppalaisten porvaripuolueiden yhteistyöstä. EU-aiheista esille nousevat ainakin Agenda 2000 -neuvottelut, erityisesti niihin liittyvät maatalouskysymykset. Esillä ovat myös euro-alueen tulevaisuudennäkymät sekä Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus.

Gaullistista RPR-puoluetta edustava Chirac on esiintynyt hyvin tiukkana Ranskan maatalouden puolustajana, ja vastustanut Agenda-ehdotuksia jotka vähentäisivät Ranskan maataloustukia.


Heinonen: Virtuaaliyliopisto hallitusohjelmaan

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) ehdottaa virtuaaliyliopiston perustamista Suomeen. Mittava kansallinen yliopistohanke pitäisi hänen mukaansa kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

Heinosen varovaisen arvion mukaan virtuaaliyliopiston perustaminen maksaisi ainakin sata miljoonaa markkaa, kertoi Turun Sanomat keskiviikkona. Ministerin mukaan yliopistolle pitäisi perustaa oma hallintoyksikkö.

Virtuaaliyliopistossa opiskelu tapahtuu sähköisen tietoverkon välityksellä, mikä mahdollistaa etäopiskelun. Kansalaiset pystyisivät näin osallistumaan yliopistotasoiseen opetukseen asuinpaikasta riippumatta, perustelee Heinonen.


Sasi tarjoaa mallia avainryhmien sovitteluun

Liikenneministeri Kimmo Sasi (kok) ehdottaa omaa mallia avainryhmien lakko-oikeuden rajaamiseksi. Sasin malli on sovintolautakunta, joka voisi tehdä sitovan ratkaisun yhden vuoden ajaksi.

Yhden vuoden pakkoratkaisu ei Sasin mukaan olisi osapuolille kohtuuton, ja sen avulla saataisiin lisäaikaa jatkoneuvotteluille. Ministeri esitteli ehdotuksensa keskiviikkona Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa.

Sasin mallissa lautakunnassa istuisivat osapuolten lisäksi edustajat työnantaja- ja työnantajakeskusjärjestöistä sekä jokin ulkopuolinen taho.

Ministeri määrittelee avainryhmäksi enintään muutaman sadan henkilön joukon, joka voi pysäyttää kokonaisen sektorin toiminnan.


Taina: NATO-jäsenyydestä tarvittaisiin kansanäänestys

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) järjestäisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen Suomen NATO-jäsenyydestä, mikäli sotilasliittoon liittyminen tulisi ajankohtaiseksi.

Hänen mukaansa kansa pystyy arvioimaan NATO-jäsenyyden samalla tavalla kuin se muutama vuosi sitten ratkaisi Suomen kannan EU-jäsenyyteen.

Taina muistuttaa Ylöjärven Seutu -lehdessä keskiviikkona, että Suomi ei ole muuttanut tai muuttamassa suhdettaan NATO:on. Suomi arvioi kuitenkin koko ajan omaa asemaansa puolustusjärjestelmiä kohtaan.

- Tässä vaiheessa on erittäin vaikea lausua sitä, milloin ja mikä on Suomen lopullinen valinta puolustusjärjestelmän suhteen, Taina toteaa.


Puolueet huolissaan ilmastonmuutoksesta

Seitsemän suurinta puoluetta pitää ilmastonmuutosta suurimpana ympäristökysymyksenä, johon on vaikutettava muun muassa energiaratkaisujen avulla. Tämä ilmeni WWF:n eduskuntavaalien alla tekemästä kyselystä. Siihen osallistuvat SDP, keskusta, kokoomus, nuorsuomalaiset, RKP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset.

Ympäristökysymyksiä pidettiin tärkeinä, mutta ne eivät nousseet minkään puolueen pääteemaksi. Vihreät, ruotsalaiset ja perussuomalaiset korostivat niitä eniten.

Itämeren tilasta puolueet olivat varsin yksimielisiä, maatalouden valumien vähentäminen on keskeinen tavoite. Metsien suhteen vihreät ja keskusta panostaisivat eniten Etelä-Suomen metsien suojeluun, perussuomalaiset ja SDP puun jatkojalostukseen. Muut painottavat kansainvälistä metsäsertifiointia.

Ydinvoimaa kannattaa vahvimmin kokoomus. Keskusta, perussuomalaiset ja vihreät vastustavat viidettä ydinvoimalaa.


Saari kiistää keskustan johdon erovaatimukset

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari kiistää vaatineensa keskustan puoluejohdon eroa, jos puolueen vaalivoitto ei ole riittävän suuri. Saaren omassa vaalipiirinsä eli Vaasan vaalipiirissä ilmestyvä Pohjalainen otsikoi tiistaina, että "Saari keikuttaisi puoluejohdon penkkejä, jos voittoa ei tule".

Saaren tiistaina julkisuuteen antaman tiedotteen mukaan haastattelulausunnon uutisointi ei vastaa lainkaan haastattelun sisältöä.

- Joka puoluekokouksessa puolueväki suorittaa uudet valinnat. Mutta minä en missään tapauksessa tässä vaiheessa spekuloi mitään ja vaadi kenenkään eroa jonkin vaalituloksen perusteella, Saari sanoo.

Pohjalaisen haastattelussa Saari sanoi, että puoluejohdon paikat eivät nykyisin ole mitään syytinkipaikkoja.

Saari toteaa Pohjalaisessa, että keskustan vaalivoiton on oltava selvä, jotta puolue pääsee hallitukseen. Muussa tapauksessa joudutaan hänen mielestään miettimään, mitä pitää tehdä. Vaalityöstä tiistaina tavoitettu Saari korosti, että miettimiseen ei kuulu puoluejohdon erottaminen vaan kyse on politiikan miettimisestä yleensä.


Siimes: Vasemmistoliitto hallitukseen vain SDP:n kanssa

Vasemmistoliitto menee vaalien jälkeen hallitukseen vain, jos sosiaalidemokraatit ovat mukana. Näin linjasi vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Demarissa tiistaina.

Vasemmistoliiton ajamat asiat eivät Siimeksen mukaan edisty sellaisessa hallituksessa, jonka runko muodostuu kokoomuksesta ja keskustasta. Siimes sanoi myös, että keskustan ajama työreformi on este keskusta-vasemmistolaiselle ns. punamultahallitukselle.


EU:n komissio: Suomen toisen rahastokauden ohjelmat hyvällä mallilla

Suomen valmistelut EU:n rakennerahastojen seuraavaa kautta varten ovat hyvällä mallilla, arvioi komission aluekehitysosaston hallintovirkamies Frank Rawlinson maanantaina Helsingissä.

Rawlinsonin mukaan Suomessa näyttää olevan syntymässä aiempaa joustavampi hallinto- ja budjetointijärjestelmä. Myös maakuntien välinen yhteistyö näyttää toimivan hyvin, Rawlinson kiitti.
- Maakunnat näyttävät sitoutuneen rakentamaan isompia yhdistettyjä hankekokonaisuuksia, Rawlinson sanoi.

Rawlinsonin mukaan nykyisellä kaudella on Suomessa ollut turhan pieniä hankkeita, ja niiden sovittaminen yhteen maakuntien kehittämisstrategioiden kanssa on ollut puutteellista.

Suurin puute komission näkökulmasta on ollut yksityisen sektorin osuuden pienuus; Suomessa ei ole tarpeeksi paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden myötä työllisyyskehitys alueilla nousee tai taantuu.

Komissiota on myös kismittänyt se, että Suomessa hankkeiden näkyvyys on jäänyt vähäiseksi. Vaikka tiedottaminen on osa EU-rahan saamisehtoja, on vain harva järjestäjä tehnyt EU:n osuuden näkyväksi kyltillä tai muulla tavalla.

Lopulliset päätökset Suomen rakennerahastoalueista ja saamista rahamääristä tehdään keväämmällä. Asetus ensi kaudesta 2000-06 on määrä hyväksyä toukokuussa.


Rehn kertoo aikeistaan ennen syksyä

Presidentinvaalien mielipidemittauksissa menestynyt Elisabeth Rehn (RKP) sanoo ottavansa kantaa mahdolliseen ehdokkuuteensa ennen syksyä. Rehn sanoi maanantain Etelä-Saimaa -lehdessä, ettei tässä vaiheessa halua kommentoida kannatuslukujaan.

Rehn on ilmoittanut jättävänsä nykyisen tehtävänsä YK:n Bosnia-Hertsegovina-operaation johtajana heinäkuun puolivälissä. Sen jälkeen hän matkaa New Yorkiin antaakseen esityksensä virkansa jatkon hoitamisesta. Yhdysvalloista hän palaa Suomeen lomalle, jonka jälkeen hän ottaa kantaa mahdolliseen ehdokkuuteensa, kertoi Etelä-Saimaa.

Yleisradion TV-uutisten viime viikolla julkistaman kannatuskyselyn mukaan Rehn näyttäisi päihittävän selvin luvuin presidentti Martti Ahtisaaren sekä presidentinvaalien ensimmäisellä että toisella kierroksella.

Koonnut: IA
11.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE