Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti


Kauppataseen ylijäämä 3,6 mrd tammikuussa

Viennin arvo jäi tammikuussa yhdeksän prosenttia pienemmäksi kuin vuosi sitten. Tuonnin arvo supistui samaan aikaan neljä prosenttia. Ulkomaankaupan ylijäämä oli tullihallituksen perjantaina julkistamien ennakkotietojen mukaan tammikuussa 3 600 miljoonaa markkaa.

Viennin arvo laski ennakkotietojen mukaan tammikuussa 16 400 miljoonaan markkaan. Viime vuoden tammikuussa viennin arvo oli 17 969 miljoonaa markkaa. Tuonnin arvo oli 12 800 miljoonaa markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 13 316 miljoonaa markkaa.


Vanhala: Rahapolitiikka Suomelle sopivaa

Euroalueen yhteinen rahapolitiikka sopii Suomen Pankin pääjohtajan Matti Vanhalan mukaan varsin hyvin Suomen tämänhetkiseen suhdannetilanteeseen. Myös inflaatiovauhti on asetetun hintavakaustavoitteen mukainen, totesi Vanhala torstaina Helsingissä.

Vanhalan mukaan Suomen taloudellinen kasvu jatkuu tänä vuonna, mutta viimevuotista hitaampana. Viime lokakuussa Suomen Pankki ennakoi tämän vuoden kokonaistuotannon kasvuksi 2,8 prosenttia.

Suomen Pankissa ei ole syksyn jälkeen tehty uutta suhdannearviota. Vanhalan mukaan taloudellinen tilanne on sen jälkeen muuttunut, mutta kaikki muutokset eivät maailmantalouden epävakauden kasvusta huolimatta suinkaan ole olleet kielteisiä.

Talouden tilanne on Vanhalan mukaan parempi kuin loka-marraskuussa. Useissa Aasian maissa on jo nähtävissä orastavaa elpymistä, vaikka Japanin tilanne onkin edelleen vaikea. Yhdysvalloissa kasvu jatkui odotettua voimakkaampana.

Euroalueella kasvu hidastui odotusten mukaisesti. Viime aikoina luottamusindikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet taas nousuun ja eräissä euromaissa on nähtävissä merkkejä, että aallonpohja olisi jo saavutettu ja vientitilaukset jälleen elpymässä.

- Ensi vuodesta on kansainvälisen ympäristön epävarman tilanteen vuoksi kuitenkin vaikea esittää ennusteita. Se on vielä suuri kysymysmerkki, totesi Vanhala.

Rahapolitiikalle ei Vanhalan mukaan löydy lähiaikoina merkittävää sijaa, eikä raha-agregaattien ja rahatalouden kehityksen perusteella ole tarvettakaan. Reaalikorot ovat nyt historiallisesti poikkeuksellisen alhaisella tasolla.

- Alhaisen tason vuoksi euroalueen rahapolitiikan vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, vaikka talousnäkymät muuttuisivatkin arvioitua heikompaan suuntaan, arvioi Suomen Pankki torstaina julkistetussa Euro ja talous -lehdessä.

Euroalueen kolmen kuukauden toteutuneet reaalikorot olivat helmikuussa hieman yli 2 prosenttia eli lähes prosenttiyksikön alhaisemmat kuin vuosi sitten. Pitkät reaalikorot olivat noin 3 prosenttia eli runsaan prosenttiyksikön alhaisemmat kuin alkuvuonna 1998.

Molemmat korot ovat erittäin alhaiset sekä kansainvälisiin korkoihin että euromaiden korkohistoriaan verrattuna. Tämänhetkinen rahapolitiikka on Suomen Pankin mukaan siten sopusoinnussa sekä euroalueen talouskasvun että hintavakauden kanssa.


Koroma: Uudelta hallitukselta odotetaan kasvuohjelmaa

TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma odottaa uudelta hallitukselta nopeita veroratkaisuja sekä työllistämistä helpottavia toimia. Hän muistuttaa, että työllisyyden parantaminen voidaan rakentaa vain vahvistuvan kasvun varaan. Hän puhui aiheesta torstaina Hämeenlinnassa järjestetyillä Teollisuuspäivillä.

Koroma huomautti, että kasvun turvaamiseksi tarvitaan myös päätöksiä infrastruktuuri-investointien käynnistämiseksi sekä koulutuksen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Hallitukselta odotetaan myös linjausta siitä, miten kasvava sähkön tarve tyydytetään.

- Teollisuuden tuotannon kasvu on ollut pysähdyksissä jo useamman kuukauden ajan. Kasvun lykkääntyminen ei kuitenkaan anna aihetta arvioille, jotka merkitsisivät esimerkiksi mittavia irtisanomisia.

- Teollisuudessa on nyt panostettu runsaasti osaamiseen ja rakennettu paljon kilpailukyvyn lisäämiseen. Monivuotisen vahvan vientikasvun seurauksena kotimarkkinoilla on lisääntyvästi ostovoimaa ja kysyntää. Uusia työpaikkoja arvioidaan tänä vuonna syntyvän kymmeniä tuhansia, uskoi Koroma.

Koroma ehdottaa, että uusi hallitus pyrkisi työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämiseen. Tätä varten valtioneuvoston tulisi asettaa kolmikantainen toimikunta arvioimaan muun muassa sitä, miten sovittelujärjestelmää tulisi kehittää.

- Tavoitteena ei ole suinkaan lakko-oikeuden kieltäminen, vaan päinvastoin vastuullisen sopimustoiminnan perusteiden vahvistaminen.

- Laillisten lakkojen järjestämistä ei pyritä kieltämään, mutta niiden ratkaisemista tulisi eri tavoin pyrkiä helpottamaan varsinkin tilanteissa, jossa vahinko kohdistuu kolmanteen osapuoleen. Työryhmä olisi maltillinen ja tasapuolinen neuvotteluosapuoli, sanoi Koroma.


Ilmarinen teki ennätystuloksen viime vuonna

Lakisääteistä eläketurvaa hoitava Ilmarinen teki historiansa parhaan tuloksen viime vuonna. Ilman arvostuserojen muutosta ylijäämää kertyi lähes 1,8 miljardia markkaa. Se kaunistui edellisvuodesta 315 miljoonalla markalla. Tulosta paransi lähinnä osakkeiden myyntivoittojen kasvu.

Valtaosa tuloksesta eli runsaat 900 miljoonaa ohjataan nyt maksettavien ja aikanaan maksuun tulevien eläkkeiden turvana olevan vakavaraisuuden kasvattamiseen.

Se lisää edelleen yhtiön mahdollisuuksia sijoittaa pitkällä tähtäimellä parhaiten tuottaviin osakkeisiin. Toimitusjohtaja Kari Puron mielestä tästä hyötyvät Ilmarisen nykyiset ja tulevat asiakkaat.

Puron näkemyksen mukaan osakkeiden osuus sijoitussalkusta voidaan nostaa vähitellen 30-40 prosenttiin. Aikataulu riippuu siitä, miten nopeasti vakavaraisuutta voidaan kasvattaa.

Vuoden lopussa osakkeiden osuus noin 60 miljardin sijoituskannasta oli 22 prosenttia. Ulkomaisia osakkeita osakesalkusta oli 20 prosenttia. Suurin osa eli puolet sijoituksista oli valtion lainoissa.

Arvostuseroilla tulos nousi 6,2 miljardiin markkaan eli peräti 3,5 miljardia paremmaksi kuin vuotta aiemmin. Sitä kohotti mm. osakkeiden - ja erityisesti Nokian osakkeen - huomattava nousu loppuvuodesta.


Merita valtaa Latvian investointipankin

Merita on hankkinut omistukseensa Pohjoismaiden Investointipankille kuuluneen 20 prosentin suuruisen salkun Latvian investointipankin osakkeista. Oston jälkeen MeritaNordbanken omistaa latvialaispankista 89 prosenttia.

Latvian investointipankki on nyt kokonaisuudessaan suomalais-ruotsalaisessa omistuksessa, sillä jäljellä olevan 11 prosentin osuuden omistaa suomalainen investointirahasto Finnish Fund for Industrial Cooperation.

Merita hankki osakesalkun itselleen aiemmin PIP:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti saatuaan oman, Latvian markkinoita koskevan strategiasuunnitelmansa valmiiksi. Latvian investointipankin nimi muuttuu ensi huhtikuun alusta MeritaNorbanken Latviaksi.


Jalas: Sisämarkkinoiden tehostaminen parasta kasvupolitiikkaa

Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisiä tehtäviä elinkeinoelämän näkökulmasta on Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mielestä Cardiffin huippukokouksessa viime vuonna käynnistetyn rakenne- ja talousuudistustoiminnan alullepano. - Se on myös tehokkainta kasvupolitiikkaa, koska Cardiffissa sovituilla uudistustoimilla tehostetaan sisämarkkinoita, arvioi Jalas.

- Vakaan talouskasvun perusta rakennetaan eurooppalaisella talouspolitiikalla, mutta kasvua vauhdittavat nopeavaikutteiset toimenpiteet on suunnattava eurooppalaisten markkinoiden toimivuuden parantamiseen.

- Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen nopeuttaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Työttömyyden alentuminen ja inflaatiopaineiden väheneminen luovat tarpeellista pelivaraa raha- ja finanssipolitiikkaan suhdannevaihtelujen tasaamiseksi.

Kymenlaakson kauppakamarin 70-vuotisjuhlaseminaarissa Kotkassa puhunut Jalas arveli, että jos euroalueen talouskasvu jää alle kahden prosentin, ylittyy poliittinen kipukynnys EU:n tämän hetken puheenjohtajamaassa Saksassa.

Talouskasvun nopeutuminen tuntuu eräissä puheenvuoroissa Jalaksen mukaan ajavan tavoitteena jopa vaivalla saavutetun rahataloudellisen vakauden ohi.

- Talous- ja rahaliiton myötäsaavutettu hintavakaus, alhainen nimelliskorkotaso sekä julkisen talouden alijäämien kasvun tyrehtyminen ovat saavutuksia, joista sekä Euroopan keskuspankki että jäsenmaat tulevat kaikesta huolimatta pitämään ehdottomasti kiinni.

- Siihen EKP:n itsenäinen asema sekä jäsenmaiden finanssipolitiikkaa sitova vakaus- ja kasvusopimus tarjoavat riittävät keinot, hän totesi.


Vuorineuvos von Hertzen erosi

Instrumentariumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Gustav von Hertzen on eronnut yhtiön hallintoneuvoston jäsenyydestä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi von Hertzenin viime viikon perjantaina 40 päiväsakkoon (32 000 markkaa) sisäpiiritiedon luvattomasta hyväksikäytöstä.

von Hertzen osti 2 000 Instrumentariumin A-sarjan osaketta noin 400 000 markalla lokakuussa 1997. Samoihin aikoihin yhtiössä oli valmisteilla iso yrityskauppa, josta von Hertzeniä oli informoitu.

Molemmat osapuolet, von Hertzen ja kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander, ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Syyttäjän ensisijainen syyte sisäpiiritiedon väärinkäytöstä hylättiin käräjäoikeudessa.

Koonnut: IA
11.3.1999


TALOUS -SIVULLE