Suomen Internet-markkinat odottavat


Verkkokauppaa käydään Suomessakin, mutta kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka paljon. Verkon käyttäjämääristäkin on vain erilaisia arvioita. Ostoksiin halukkaita kuitenkin on, ja ostoksia tehneet ovat olleet tyytyväisiä. Myös ostokäyttäytyminen verkossa alkaa hahmottua. Monet yritykset kuitenkin antavat vielä markkinoiden odottaa.

Tarkkojen tilastojen tekeminen Internetistä on mahdotonta. Sama pätee myös Internetissä tehtävän kaupankäynnin arviointiin. Edes Suomen kaltaisella, pienellä ja rajatulla alueella se ei ole mahdollista. Parhaimmillaankin voidaan tehdä vain suuntaa-antavia arviointeja eri tietolähteitä yhdistelemällä.

Hieman epäselvää on sekin, mitä tarkoitetaan verkkokaupankäynnillä. Puhutaanko verkon kautta tapahtuvasta vähittäismyynnistä kuluttajille vai yritysten välisestä kaupasta? Lasketaanko mukaan yksityishenkilöiden keskenään tekemä kauppa, joka esimerkiksi uutisryhmissä on vilkasta.

Entä onko esimerkiksi pankkipalvelujen käyttäminen verkossa kaupankäyntiä pankin ja asiakkaan välillä? Tai osakesijoittaminen verkon kautta?

Valtaosa verkkokaupasta on arvioiden mukaan yritysten välistä kaupankäyntiä. Mutta kuinka usein on kyse todella verkossa tapahtuvasta liiketoiminnasta, vai ainoastaan perinteisen faksiliikenteen korvaamisesta sähköpostilla tilauksia ja tarjouksia tehtäessä?

Kuinka paljon Suomessa on verkon käyttäjiä eli potentiaalisia kuluttajia

Tietotekniikan kehittämiskeskus ry:n (Tieke) mukaan markkinatutkimusten tuloksina on saatu ristiriitaisia tietoja verkon käyttäjämääristä, käyttäjien taustasta, käytetyistä palveluista ja verkossa vietetystä ajasta. Tutkimusmenetelmien kehittyessä kuitenkin tulosten luotettavuus Tieken mukaan paranee.

Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistyksen viime huhtikuussa teettämän elektronisen kaupankäynnin barometrin mukaan mikrotietokoneen ilmoitti omistavansa 55 prosenttia vastaajista, ja kolmannes käytti tietokonetta Internetin palveluihin. Yhdistyksen mukaan tämä tarkoittaa koko väestöön suhteutettuna, että 18 prosenttia Suomen kotitalouksista käyttää Internetiä.

Taloustutkimuksen viimeisen käyttäjätutkimuksen (loka-marraskuu 1998) mukaan suomalaiset ovat käyttäneet Internetiä muuhunkin kuin sähköpostiin seuraavasti: 

viimeisen 3 kk:n aikana  	1 311 000 (kasvu vuodessa 37 %)
vähintään kerran viikossa 	1 087 000 (kasvu vuodessa 53 %)
päivittäin/lähes päivittäin 	  540 000 (kasvu vuodessa 73 %)

kotoa viikottain 		536 000 (kasvu vuodessa 85 %)
työpaikalta viikottain 		510 000 (kasvu vuodessa 62 %)
opiskelupaikalta viikottain 	329 000 (kasvu vuodessa 22 %)

Kuinka monta konetta on verkossa

Tieken mukaan luotettavimmat verkon kehitystä kuvaavat tiedot saadaan markkinatutkimusten lisäksi sellaisista lähteistä Network Wizards (ent. Internet Society), RIPE DNS Hostcount, Telehallintokeskus ja Finnish Commercial Internet Exchange (FICIX). Yhdistelemällä näitä tietoja voidaan tehdä suuntaa-antavia yhteenvetoja Internet-verkkoon liitetyistä organisaatiosta sekä kiinteällä tai SLIP/PPP-yhteydellä verkkoon liitetyistä koneista.

Tieken mukaan näidenkään lähteiden perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti arvioida Internet-verkon eikä Internetin kautta tavoitettavien palvelujen käyttäjämääriä. Osa rekisteröidyistä domain- ja host-tunnuksista on varauksia, joita ei ole otettu käyttöön.

Toisaalta Internet-verkon palvelujen käyttö ei välttämättä edellytä omaa verkko- eli IP-osoitetta. Myöskään palomuurien takana olevia yksittäisiä käyttäjiä ei rekisteröidä verkkoon.

Hostien määrä kuvaa rekisteröityjen verkko-osoitteiden (IP-osoitteiden) lukumäärää. Kaikkia IP-osoitteita ei ole rekisteröity. IP-osoitteita on työasemien ja muiden päätelaitteiden lisäksi myös verkon teknisillä komponenteilla. Yhdellä laitteella voi olla monta osoitetta, ja yhtä osoitetta voi käyttää monta laitetta.

Domainit edustavat Internet-verkkoon liittyneiden organisaatioiden verkkoja. Domainin takana saattaa olla useita verkkoja tai useita organisaatioita.

Joulukuun lopussa oli RIPE:n tilastoimissa EU-maissa Internet-verkkoon liitetty 6,4 miljoonaa konetta (host). Kasvua oli vuositasolla ollut syyskuuhun mennessä 29 prosenttia. Kasvu oli hidastumassa.

Koneiden eli hostien lukumääriä maittain Euroopassa: 

1. Saksassa 	  1 450 000
2. Iso-Britannia  1 450 000 
3. Hollanti 	    626 000
4. Ranska 	    511 000
5. Suomi            460 000
6. Italia           387 000
Tietokoneiden lukumäärä 1000 asukasta kohden: 
1. Islanti  92
2. Suomi    90 
3. Norja    73
4. Tanska   57
5. Ruotsi   43
6. Hollanti 40
Suomessa suhdeluku on viime vuonna pudonnut 97:stä 90:een. Internetiin liitettyjen verkkojen ja tietokoneiden absoluuttinen määrä laski Suomessa vuoden 1998 alkupuolella, mahdollisesti viime vuodenvaihteessa käyttöön otetetun verkkotunnusten ylläpitomaksun takia.

Toisaalta domain-nimien rekisteröinti ei ole Suomessa pakollista, eikä varsinkaan palomuurien takana olevia koneita rekisteröidä. Kaikki organisaatiot eivät myöskään käytä käänteisnimipalvelua, joten laskennassa ei löydetä kaikkia Internet-verkossa olevia koneita.

Kuinka monta verkkoa on verkossa

Internetiin liitettyjen verkkojen (domain) kasvu on nopeaa; kasvu EU-maissa oli viime vuonna 85 prosenttia. Kasvu on kuitenkin hidastumassa selvästi. Domainien kokonaismäärä oli EU-maissa 659 000.

Verkkojen eli domainien lukumääriä maittain Euroopassa: 

1. Saksa 	  205 000
2. Iso-Britannia  140 000
3. Tanska 	   68 000
4. Hollanti  	   56 000
5. Sveitsi 	   50 000
6. Italia 	   41 000
...
16. Suomi 	   10 000
Suomessa oli keskimäärin 61 tietokonetta verkkoa kohti, kun Euroopassa suhdeluku oli vain keskimäärin 9, Tanskassa jopa vain 4. Suomalaisten tapa verkottua poikkeaa selvästi muista maista.

Lukuja katsellessa on hyvä muistaa, että maakohtaiset laskelmat ovat epävirallisia ja sisältävät lukuisia epävarmuustekijöitä. Tilastointia vaikeuttavat esimerkiksi kansallisista rajoista riippumattomat verkot.

Kuinka paljon Suomessa on verkko-ostosten tekijöitä

Taloustutkimuksen tekemässä Verkkokauppa 1998 -tutkimuksessa viime vuoden lokakuulta tultiin siihen lopputulokseen, että Suomessa on peräti 243 000 15-74-vuotiasta, jotka ovat ainakin kerran tilanneet jotain tuotteita tai palveluja Internetin välityksellä. Tutkimuksessa haastateltiin noin tuhatta ihmistä.

Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry. teettää vuosittain elektronisen kaupankäynnin barometrin, jossa kartoitetaan yksityishenkilöiden sekä yritysten valmiuksia ja asenteita elektroniseen kaupankäyntiin.

Kotitalouksien osalta barometri toteutettiin viimeksi huhtikuussa 1998. Kohderyhmänä oli 1 000 kotitaloutta koko Suomen alueella. Mukana oli nykyisiä Internet-käyttäjiä, mutta myös kotitalouksia, jotka eivät vielä olleet vakituisia verkkopalvelujen käyttäjiä.

Barometrin mukaan 41 prosenttia suomalaisista oli kiinnostunut hankkimaan tuotteita ja palveluja Internetin kautta. Internetin käyttömahdollisuuden omaavista 11 prosenttia oli ostanut tuotteita tai palveluja verkosta. Koko väestöön suhteutettuna 6 prosenttia suomalaisista oli tehnyt verkko-ostoksia.

Petteri Järvinen Oy:n verkossa järjestämä Käyttäjäkysely 98 viime keväältä kertoi, että vastaajista 32 prosenttia oli ostanut jotain verkosta. Kasvua oli 7 prosenttiyksikköä edellisesta vuodesta. Ostomahdollisuuksista oli kiinnostunut 42 prosenttia vastaajista. Kielteisesti verkosta ostamiseen suhtautui 21 prosenttia vastaajista.

Järvisen tutkimus on mielenkiintoinen, mutta sen tuloksia ei voi yleistää, koska otantamenetelmä perustui vastaajien omaan aktiivisuuteen eikä tilastollisesti hyväksyttävään satunnaisotantaan. Vastaajia oli 5762, eikä heitä voi pitää mitenkään edustava joukkona kaikista Internetin suomalaisista käyttäjistä.

Mitä verkosta ostetaan?

Taloustutkimuksen tekemässä Verkkokauppa 1998 -tutkimuksessa yleisimmät tuotteet olivat kirjat, äänilevyt ja tietokoneohjelmat. Myös lehdet, tietokoneen oheislaitteeet ja vaatteet kuuluivat suosituihin ostoskohteisiin. Esimerkiksi koko suomalaisesta toimihenkilöväestöstä enemmistö oletti tulevaisuudessa tilaavansa pääsylippuja Internetin kautta, ja joka toinen ajatteli joskus tilaavansa matkalippuja Internetistä.

Suurin mielenkiinto koko väestön keskuudessa kohdistui seuraaviin tuoteryhmiin: 

1. Erilaisten tapahtumien pääsyliput
2. Matkaliput
3. Äänilevyt
4. Kirjat
5. Lehdet
Vain kolmannes 15-74 -vuotiaista ei ajatellut koskaan tilaavansa mitään Internetin kautta. Näistäkin suurin osa oli yli 50-vuotiaita. Sen sijaan ostohalukkaita oli paljon 15-34-vuotiaiden, hyvin ansaitsevien, lapsiperheiden ja suurkaupungeissa asuvien keskuudessa.

Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistyksen barometrin mukaan yleisimmin Internetistä oli ostettu kirjoja, vaatteita, cd-levyjä, lehtiä, atk-ohjelmia ja atk-tarvikkeita.

Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin myös sitä, minkälaisia tietoverkkopalveluita he uskoivat hankkivansa tai käyttävänsä lähimmän vuoden aikana. 

Tiedon etsintä 		 63 % 
Pankkiasioiden hoito 	 61 %
Lippupalvelutoiminta 	 57 % 
Uutispalvelut 		 53 %
Matkailupalvelut 	 52 % 
Päivittäistavaraostokset 10 % (prosenttia vastaajista)

Oltiinko käyntiin ostoksilla tyytyväisiä?

Petteri Järvisen Käyttäjäkysely 98:ssa saatiin tulokseksi, että valtaosa eli 78 prosenttia ostoksia tehneistä oli kokemuksiinsa tyytyväisiä. Kielteisiä kokemuksia oli vain 5 prosentilla. Ostokokemuksissa ei ollut pahemmin eroja eri sukupuolten välillä. 
Erittäin hyviä kokemuksia 34 %
Hyviä kokemuksia 38 %
Neutraaleja kokemuksia 23
Kielteisiä kokemuksia 5 %
Tietokone -lehden mukaan Taloustutkimuksen tekemä Internet-paneelitutkimus kertoo, että verkko-ostoksia tehneet kuluttajat ovat tyytyväisiä. Paneelin jäsenistä vain 6 prosenttia oli tyytymättömiä verkko-ostamiseen. Jäsenet ovat verkon aktiivikäyttäjiä, ja heistä 60 prosenttia oli tehnyt verkossa ostoksia. Yleisin maksutapa oli verkossa tehtävä pankkisiirto, mutta myös luottokorttia käytettiin jonkin verran.

Mitkä syyt ovat ostosten esteinä?

Taloustutkimuksen mukaan suurin este verkko-ostoksille oli se, ettei tuotetta pääse katsomaan ja koskettamaan. Toisella sijalla oli pelko maksuvälineen väärinkäytöstä. Haastatellut halusivatkin maksaa ostoksensa laskua vastaan.

Petteri Järvisen tutkimuksessa pidettiin suurimpina verkkokaupan esteinä ulkomailta tilaamisen epävarmuutta ja maksujärjestelyihin liittyviä turvallisuusriskejä. Kotimaisten kauppojen vähäisyys oli kolmannella sjalla. Lähes puolet vastaajista koki ongelmaksi luottokortin puuttumisen. 

Ulkomailta ostamisen epävarmuus  57,4 %
Turvallisuuden puute 		 55,5 %
Kotimaisten kauppojen puute 	 44,9 %
Luottokortin puute 		 42,5 %
Ei voi koskea tuotteisiin 	 41,0 %
Huonot kuvastot  		 30,5 %
Hitaat verkkoyhteydet 		 24,0 %
Puuttuvat ruokakaupat 		 17,0 %
Järvisen tutkimuksessa naisten asenteet verkkokauppaan olivat kielteisempiä kuin miesten. Miehet olivat kokeilleet ostamista naisia useammin, ja miehiä oli vähemmän niiden joukossa, jotka eivät olleet lainkaan kiinnostuneet ostamisesta. Järvisen tutkimus ei kuitenkaan ole tilastollisesti pätevä, eikä anna oikeaa kuvaa Internetin suomalaisesta käyttäjäkunnasta.

Esimerkiksi Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistyksen barometrin mukaan 68 prosenttia käyttäjistä piti Internetiä turvallisena. Vain 3 prosenttia vastanneista ei pitänyt Internetiä lainkaan turvallisena.

Keskon pääjohtaja Matti Honkala sanoi avauspuheessaan viime Internet Expo -messuilla Helsingissä, että suurimmat Internet-kaupan esteet ovat toistaiseksi olleet kotimaisten palveluiden vähäisyys, asiakkaiden uskon ja luottamuksen puute palveluihin sekä yritysten odottava asenne. Honkalan mukaan perinteisten kaupan yrittäjien pitäisi kuitenkin reagoida tilanteeseen nopeasti, muuten he jäävät uusien yrittäjien ja kansainvälisen kilpailun jalkoihin.

Miten yritykset ovat mukana verkossa

Elektronisen kaupankäynnin yhdistyksen barometri toteutettiin yritysten osalta syksyllä 1998. Barometrin mukaan yritykset kyllä tiedostavat Internetin merkityksen kilpailukyvyn kannalta, mutta ne eivät vielä ole kovin valmiita investoimaan palveluiden kehittämiseen. Tekniset valmiudet elektroniseen kaupankäyntiin ovat hyvät, mutta Internetiä hyödynnetään vielä lähinnä tiedonhankinnassa.

Haastatelluista yrityksistä 60 prosenttia yrityksistä oli hankkinut Internet-yhteyden. Niistä, joilla ei vielä ollut Internet-yhteyttä, 42 prosenttia ilmoitti hankkivansa sen lähimmän vuoden aikana.

28 prosentilla yrityksistä oli omat kotisivut. Vain 32 prosenttia kotisivun pitäjistä tarjosi asiakkaille mahdollisuuden tilata tuote tai palvelu sivun kautta. Kaikkiin yrityksiin suhteutettuna tämä tarkoittaa sitä, että 9 prosenttia suomalaisyrityksistä tarjoaa mahdollisuutta tilaukseen www-sivujen kautta.

Yleisin maksutapa tuotteita tai palveluita tarjoavilla verkkosivuilla oli perinteinen laskutus: 

Laskutus 	89 %
Postiennakko 	27 %
Solo-palvelu 	16 %
Kultaraha 	11 %
Luottokortti 	11 % (prosenttia vastanneista yrityksistä)
Haastatelluista yrityksistä 48 prosenttia piti Internet-palvelujen kehittämistä kilpailukyvyn kannalta tärkeänä. 71 prosenttia ei kuitenkaan aikonut investoida lainkaan elektronisen kaupankäynnin ratkaisuihin lähimmän vuoden aikana.

Yritysten sivut muistuttivat lähinnä yritysesitteitä. Yleisimmät sisällöt olivat: 

Yritysten yhteistiedot 		92 % 
Yritysesittely 			81 % 
Tuotetiedot ja -esittely 	74 % 
Henkilöstön sähköpostiosoitteet 62 % 
Asiakaspalautemahdollisuus 	61 %
Yritykset käyttivät Internetiä pääasiassa toimialaan liittyvän tiedon hankintaan (67 %) ja yhteystietojen hakemiseen (48 %).

Mitkä sivut ovat Suomessa suosittuja?

Taloustutkimuksen WWW-kotisivut -tutkimuksen mukaan sisällöntuottajista suosituin oli MTV3, jonka sivuihin oli tutustunut 55 % kaikista vastaajista. Tutkituista hakupalveluista puolestaan ylivoimainen oli suomenkielinen AltaVista (1.10.1998 alkaen Evreka), jota oli käyttänyt 71 % vastaajista.

Tutkimuksen mukaan kymmenen suosituinta palvelua olivat aakkosjärjestyksessä : AltaVista (suomenkielinen), Eemeli, Ihmemaan Haku, Iltalehti, Ilta-Sanomat, iNet Haku / iNet Keskuskatu (Sonera), Keltainen Pörssi, Kolumbus (Finnet-yhtiöt), MTV3 ja Yleisradio (ml. Radiomafia). Tämä luettelo ei tietenkään kerro mitään sivujen tämänhetkisistä kävijämäärästä.

Taloustutkimuksen Web Traffic Monitor -palvelu mittaa www-sivustojen käyttölukuja. Esimerkiksi ajalta 4.1.- 31.1.1999 keskimääräiset viikkokäyttöluvut näyttivät seuraavilta, kun mitattiin eri kävijöiden lukumäärää viikossa eli kuinka monelta eri koneelta oli viikon aikana keskimäärin otettu yhteys: 

iNET Keskuskatu  245 100 
MTV3 		 149 500 
Ihmemaan Haku 	 133 200 
YLE  		  77 300 
KissFM   	  69 100
HS Verkkoliite 	  34.600 
VR 		  20.900 
Virtahepo 	  11 300 
Toyota 		   9 300 
Telefinder 	   8 600 
Taloussanomat 	   7 900 
Ura.net 	   4 700 
Alko 		   3 200 
R-kioski 	   2 500
Rautaruukki 	   1 100
Suosituimmilla sivuilla vieraillaan monta kertaa viikon aikana, esimerkiksi Keskuskadulle tehtiin tammikuussa keskimäärin 902 100 vierailua viikossa ja MTV:hen 321 300. Vähemmän suosituilla sivuilla vieraillaan harvoin toistuvasti saman viikon aikana, esimerkiksi R-kioskilla vierailtiin tammikuussa keskimäärin 2 600 kertaa per viikko ja Rautaruukissa 1 400 kertaa.

Aikainen lintu saattaa napata jopa madon

Yhdysvalloissa odotellaan verkkokaupan suurta kiihtymistä ensi vuoden aikana. Meilläkin tämä on edessä, mutta luultavasti vasta muutaman vuoden kuluttua. Jo nyt on kuitenkin selvästi nähtävissä, että tietyt verkkoon sopivat palvelut keräävät helposti huomattavia kävijämääriä myös Suomessa.

Kannattavuuskynnys on kuitenkin useimmilla yrityksillä vielä kaukana. Suuria investointihalujakaan ei yrityksillä vielä ole, mutta Suomen Internet-markkinoiden mahdollisuudet kasvavat koko ajan.

Tietokone -lehden ties mistä (lähdettä ei mainittu) saamien ennusteiden mukaan verkkokaupan osuus Suomen päivittäistavarakaupan 60 miljardin markan potista on 10 vuoden kuluttua 5-10 prosenttia. Tämä tekisi verkkokaupan tulevaksi arvoksi ainakin kolme miljardia markkkaa. Erikoistavarakaupassa ennusteet tosin vaihtelevat rajusti tuoteryhmittäin.

HEIKKI JANTUNEN
12.3.1999

Linkkejä tiedon lähteille:

Elektronisen kaupankäynnin yhdistyksen barometri
Finnish Commercial Internet Exchange FICIX
Petteri Järvisen tutkimukset
Taloustutkimus
Telehallintokeskus: kaikki verkkotunnukset ja verkkotunnusten lukumäärä fi-juuressa
Tietotekniikan kehittämiskeskuksen eli Tieken tietoverkkotilastoja
Network Wizards
RIPE DNS Hostcount

TALOUS -SIVULLE