Kiina arvosteli dalai-lamaa

Tiibetin kansannoususta 40 vuotta


Tiibetin kansannousu 40 vuotta sitten oli käännekohta maan historiassa. Yhdeksän vuotta kiinalaisten maahantunkeutumisen jälkeen tiibetiläisten vastarinta ja julma alistaminen huipentuivat kaksi viikkoa kestäneeseen kansannousuun, jonka kiinalaiset murskasivat verisesti.

Kansannousun käynnisti 10. maaliskuuta 1959 kiertänyt huhu, jonka mukaan kiinalaiset suunnittelivat dalai-laman sieppaamista Beijingiin. Tuhannet ihmiset kokoontuivat Norbulingkan kesäpalatsin ympärille suojelemaan hengellistä johtajaansa.

Mielenosoituksia järjestettiin myös Barkorin pyhiinvaellustiellä Tiibetin pääkaupungin Lhasan sydämessä. Mielenosoittajat kävivät tiibetiläisten ja kiinalaisten virkamiesten kimppuun. Pian käynnissä oli massiivinen joukkoprotesti.

Viikkoon Kiinan kansan vapautusarmeija ei ryhtynyt juuri mihinkään toimiin mielenosoittajien taltuttamiseksi, mutta kaikki muuttui 17. maaliskuuta: kiinalaiset alkoivat tulittaa Lhasaa ja pidättää mielenosoittajia.

Kaksi ammusta iskeytyi Norbulingkan palatsin lähelle. Samana iltana dalai-lama pakeni naamioituneena kapinallisten leiriin. Pari viikkoa myöhemmin hän ylitti Intian rajan. Hän asuu yhä maanpakolaisena Intian Dharamshalassa.

Kiinan armeija sai 20. maaliskuuta käskyn vallata Lhasa takaisin. Kolme päivää myöhemmin punalippu liehui jälleen Potalan palatsin yllä. Dalai-lama ja melkein koko hänen hallituksensa oli paennut ja Kiina otti Tiibetin rautaiseen valvontaansa.

Samalla Kiina luopui yrityksistään taivutella tiibetiläisten eliitti miehittäjän puolelle järkisyillä ja ilman suurempaa väkivaltaa.

Tuhansia ihmisiä vangittiin, ja maanpaossa elävien tiibetiläisten mukaan tuhansia kuoli, suuri osa heistä kidutukseen tai aliravitsemukseen. Luostareita ja taideaarteita ryöstettiin ja hävitettiin.

Tiibetiä on myös kiinalaistettu kovin ottein. Maassa on maanpakolaislähteiden mukaan jo enemmän kiinalaisia kuin tiibetiläisiä.

Kiina varautuu levottomuuksiin

Kiinan turvallisuusjoukot ovat varautuneet siihen, että kansannousun vuosipäivä johtaa myös tällä kertaa Lhasassa väkivaltaisiin mielenosoituksiin, kuten kymmenen vuotta sitten. Silloin mielenilmauksia tukahdutettiin sotatilalain avulla.

Kiinan propagandakoneisto on jo useita päiviä syytänyt tietoa siitä, kuinka hyvät tiibetiläisten olot nyt ovat. Kuitenkin munkkeja ja nunnia on vuodesta 1996 valvottu ja aivopesty "isänmaallisen koulutuskampanjan" puitteissa - tarkoituksena saada heidät hylkäämään dalai-lama.

Intian satatuhatpäisen tiibetiläisyhteisön keskuudessa Kiinan toimet ruokkivat epätoivoa, turhautumista ja vihaa. Dalai-lama on ilmaissut huolensa kansansa identiteetistä ja varoittanut Tiibetiä uhkaavasta "kulttuurisesta kansanmurhasta".

Dalai-lamalla ei ole ollut virallisia neuvotteluyhteyksiä Kiinan hallitukseen vuoden 1993 jälkeen. Hallitus on toistuvasti torjunut hänen ehdotuksensa neuvotteluista ja vaatinut häntä luopumaan ajamasta Tiibetin itsenäisyyttä.

Vieraillessaan Suomessa viime kesänä dalai-lama korosti jälleen kerran, ettei hän aja Tiibetin itsenäisyyttä, vaan ainoastaan "todellista itsehallintoa". Kiinan keskushallitus hoitaisi ulkopolitiikan ja puolustuksen. Muut asiat, kuten koululaitos ja kulttuuriasiat, jäisivät tiibetiläisten hoidettaviksi.

Maanpaossa toimivan Tiibetin nuorisoliiton edustaja Pema Lhundup vakuuttaa kuitenkin, että tiibetiläisten enemmistö haluaa maalleen itsenäisyyden. Autonomia voisi olla hänen mielestään vain siirtymäkauden ratkaisu.

Kiinalla on puolestaan aikaa odottaa. Jos dalai-lama kuolee, tiibetiläiset menettävät ainoan heitä yhdistävän uskonnollisen johtajan.

Silloin Kiinan kommunistijohto voisi tuoda esille oman ehdokkaansa uudeksi dalai-lamaksi, kuten se teki panchen-laman kohdalla. Näin Kiina saisi valvontaansa molemmat Tiibetin korkeimmat hengelliset johtajat.

Kiina arvosteli dalai-lamaa

Kiina sanoi viime sunnuntaina, että Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama on suurin syy alueen yhteiskunnallisiin häiriöihin ja myös suurin este pyrkimyksille palauttaa normaali järjestys Tiibetiin.

- Siitä lähtien kun dalai-lama pakeni ulkomaille maaliskuussa 1959 hän on itsepintaisetsi mutta turhaan yrittänyt saada Tiibetille itsenäisyyden, uutistoimisto Xinhua sanoi.

Uutistoimiston mukaan dalai-lama on viime vuosina aika ajoin vakuuttanut pyrkivänsä neuvotteluihin Kiinan keskusjohdon kanssa, mutta se on ollut pelkkää poliittista hämäystä.

Maanpaossa asuvan dalai-laman edustajat neuvottelivat neljään otteeseen Kiinan viranomaisten kanssa 1980-luvun alussa, mutta Tiibetin tulevaisuudesta ei päästy yksimielisyyteen. Dalai-laman ja Kiinan hallituksen välillä ei ole ollut virallisia neuvotteluyhteyksiä vuoden 1993 jälkeen.

- Dalai-laman yritykset erottaa Tiibet emämaasta ja toteuttaa kauan vaalimansa unelma nousta uudelleen valtaan vanhassa Tiibetissä on tuomittu epäonnistumaan, Xinhua sanoi.

Dalai-lama haluaa vuoropuhelua Kiinan kanssa

Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama vetosi keskiviikkona Kiinan johtajiin, jotta nämä aloittaisivat uudelleen vuoropuhelun Tiibetin asemasta. Keskiviikkona tuli kuluneeksi päivälleen 40 vuotta Tiibetin kansannousun alkamisesta.

- Ainoa järkevä ja vastuullinen tapa käsitellä tätä ongelmaa on vuoropuhelu. Sille ei ole todellista vaihtoehtoa, dalai-lama sanoi puheessaan Tiibetin maanpakolaishallituksen päämajassa Intiassa. Samalla hän toisti, että hänen tavoitteenaan on Tiibetin "aito itsehallinto", ei itsenäisyys.

Dalai-lama sanoi myös olevansa valmis luopumaan virallisesta asemasta Tiibetin johdossa, jos molemmin puolin hyväksyttävä ratkaisu löytyy neuvotteluissa.

Pääosin sovittelevan puheensa lomassa dalai-lama myös syytti kiinalaisten viranomaisten syyllistyneen joka käänteessä sortoon, väkivaltaan ja ihmisoikeuksien loukkauksiin Tiibetissä.
- Heidän tavoitteenaan on ollut tiibetiläisen sivistyksen ja identiteetin olennaisen osan hävittäminen, dalai-lama sanoi.

Dalai-lama kiitti puheessaan ulkomaisia hallituksia ja kansalaisjärjestöjä Tiibetin vapaustaistelun tukemisesta vuosikymmenien aikana. Erityiskiitokset saivat osakseen presidentti Bill Clinton ja Yhdysvaltain kongressi.

Silminnäkijät: Tiibet tiukassa poliisivalvonnassa

Poliisit ja sotilaat partioivat runsaslukuisina Tiibetin pääkaupungin Lhasan kaduilla Tiibetin kansannousun vuosipäivän alla, kertoivat kaupungista palanneet turistit keskiviikkona.

Kolme päivää sitten alueelta poistunut turisti kertoi Lhasan keskusaukion olleen täynnä univormuun sonnustautuneita ja siviilipukuisia poliiseja. Toinen matkailija taas kertoi mellakkavarusteisten sotilaiden partioivat kaupungin katuja iltaisin.

Poliiseja näkyi myös tarkkailemassa tilannetta talojen katoilla Lhasan keskustassa. Lisäksi viranomaiset olivat käyneet tarkastamassa ulkomaisten vierailijoiden henkilöpapereita kaikissa hotelleissa.

STT-IA
12.3.1999

ULKOMAAT -SIVULLE