Pankkikriisin loppulasku nousee 50 miljardiin markkaan
Pankkituesta yhteiskunnalle ja veronmaksajille kertynyt lasku nousee korkomenojen kanssa 50,2 miljardiin markkaan.Tuorein arvio julkisen pankkituen kustannuksista sisältyy ensi viikolla eduskunnalle annettavaan selontekoon. Hallitus vahvisti pankkitukiselontekonsa sisällön torstaina.
Pankkituen nettomäärä oli lokakuun lopussa 48 miljardia markkaa, mistä maksettua tukea oli 39 miljardia ja takauksia 9 miljardia.
Maksetuista 39 miljardista markasta arvioidaan saatavan takaisin vielä 5,6 miljardia, minkä jälkeen lopulliseksi laskuksi jäisi ilman korkomenoja 33,4 miljardia.
Laskennallisten korkomenojen (16,8 miljardia) kanssa loppusumma nousee 50,2 miljardiin. Tämä merkitsee sitä, että jokaista suomalaista kohden pankkikriisi on tullut maksamaan 9 850 markkaa.
Selonteossa arvioidaan myös, miten pankkituelle asetetut ehdot ovat toteutuneet. Ehdot ovat koskeneet mm. tuen vastikkeellisuutta, avoimuutta, julkisten varojen sitoutumista, omistajien taloudellisen vastuun toteutumista sekä pankkijärjestelmän toimintaa.
Hallituksen mukaan pankkituki on voitu kokonaisuudessaan myöntää eduskunnan asettamin ehdoin tavalla, joka on mahdollistanut pankkisektorin itse hoitaman saneerauksen niin, että laajemmat haltuunotot on voitu välttää.
Valtion vaikutusvallan takaava omistusehto on selonteon mukaan toteutunut kaikissa vakuusrahastolain nojalla tukea saaneissa pankeissa.
Vanhojen omistajien taloudellisen vastuun toteuttamista rajoitti SKOP:n kohdalla lähinnä säästöpankkien huomattava SKOP-omistus.
Eduskunnan asettama pankkituen houkuttelevuutta koskeva ehto on selonteon mukaan käytännössä toteutunut. Osoituksena tästä pidetään sitä, että mm. Kansallis-Osake-Pankki, Yhdyspankki ja Osuuspankkien vakuusrahasto luopuivat mahdollisuudesta, että valtio olisi tarvittaessa taannut niiden varainhankinnan.
Euro-oloissa kriisi ei vain sisäinen asia
Hallitus arvioi, että yhteiseen valuuttaan siirtyminen vähentää myös pankkikriisin mahdollisuutta, vaikka häiriöt pankkijärjestelmässä ovatkin edelleen mahdollisia.
Yhteisvaluutan oloissa mahdollisten kriisitilanteiden ratkaiseminen ei hallituksen mukaan ole enää vain kansallinen asia.
Ratkaisuissa on otettava huomioon koko euroaluetta koskevia menettelytapoja ja periaatteita, mm. kilpailusta. Asioita hoidetaan jatkossa yhteistyössä muiden maiden viranomaisten ja EU:n keskeisten instituutioiden kanssa.
Hallituksen mukaan keskuspankin hätärahoitusta tullaan todennäköisesti myöntämään ainostaan turvaavin vakuuksin, jolloin kansallinen liikkumavara tulee olemaan rajoitetumpi kuin aiemmin.
STT-MH
12.11.1999
