Hammaslääkäriä pelkääville tarjolla lukuisia uusia hoitomuotoja
Harva suomalainen nauttii hammaslääkärin tuolissa istumisesta, mutta joillekin hammashoitoon hakeutuminen on kerrassaan ylivoimaista syvälle juurtuneen pelon vuoksi. Tutkimusten mukaan tällaisia ongelmatapauksia on 10-15 prosenttia ihmisistä.
Hammaslääkärin pelosta kärsiville on viime
aikoina kehitetty uusia hoitomuotoja, joita myös
mainostetaan näyttävästi.
Nukutushoidot, ilokaasu ja rauhoittava lääkitys
ovat käytössä jo lukuisilla hammasklinikoilla.
- Ilokaasu rauhoittaa potilasta ja poistaa myös
kipua. Riittävän suuri annos myös nukuttaa
ihmisen, mutta tavallinen hammaslääkäri ei saa
aiheuttaa narkoosia ellei mukana ole
anestesialääkäriä, kertoo hammaslääketieteen
tohtori Heikki Tuutti Helsingin yliopistosta.
Nukutuksessa oleva potilas ei tietenkään tunne
yhtään mitään. Eräänlainen välimuoto on
relatiivinen analgesia, jossa potilaan suoneen
tiputetaan sen verran rauhoittavaa ainetta, että
hän on melkein unessa. Maailmalla on nopeasti
lisääntymässä myös hypnoosihoito.
- Siinä ihminen keskittyy hypnotisoijan
suggestioihin niin voimakkaasti, että uskoo täysin
sen, mitä hänelle sanotaan, esimerkiksi että nyt
ei tunnu kipua, Tuutti selvittää.
Myös Suomessa on aloitettu hypnoosikurssien
järjestäminen hammaslääkäreiksi opiskeleville.
Pelon voi
oppia pois
Tuutti itse on perehtynyt tekniikkaan, jossa
ihminen opetetaan käyttäytymistieteellisillä
menetelmillä hallitsemaan hammaslääkärin
pelkonsa. Muutama vuosi sitten hän pyöritti
Kuopiossa pelkoklinikkaa, jossa hoidettiin hyvin
tuloksin ongelmapotilaita.
- Selvisimme useimmiten pelkästään sillä, että
teimme hoitotilanteen tutuksi ja opetimme
ihmisille itsekontrollia. Lähes 90 prosenttia
kovasti pelkäävistä ihmisistä voidaan opettaa
hallitsemaan pelkonsa.
Menetelmä perustuu ruumiin ja psyyken
rentoutukseen. Samaa tekniikkaa käytettään
esimerkiksi lentopelon hoitamiseen.
Tuutin mukaan tämä metodi on sikäli hyvä, että
kun ihminen on sen kerran oppinut, hän pärjää
lopun elämäänsä ilman kemiallisia
rentoutushoitoja.
- Muissa menetelmissä on kyse pelkäävän
potilaan hoidosta, mutta tässä on kyse itse pelon
hoidosta, Tuutti selventää.
Kipu saadaan
lähtemään
Useimmat pelkopotilaat kammoksuvat juuri
poraamisen ja muiden toimenpiteiden
aiheuttamaa kipua.
- On erittäin harvinaista, että kipua ei saataisi
pois paikallispuudutuksella. Nykyään voidaan
salvalla puuduttaa limakalvosta myös pistoskohta,
joten neulakaan ei enää tunnu, Tuutti kertoo.
Kivuttomaan hoitoon on pyritty myös etsimällä
vaihtoehtoja perinteiselle ilkeästi vinkuvalle
hammasporalle. Kariesta voidaan poistaa
esimerkiksi hiekkapuhalluksella tai laserilla.
- Kroonistuneen kivun ihminen saattaa kokea
muista syistä kuin normaalin kivun. Aivot
saattavat tulkita esimerkiksi tärinän kipuna. Myös
silloin, kun pelkää kovasti, saattaa tuntea kipuna
sellaisia asioita, jotka fysiologisesti eivät ole
kipua.
Kaikesta huolimatta suurin syy hammaslääkärin
pelkoon ovat ikävät hoitokokemukset. Esimerkiksi
sotien jälkeen hammaslääkäreitä oli liian vähän,
eikä heillä ollut riittävästi aikaa ottaa potilasta
huomioon. Tästä syystä monilla vanhemmilla
ihmisillä on syvään juurtunut käsitys
hammashoidon piinallisuudesta.
- Jotkut ihmiset ovat herkempiä oppimaan pelon,
ja sitten on kovakouraisia hammaslääkäreitä. Kun
nämä osuvat yhteen, niin se on pelottava
yhdistelmä, Tuutti tietää.
Hammaslääkärin pelko voi syntyä nopeasti, kun
taas pelosta pois oppiminen on hitaampi prosessi.
Tuutin mukaan pelon syntymiseen vaikuttaa myös
ympäröivä kulttuuri. Karmeat hoitokokemukset
ovat kaikille tuttuja sarjakuvista ja elokuvista.
Entä pelkäävätkö hammaslääkärit hammashoitoa?
- Varmaan yhtä paljon kuin muutkin. Itsekään en
pidä potilaana olemista miellyttävänä, kyllä se
jännittää. Joskus onkin hyvä käydä hoidossa, että
muistaa, miltä se tuntuu, Tuutti tunnustaa.
STT-IA
12.11.1999
Kotimaa -sivulle
|