EU-maat vaativat korealaistelakoiden polkumyynnin lopettamista
Brysselissä tiistaina kokoontunut EU:n teollisuusneuvosto vaati Etelä-Koreaa luopumaan toimista, jotka vääristävät maailman laivanrakennusteollisuuden kilpailua. Korealaistelakat ovat rajulla alihinnoittelulla haalineet viime vuosina runsaasti markkinaosuuksia eurooppalaisten kustannuksella.Ministerit katsoivat Etelä-Korean hinnoittelupolitiikan johtavan siihen, että Euroopan laivanrakennusteollisuuden tulevaisuus on vaakalaudalla.
Päätelmissä komissiota velvoitettiin käymään keskusteluja Etelä-Korean kanssa epäterveen kilpailun lopettamiseksi. Samanaikaisesti tutkitaan mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailmanpankin ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kautta.
Eräiden maiden keskustelussa käyttämissä puheenvuoroissa todettiin Suomen tavoin lisätoimenpiteiden saattavan myöhemmin tulevan kysymykseen Etelä-Koreaan vaikuttamiseksi.
Aineettomat investoinnit kilpailukyvyn perustekijöitä
Neuvosto kävi laajan keskustelun eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä ja EU:n yrityspolitiikasta sekä hyväksyi päätelmät kilpailukyvystä.
Puheenjohtajamaa Suomi oli valmistellut neuvoston käsittelyn pohjaksi muistion kilpailukyvystä informaatioyhteiskunnassa, joka perustui Oulussa pidetyn epävirallisen teollisuusministerikokouksen keskusteluihin. Puheenjohtajamaa raportoi myös Helsingissä pidetyn PK-yritysfoorumin tuloksista.
Lisäksi Suomi oli valmistellut elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yrityspolitiikkaa hahmottelevan keskipitkän ajan työohjelman.
Ministerien mukaan muuntautumiskyky ja talouden rakennemuutos korostuvat taloudellisen kasvun keskeisinä tekijöinä nyt ja tulevaisuudessa.
Aineettomat tuotannontekijät, kuten osaaminen, innovaatiot ja verkostoituminen ovat kilpailukyvyn avaintekijöitä. Näiden edistäminen edellyttää tieto- ja viestintäteknologioiden tehokasta hyödyntämistä.
Yritysten joustavuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeät aineettomat investoinnit ovat olleet Euroopassa riittämättömiä. Taloudellisen kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi elinkeinopolitiikassa on tulevaisuudessa syytä panna erityitä painoa aineettomiin investointeihin.
Ministerit painottivat myös sitä, että palvelut vastaavat noin kahta kolmasosaa yhteisön jäsenmaiden kokonaistuotannosta. Palvelujen merkitys kilpailukyvyn ja työllistämisen kannalta kasvaa edelleen ja vaatii lisää huomiota osakseen myös elinkeinopolitiikassa.
Tämä vaatii mm. palveluja koskevan tilastoinnin kehittämistä monipuolisen ja luotettavan tiedon saamiseksi elinkeinopoliittisen päätöksenteon pohjaksi.
Ministerit sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä
Neuvosto hyväksyi kokouksessaan raportin kestävän kehityksen ja EU:n elinkeinopolitiikan yhdentämisestä.
Siinä käydään läpi muun muassa kestävän kehityksen edistämiseksi elinkeinopolitiikan alueella käytettävissä olevia keinoja, tarkastellaan yhteisötason toimia, indikaattoreita ja teollisuusneuvoston roolia. Raportti annetaan joulukuussa Helsingissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.
Raportin mukaan EU:n tulisi kulkea kärjessä kestävän kehityksen edistämistyössä. Ministerit korostivat, ettei ympäristö merkitse elinkeinoelämälle vain uhkia tai rajoituksia, vaan myös suuria liiketoimintamahdollisuuksia.
Kestävän kehityksen periaatteiden huomioonottaminen elinkeinoelämässä tulee myötävaikuttamaan myös Kioton sopimuksen velvoitteiden täyttämiseen tähtääviin toimenpiteisiin.
Hyväksymässään raportissa teollisuusneuvosto sitoutui jatkamaan työtä kestävän kehityksen integroimiseksi EU:n elinkeinopolitiikkaan jatkamalla raportista kohti kattavaa yhdentämisstrategiaa.
Metsäperustaisten teollisuudenalojen kilpailukyky seurantaan
Neuvosto hyväksyi komission antaman tiedonannon perusteella päätelmät metsäperustaisten teollisuudenalojen kilpailukyvystä. Suomi oli asiassa keskeinen aloitteentekijä.
Komissio tarkastelee tiedonannossaan metsäperustaisia teollisuudenaloja perinteistä sektorikohtaista lähestymistapaa laajemmin.
Teollisuudenalaan luetaan kuuluvaksi puuteollisuus; massan, paperin ja kartongin valmistus; paperin ja kartongin jalostus sekä pakkaaminen; painaminen ja julkaisutoiminta. Ala kattaa noin 10 prosenttia yhteisön teollisuustuotannosta ja jakaantuu varsin tasaisesti eri jäsenmaiden kesken.
EU:n metsäperustaisten teollisuudenalojen vahvuuksia ovat teknologia ja osaaminen. Yhteisön laajeneminen ja globaalistuminen lisäävät alan kilpailua. Ympäristövaatimusten lisääntyminen asettavat alalle jatkuvasti lisävaatimuksia.
Neuvoston hyväksymien päätelmien mukaan alaa koskevaa jatkoanalyysiä ja toimenpiteistä sopimista varten perustetaan erityinen foorumi, jossa olisi laaja eri intressipiirien edustus. Komissio raportoi sen työstä säännöllisesti neuvostolle.
IA
12.11.1999
