Tuntijaon väljentäminen antaisi lisää liikkumatilaa kaikille
Erityislukioiden lupakäytäntö halutaan lopettaa
Opetusministeriö haluaisi luopua kokonaan lupien jakamisesta erityislukioille. Sen sijaan yleisiä tuntijakosäännöksiä väljennettäisiin niin, että kaikki lukiot voisivat selvemmin painottaa opetustaan valitsemiinsa aineisiin. Aivan äärimääriin erikoistumista uudet säännökset tuskin kuitenkaan sallisivat.Uudistuksen myötä lukiot voisivat toteuttaa myös nykyisen nuorisoasteen kokeilun kaltaista mallia, jossa oppilaat saavat sisällyttää yleistä käytäntöä enemmän ammattiopintoja lukiokurssiinsa.
Linjaus sisältyy opetusministeriössä viimeisteltyyn koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, jonka opetusministeri Maija Rask (sd.) vie perjantaina sivistyspoliittisen ministeriryhmän pohdittavaksi. Sen jälkeen suunnitelman käsittelee vielä koko hallitus.
Erityislukioita 50
Tähän mennessä maan kaikista 430 lukiosta 50 toimii erityislukiona. Lisäksi 60 lukiota osallistuu nuorisoasteen kokeiluun.
Uusia erityislukioiden lupia ei enää ole myönnetty, vaikka hakemuksia on tullut runsaasti. Esimerkiksi Vantaa mielisi lisää erikoislukioita, jotka houkuttelisivat nuoria pääkaupungin suosittujen lukioiden tavoin. Nyt kunnat kiistelevät siitä, miten Helsinkiin virtaavien ulkokuntalaisten koulukulut kuuluisi maksaa.
Johtaja Simo Juva opetusministeriöstä ei pidä poikkeuslupajärjestelmän säilyttämistä mielekkäänä, jos iso osa kouluista alkaa olla sen piirissä ja normaalijärjestyksen noudattaminen on kohta pikemminkin poikkeus.
Jo nykyinen lukiolainsäädäntö antaa kouluille melko väljät raamit erikoistumiseen. Monet omin toimin profiloituneet koulut muistuttavat siis jo maltillisesti erikoistuneita erityislukioita.
Hallitus päättää tuntijaosta
Juva arvioikin, etteivät tuntijakoon tarvittavat muutokset ole kovin suuria. Aivan jyrkimpien erityislukioiden mallia tuskin hyväksytään yleisiin säännöksiin.
Tuntijaostakin päättää lopullisesti hallitus, joten se ratkaisee, voisivatko lukiolaiset jatkossa jättää jotakin kokonaan suorittamatta vai vaaditaanko kaikista nykyisin pakollisista aineista vähintään yhden kurssin suoritus.
Jos kehittämissuunnitelman kirjaus säilyy hallituksessa ennallaan, ministeriö asettanee työryhmän valmistelemaan uutta tuntijakoa.
Lisäksi tämän vuoden lopussa päättyvää nuorisoasteen kokeilua jatkettaneen vuodella, jotta uusi tuntijako saadaan voimaan ennen sen loppumista.
Erityisrahoitus tarpeen?
Vielä ei ole pohdittu sitä, säilyttäisivätkö nykyiset erityislukiot statuksensa vai tulisiko niidenkin siirtymäajan myötä sopeuttaa toimintansa uuteen tuntijakoon.
Juva huomauttaa kuitenkin, että erityisluvat ovat poikkeuksia myöntämisajankohdan säännöksistä, ja säännösten muuttuessa ne jäävät ajastaan jälkeen.
Valtaosa erityislukioista eli ennen vuotta 1995 lupansa saaneet koulut saavat kuitenkin valtionosuutensa erityistehtävänsä mukaan korotettuna.
Lukiolaisten liitto pitääkin juuri erityisrahoituksen turvaamista uudistuksen pulmakohtana. Puheenjohtaja Kai Mykkänen huomauttaa etenkin taidelukioiden tarvitsevan rahansa.
Koulutuksen valtionosuusjärjestelmään harkitaan muutenkin uudistuksia ainakin koulurakentamisen tuen osalta. Pohdittavana on myös se, miten suurta valtionosuutta kahta tutkintoa, esimerkiksi lukiokurssia ja ammattitutkintoa, suorittavista oppilaista pitäisi maksaa.
STT-IA
12.11.1999
