Finanssitavaratalot sallitaan Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain uusi pankkilaki on vihdoin totta. Pitkään tekeillä ollut ja historialliseksi luonnehdittu rahoitusalaa koskeva uudistus on läpäissyt sekä senaatin että edustajainhuoneen ja myös presidentti Bill Clinton on luvannut allekirjoittaa lain.
Uudistuksen myötä Yhdysvalloissa sallitaan
vihdoin ns. finanssitavaratalot eli pankit,
asuntolainayhtiöt, vakuutuslaitokset ja
arvopaperiyhtiöt voivat yhdistyä sekä tarjota
kaikkia rahoituspalveluja saman katon alta.
Lakiesitystä on viety eteenpäin kehumalla sen
kaikkien kannalta myönteisiä vaikutuksia.
Kuluttajien sanotaan hyötyvän rahoituslaitosten
yhteistoiminnasta suuresti. He säästävät selvää
rahaa kaikenlaisissa välityspalkkioissa ja muissa
palvelumaksuissa, sanovat pankkiuudistuksen
puolestapuhujat.
Valtionvarainministeriön
laskelmien mukaan amerikkalaiset kuluttajat
säästävät pankkilain myötä jopa 18 miljardia
dollaria eli noin 100 miljardia markkaa vuodessa.
Asiakkaiden sanotaan myös saavan selvää etua
lisääntyvästä kilpailusta ja laskevista hinnoista;
suuret yksiköt pystyvät hinnoittelemaan
palvelunsa asiakkaille edullisemmiksi. Asiointikin
on mukavampaa, kun kaikki rahaan liittyvät asiat
voi hoitaa yhdellä kertaa.
Pankkiuudistusta on
perusteltu myös sanomalla, että se välttämätön
maan taloudellista tulevaisuutta ajatellen;
Yhdysvaltain asema maailman johtavana
talousmahtina on pelissä.
Soraääniä esiintyy edelleen
Kaikki eivät kuitenkaan osta väitteitä uudistuksen
yleishyödyllisistä vaikutuksista. Uutta pankkilakia
vastustaneet lainlaatijat sekä kuluttajajärjestöt
pelkäävät, että lain myötä rahoitusmaailman
päätösvalta liukuu yhä harvempien käsiin ja
kilpailu kärsii.
Pessimistisimmät sanovat, että
uudet rahoitusalan jättitavaratalot vauhdittavat
Yhdysvalloissa meneillään olevaa vaarallista
keskittymiskehitystä ja että ne ovat jopa uhka
demokratialle, niin suuri on finanssiyritysten
valta.
Kuluttajajärjestöt varoittavat, että pitkän päälle
suuryhtiöt nostavat palvelumaksujaan ja
palkkioitaan, sillä todellista kilpailua ei enää ole.
Asiakkaat voivat myös yllättäen huomata, että
tuttu pankin lähikonttori katoaa, kun
yhdistymisten myötä konttoriverkkoa saneerataan.
Tietosuoja on yksi uudistuksen keskeisimpiä
kiistakysymyksiä. Yhdistyvät rahoitusalan yhtöt
voivat jakaa myös asiakastiedostonsa ja ne
pystyvä helposti kaivamaan asiakkaista esiin
valtavan määrän henkilökohtaista materiaalia.
Tietoja voidaan käyttää yrityksen omiin tarpeisiin,
esimerkiksi asiakkaiden riskien kartoittamiseen tai
sitten markkinoinnin kohdistamiseen juuri tietyille
asiakasryhmille. Tietoja voidaan myydä myös
ulkopuolisille, vaikkapa suoramarkkinointiyhtöille.
Uusi laki antaa kylläkin asiakkaalle jonkinlaisen
mahdollisuuden kieltää tietojensa myynti, mutta
rahoitusyhtiöillä on takataskussa melkoisesti
kiertoteitä sääntöjen venyttämiseksi.
Uudistusta odotettu pitkään
Pankkien, vakuutusyhtöiden ja muiden
rahoituslaitosten toiminta on pidetty
Yhdysvalloissa erillään vuodesta 1933 lähtien; lait
säädettiin suuren lamakauden jälkimainigeissa.
Rahoitusyhtiöt ja Wall Street ovat koittaneet
puskea uudistuksia eteenpäin jo lähes 25 vuoden
ajan ja ne ovat syytäneet lobbaukseen kymmeniä
miljoonia.
Erisisältöisiä lakiesityksiä on laadittu
lukuisia, mutta vasta nyt poliittiset päättäjät
pääsivät sopuun lain tarpeesta sekä sen
sisällöstä.
Rahoitusalan innostuksen ymmärtää, sillä pelissä
on melkoinen jättipotti; amerikkalaiset kuluttajat
syytävät pankkialan palkkiohin ja
vakuutuspalveluihin 350 miljardin dollaria eli lähes
1970 miljardia markkaa vuosittain.
STT-IA
12.11.1999
Talous -sivulle
|