Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Finanssitavaratalot sallitaan Yhdysvalloissa



Yhdysvaltain uusi pankkilaki on vihdoin totta. Pitkään tekeillä ollut ja historialliseksi luonnehdittu rahoitusalaa koskeva uudistus on läpäissyt sekä senaatin että edustajainhuoneen ja myös presidentti Bill Clinton on luvannut allekirjoittaa lain.


Uudistuksen myötä Yhdysvalloissa sallitaan vihdoin ns. finanssitavaratalot eli pankit, asuntolainayhtiöt, vakuutuslaitokset ja arvopaperiyhtiöt voivat yhdistyä sekä tarjota kaikkia rahoituspalveluja saman katon alta.

Lakiesitystä on viety eteenpäin kehumalla sen kaikkien kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Kuluttajien sanotaan hyötyvän rahoituslaitosten yhteistoiminnasta suuresti. He säästävät selvää rahaa kaikenlaisissa välityspalkkioissa ja muissa palvelumaksuissa, sanovat pankkiuudistuksen puolestapuhujat.

Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan amerikkalaiset kuluttajat säästävät pankkilain myötä jopa 18 miljardia dollaria eli noin 100 miljardia markkaa vuodessa.

Asiakkaiden sanotaan myös saavan selvää etua lisääntyvästä kilpailusta ja laskevista hinnoista; suuret yksiköt pystyvät hinnoittelemaan palvelunsa asiakkaille edullisemmiksi. Asiointikin on mukavampaa, kun kaikki rahaan liittyvät asiat voi hoitaa yhdellä kertaa.

Pankkiuudistusta on perusteltu myös sanomalla, että se välttämätön maan taloudellista tulevaisuutta ajatellen; Yhdysvaltain asema maailman johtavana talousmahtina on pelissä.


Soraääniä esiintyy edelleen

Kaikki eivät kuitenkaan osta väitteitä uudistuksen yleishyödyllisistä vaikutuksista. Uutta pankkilakia vastustaneet lainlaatijat sekä kuluttajajärjestöt pelkäävät, että lain myötä rahoitusmaailman päätösvalta liukuu yhä harvempien käsiin ja kilpailu kärsii.

Pessimistisimmät sanovat, että uudet rahoitusalan jättitavaratalot vauhdittavat Yhdysvalloissa meneillään olevaa vaarallista keskittymiskehitystä ja että ne ovat jopa uhka demokratialle, niin suuri on finanssiyritysten valta.

Kuluttajajärjestöt varoittavat, että pitkän päälle suuryhtiöt nostavat palvelumaksujaan ja palkkioitaan, sillä todellista kilpailua ei enää ole.

Asiakkaat voivat myös yllättäen huomata, että tuttu pankin lähikonttori katoaa, kun yhdistymisten myötä konttoriverkkoa saneerataan.

Tietosuoja on yksi uudistuksen keskeisimpiä kiistakysymyksiä. Yhdistyvät rahoitusalan yhtöt voivat jakaa myös asiakastiedostonsa ja ne pystyvä helposti kaivamaan asiakkaista esiin valtavan määrän henkilökohtaista materiaalia.

Tietoja voidaan käyttää yrityksen omiin tarpeisiin, esimerkiksi asiakkaiden riskien kartoittamiseen tai sitten markkinoinnin kohdistamiseen juuri tietyille asiakasryhmille. Tietoja voidaan myydä myös ulkopuolisille, vaikkapa suoramarkkinointiyhtöille.

Uusi laki antaa kylläkin asiakkaalle jonkinlaisen mahdollisuuden kieltää tietojensa myynti, mutta rahoitusyhtiöillä on takataskussa melkoisesti kiertoteitä sääntöjen venyttämiseksi.


Uudistusta odotettu pitkään

Pankkien, vakuutusyhtöiden ja muiden rahoituslaitosten toiminta on pidetty Yhdysvalloissa erillään vuodesta 1933 lähtien; lait säädettiin suuren lamakauden jälkimainigeissa.

Rahoitusyhtiöt ja Wall Street ovat koittaneet puskea uudistuksia eteenpäin jo lähes 25 vuoden ajan ja ne ovat syytäneet lobbaukseen kymmeniä miljoonia.

Erisisältöisiä lakiesityksiä on laadittu lukuisia, mutta vasta nyt poliittiset päättäjät pääsivät sopuun lain tarpeesta sekä sen sisällöstä.

Rahoitusalan innostuksen ymmärtää, sillä pelissä on melkoinen jättipotti; amerikkalaiset kuluttajat syytävät pankkialan palkkiohin ja vakuutuspalveluihin 350 miljardin dollaria eli lähes 1970 miljardia markkaa vuosittain.

STT-IA
12.11.1999


Talous -sivulle