Neljä viidestä ei vieläkään välky katukuvassa
Ilman heijastinta tallustelevalla tuplariski joutua onnettomuuteen
Peräti neljä viidestä suomalaisesta tallustelee taajamassa ilman heijastinta pimeän ja hämärän aikaan. Tämä on suorastaan hullunrohkeaa, sillä heidän riskinsä joutua onnettomuuteen on näissä oloissa vähintään kaksinkertainen verrattuna heijastinta käyttävään jalankulkijaan.
Jos käyskentelijä on selvinnyt mahdollisesta
rysäyksestä hengissä, seuraavaksi koetellaan
hänen kukkaroaan. Laki edellyttää pimeän aikana
heijastimen käyttöä, joten näkymättömänä
liikkuva voi joutua onnettomuuskulujen
maksajaksi.
Liikenneturvan Oulun aluetoimiston päällikkö
Rainer Kinisjärvi viittaa korkeimman oikeuden
muutaman vuoden takaiseen ennakkopäätökseen.
Siinä ilman heijastinta tielle juossut pikkutyttö jäi
auton alle, ja laskun joutuivat pulittamaan hänen
vanhempansa.
Kinisjärvi painottaakin vanhempien vastuuta.
Heidän tulisi ripustaa heijastin välkkymään paitsi
lastensa vaatteisiin myös omiin
ulkoilutamineisiinsa.
Heijastimen hankinta ei ole rahasta kiinni, sillä jo
alle kympin satsauksella saa lisäturvaa. Jos
perinteinen hakaneulalla ripustettava malli ei sovi
kuoseihin, vaihtoehtoja löytyy yllin kyllin
erilaisista tarraversioista stretch- ja
pyykkipoikaratkaisuihin.
- Vuosittain noin 35 jalankulkijaa kuolee
liikenteessä pimeän tai hämärän aikaan.
Pelkästään heijastinta käyttämällä tästä joukosta
puolet olisi saatu pelastettua, Kinisjärvi
huomauttaa.
Nuoriso ei
juuri välky
Liikenneturva kampanjoi parhaillaan heijastimien
käytön tärkeydestä. Huomio on kiinnitetty
erityisesti taajamiin, joissa liikkujilla heijastin on
yhä harvinainen näky.
- Viime vuonna heijastimen käyttöprosentti oli
taajamissa 26 eli todella alhainen. Taajamien
ulkopuolella tilanne sen sijaan oli paljon parempi,
käyttöprosentti oli 79, Kinisjärvi selvittää.
Tilanne oli yhtä onneton, sijaitsipa taajama sitten
missä päin maata tahansa. Esimerkiksi
Uudellamaalla heijastimen käyttöprosentti oli 22
ja Oulussa 18. Keskimääräistä tunnollisemmat
heijastimen käyttäjät löytyivät Etelä-Savon
taajamista. Siellä käyttöprosentti oli 47.
Kinisjärvi sanoo, että ongelmallisin ryhmä on
15-24-vuotiaat. Tämä joukko ei juuri pimeällä
välky.
Taajamassakin
syytä näkyä
Parasta aikaa Liikenneturva seuraa heijastimen
käyttöä eri puolilla maata. Parin ensimmäisen
seurantaviikon aikana saadut kokemukset
esimerkiksi Oulusta ovat huolestuttavia.
Kyse on Kinisjärven mukaan asenteista ja
ajattelemattomuudesta.
- Heijastinta ei pidetä taajama-alueella
tarpeellisena, koska valoja on muutenkin niin
paljon ympäristössä, Kinisjärvi kertoo täysin
hakoteillä olevasta ajattelutavasta.
Hän tähdentää, että taajamissa, kirkkaiden
valojen sykkeessä, nimenomaan heijastin on ainut
keino näkyä. Toisten autojen valot, mainokset ja
kirkkaat katuvalot imevät autoilijan huomion pois
jalankulkijoista.
- Valaisemattomalla tiellä ilman heijastinta
kulkevalla jalankulkijalla on yli
kahdeksankertainen riski joutua onnettomuuteen
verrattuna heijastinta käyttävään kulkijaan.
Taajamissakin riski on vähintään kaksinkertainen,
Kinisjärvi huomauttaa.
Pyyhkimet
vaihtoon
Kun autoilija havaitsee jalankulkijan viime
hetkellä, paljon ei ole tehtävissä.
- Kesäkelillä lukkojarrutuksessa 80 metriä on
matka, jossa auton saa sadan kilometrin
tuntivauhdista pysähtymään. Talvikelillä tuo
matka voi olla huomattavastikin suurempi. Jos
tienpinta on jäinen ja jalankulkija pimeä, pelivara
on kyllä lopussa.
Hankalin aika on juuri nyt käsillä etenkin alueilla,
jossa lunta ei vielä ole satanut. Kinisjärvi
kehottaakin myös autoilijoita kohentamaan
näkyvyyttään.
- Tuulilasin pyyhkimet on syytä vaihtaa ja tuulilasi
pestä tuulilasin pesunesteellä. Jos lasissa on
turvaura, myös se täytyisi puhdistaa, Kinisjärvi
opastaa.
Hänen mukaansa ilman näitä toimia ikkunaan jää
sumea harso, joka haittaa näkyvyyttä etenkin
auton tullessa vastaan.
STT-IA
12.11.1999
Kotimaa -sivulle
|