Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Pakkausyhdistys: Jätteiden käyttö energiana usein kierrätystä parempi vaihtoehto



Pakkausala toivoo, että EU:n pakkausdirektiivissä säilytetään mahdollisuus valita, käytetäänkö pakkausjätteet hyödyksi kierrättämällä vai polttamalla ne energiaksi.


Suomen pakkausjätteistä saatiin hyötykäyttöön toissa vuonna 54 prosenttia, mistä runsas viidennes meni energiakäyttöön.

Nyt EU:n piirissä kaavaillaan säännösten tiukentamista siten, että vuoteen 2006 mennessä vähintään 60 prosenttia kaikista pakkausjätteistä pitäisi nimenomaan kierrättää.

Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtajan Jorma Hämäläisen mielestä suunnitelmissa ei ole otettu huomioon Suomen erityisoloja.

- Suomen kaltaisessa maassa, jossa tarvitaan paljon energiaa ja etäisyydet ovat pitkiä, on usein sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevämpää käyttää jätteet paikallisesti energiana kuin lähteä kuljettamaan pieniä eriä pitkien matkojen päähän, Hämäläinen huomautti.

EU:n direktiiviuudistus on edennyt vasta komission epävirallisen muistion asteelle. Alun perin tavoitteena oli saada esitys valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä, mutta ylitarkastaja Juha Koponen ympäristöministeriöstä arvioi, että asian valmistelu venyy todennäköisesti ensi vuoden alkupuolelle. Voimaan uusi direktiivi pitäisi saada kesäkuuhun 2001 mennessä.

Pakkausmateriaalien hyötykäyttöä pohdittiin Pakkausyhdistyksen järjestämässä konferenssissa Helsingissä torstaina.


Metallin ja muovin käyttö tehostuu

EU:n nykyinen pakkausdirektiivi on ollut Suomessa voimassa vasta pari vuotta. Sen tavoitteena on, että kaikista pakkausjätteistä 61 prosenttia kerätään vuoteen 2001 mennessä hyötykäyttöön, joko kierrätykseen tai energiaksi.

- Suomessa ollaan nyt hieman Euroopan keskitason yläpuolella ja näkyvissä on, että tavoitteet saavutetaan, Hämäläinen sanoi.

Vuonna 1997 kaikista pakkauksista hyötykäytettiin meillä jo 54 prosenttia. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta toissa vuodesta on joka tapauksessa menty selvästi eteenpäin, Hämäläinen vakuutti.

Lasi- ja kuitujätteiden kierrätyksessä EU:n nykyinen tavoite on jo saavutettu. Metallin ja muovin kierrätys lähti liikkeelle myöhemmin, ja niiden osalta onkin vielä parantamisen varaa.

Toissa vuonna metallipakkauksista hyötykäytettiin vain 8 prosenttia ja muovipakkauksista 22 prosenttia, kun EU:n nykyiset tavoitteet ovat 25 ja 45 prosenttia.

Sekä muovin että metallin hyötykäytöstä on vireillä useita uusia keräyshankkeita ja kokeiluja. Mm. kuluttajamaalipakkausten keräystä on viime keväästä asti kokeiltu viidessä maalikaupassa.

Pakkausten keräystä hyötykäyttöön hoitavat meillä alan tuottajayhteisöt sekä niiden toimintaa koordinoiva Pakkausalan ympäristörekisteri PYR. PYR:n jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa ja sen kautta kierrätyksen hoitavien yritysten osuus kaikista pakkausjätteistä on nyt noin 90 prosenttia.

PYR tekee yhteistyötä paikallisten ympäristökeskusten kanssa. Myös kaupan keskusliikkeiden kontrolli on omiaan lisäämään kierrätystä myös PYR:n ulkopuolelle jääneissä yrityksissä, Hämäläinen arvioi.

STT-MH
12.11.1999


Talous -sivulle