Kännykkäpetos vei verottajalta yli kuusi miljoonaa
Tampereella on käynnistynyt mutkikas petosjuttu, jossa käsitellään uutta rikostyyppiä. Syytettyjen epäilleen tuoneen EU-maista kännyköitä ja jättäneen niistä arvonlisäverot maksamatta. Verottaja kaipailee 6,7 miljoonaa tilittämättä jäänyttä markkaa.
Miesten epäilleen tuoneen maahan kännyköitä 37
miljoonalla markalla. Törkeistä veropetoksista
syytetään 27-vuotiasta ylöjärveläistä ja
34-vuotiasta turkulaista miestä.
Päätekijöiden lisäksi syytettyjen penkillä istuu
lempääläläismies, jota syytetään tavallisesta
veropetoksesta, sekä kirjapitorikoksesta epäilty
helsinkiläinen mies.
Oikeudellisesti kimuranttia juttua käsitellään koko
tämän viikon, ja jatketaan vielä ensi viikolla.
Tapauksen luonnetta kuvaa se, että kirjallista
materiaalia on kertynyt yli 5 000 sivua. Päätös
annetaan myöhemmin.
Yhtiöt myytiin
tyhjinä bulvaaneille
Kännyköitä tuotiin Saksasta, Englannista,
Ruotsista ja Tanskasta. Kauppoja tehtiin vuosina
1996-1997. Karkeasti arvioiden kännyköitä myytiin
Suomessa 15 000-20 000 kappaletta.
Yhteisökaupassa alv-rekisteriin merkitty firma voi
ostaa kännyköitä verovapaasti muista EU-maista.
Syyttäjän mukaan puhelimet on myyty Suomessa
verollisena, mutta jätetty tilittämättä valtiolle 22
prosentin arvonlisävero.
Syytteen mukaan epäillyt ovat pyörittäneet
myyntifirmojaan 1-2 kuukautta, ja myyneet ne
eteenpäin sellaisille henkilöille, joita on erittäin
vaikea tavoittaa. Yhtiöt on myyty bulvaaneille
tyhjinä niin, että niissä ei ole ollut muuta kuin
arvonlisäverovelkaa.
Yritykset on myyty ennen kuin ensimmäinen
arvonlisäveroilmoitus on tehty. Puolustuksen
mukaan epäillyt eivät ole syyllistyneet mihinkään,
koska heidän ei ole tarvinnut tilittää veroja.
Verottaja ei ole tavoittanut uusia ostajia, joten
veroja ei ole kukaan maksanut.
Bulvaaneita ei ole saatu edes todistajiksi, koska
heistä ei löydy osoitetietoja väestörekisteristä.
Vain yksi, vankilassa oleva henkilö, on saatu
todistajaksi yli kahden vuoden kateissa olon
jälkeen.
Ensimmäiset
tapaukset käräjille
Kyseessä on uusi rikostyyppi, josta ei juuri löydy
ennakkopäätöksiä. Tällainen kierrätys alkoi, kun
Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995.
Aikaisemmin tämä ei ollut mahdollista, kun
välissä oli tulli. Nyt on ensimmäisiä tapauksia
saatu oikeuden käsiteltäväksi, toteaa
talousrikossyyttäjä Kari Laaja.
On myös esitetty epäily, että kauppojen taustalta
löytyy tuntematon rahoittaja. Oikeudessa tätä
mahdollista taustahenkilöä ei näy.
STT-IA
12.11.1999
Kotimaa -sivulle
|