Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







"Kela-puolue" torjunut kaikki muutokset

Kela - valtio valtiossa?



Kelan asema ja hallinto ovat nousseet taas keskusteluun. Kela on perustamisestaan saakka ollut itsenäinen, eduskunnan alainen laitos. Sitä valvoo eduskunnan valitsema 12-henkinen valtuusto ja johtaa kuusijäseninen hallitus.


Kaikki Kelan valtuutetut ovat kansanedustajia ja hallituksessa istuu pelkästään laitoksen omia johtajia. Johtajat on nimitetty puoluepoliittisin perustein ja heillä on yleensä pitkä poliittinen tausta esimerkiksi ministereinä.

Kela perustettiin valtion eläkevakuutuslaitokseksi 1937. Kelaa pidetään aiheellisesti keskustaläheisenä laitoksena, mikä on perua jo eläkejärjestelmän alkuajoista.

Viljelijöiden eläkkeitä kehitettiin kansaneläkkeen pohjalta, kun taas palkansaajia kiinnosti enemmän ansioihin sidottu työeläke. Kela siis läänitettiin keskustalle ja Kelan pääjohtajat ovat tulleet keskustasta jo pidemmän aikaa.

Nykysin Kelan pääjohtajana on Pekka Tuomisto (kesk.). Tuomisto on entinen Esko Ahon hallituksen ministeri. Hän johtaa Kelan hallitusta ja lisättyä hallitusta, joista jälkimmäisellä ei tosin ole mitään merkitystä. Kelan muhkean sijoitussalkun ansiosta Tuomisto istuu Outokummun hallituksessa ja Fortumin hallintoneuvostossa.

Tuomisto tunnetaan voimakkaana Kelan itsenäisyyden ajajana, jonka mielestä mikään laitoksen asemassa ei saisi muuttua. Tuomisto onkin johdonmukaisesti vastustanut kaikkia uudistusesityksiä. Hän ei näytä näkevän Kelan toiminnassa mitään muutoksen sijaa, eikä laitoksen toiminnassa mitään arvosteltavaa.

Sama ylimielisyys säteilee koko Kelasta. Ylimielisyys ulotttuu myös "Kela-puolueseen", jonka jäsen, Kansaneläkelaitoksen valtuutettu, kansanedustaja Anne Huotari (vas.) pitää Kelan saamaa negatiivista julkisuutta laitosta vastaan jälleen kerran aloitettuna ajojahtina.

Valtuutettu Timo Ihamäki (kok) puolestaan vaati tuoreeltaan MOT-ohjelman jälkeen kantelemista Julkisen Sanan Neuvostoon.


Aika on muuttanut Kelan tehtäviä, mutta ei asemaa

1990-luvulla yleistyi ajatus, että kansalaisen pitää saada perusturvansa yhdeltä luukulta. Tämä luukku sijoitettiin Kelaan, joten sen jakamat rahamäärät kasvoivat aivan uusiin mittoihin. Kela alkoi maksaa mm. lapsilisät, lasten kodinhoidon tuet, yleiset asumistuet, peruspäiväraha, opintotuet ja sotilasavustukset.

Alkuperäisen yleisenä kansanvakuutuksena perustetun eläkevakuutuksen rinnalle ovatkin tulleet pääosin valtion budjettirahoituksena rahoitettava sosiaalietuudet. Itsenäisesti asemastaan johtuen Kela päättää näiden etuuksien jakamisesta valtion budjettipolitiikan tiukkuudesta välittämättä.

Kelan asema on puhuttanut pitkään. Koska laitos jakaa myös valtiolta saamaansa rahaa, Kela on haluttu siirtää sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, siis hallituksen vallan alle. Nykyisin hallituksella ei ole valtaa Kelan asiohin.

Kansaneläkelaitoksen hallinto ja valvonta onkin selvä poikkeus vallan kolmijako-opista, jonka mukaan valtioneuvosto vastaa eduskunnan päättämän lainsäädännön toimeenpanotehtävistä.

Valtioneuvosto teki 1993 periaatepäätöksen, jonka mukaan valtioneuvostolla ja asianomaisella ministeriöllä on parlamentaarinen vastuu ministeriön toimialan kaikkien toimintayksiköiden toiminnasta. Tarkoitus oli vahvistaa ministeriöiden asemaa toimialan ohjaamisessa ja kehittämisessä, mutta Kelaan tätä periaatetta ei ulotettu.


"Kela-puolue" torjunut kaikki muutokset

Tähän mennessä kaikki hankkeet Kelan aseman muuttamiseksi ovat kaatuneet. Eduskunnassa vaikuttava ja puoluerajat ylittävä nk. Kela-puolue on kaatanut kaikki hankkeet laitoksen hallinnon uudistamiseksi ja sen aseman muuttamiseksi.

Kela-puolueesen voidaan katsoa kuuluvan ainakin kaikki Kelan valtuutetut ja joukko muita sosiaaliasioihin keskittyneitä kansanedustajia.

"Kela-puolueen" vaikutuksesta myös varsinaiset poliittiset puolueet ovat olleet nihkeitä Kelan aseman muutoksille. Poikkeuksellisesti Vihreän liiton hallitus on vaatinut, että Kelan erityisasema eduskunnan alaisena laitoksena lakkautetaan ja että Kela siirretään STM:n alaisuuteen.

Kaikki eivät kuitenkaan kuulu Kela-puolueeseen.
- Kun eduskunta valvoo, ei valvo kukaan, kiteyttää kansanedustaja, Kelan lisätyn hallituksen jäsen Pirjo-Riitta Antvuori (kok) Aamulehden haastattelussa.

Myös Kelan entinen pääjohtaja Jaakko Pajula (kesk.) on muuttanut mieltään. Nykyisin hän olisi valmis muuttamaan hallintoa.

- Lähtökohtani on ulkopuolinen hallitus. Samalla pitäisi sen nimittäminen siirtää valtioneuvostolle. Saataisiin ulkopuolista asiantuntemusta ja ammatti-ihmisiä, Pajula sanoo Aamulehdessä ja kertoo uudistusten omana pääjohtajakautenaan kaatuneen kovaan muutosvastarintaan.

Yleisradion MOT-ohjelman ryöpytyksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok) on luvannut selvittää, olisiko Kelan hallinnonuudistukseen valmiuksia. Hallituksellahan on vain selvitysvaltaa poliittisen tahdon suhteen - ei valtaa siihen, miten Kela työnsä hoitaa.

Köydenvetoa siitä, onko Kela eduskunnan vai hallituksen käsissä, on käyty 1960-luvulta asti. STM:n ylijohtaja Arto V. Klemolan johtama sosiaaliturvan hallintoryhmä listasi viisi eri yritystä Kelan hallinnon kehittämiseksi. Niille kaikille on yhteistä se, että ne ovat kaatuneet Kelan valtuutettujen johtaman Kela-puolueen vastukseen.

Viimeinen uudistusyritys kaatui runsas vuosi sitten ja eräs mukana ollut kertoo, että syynä oli tuolloinkin Kela-puolueen kiihkeä vastarinta.


Ovatko valtuutetut tehtäviensä tasalla?

Yleisesti on arveltu, että Kelan valtuutetuiksi hakeutuvat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet sosiaalietuuksista ja niiden tasosta, ei niinkään hallinnosta tai sen valvomisesta.

MOT-ohjelmassa Pajula kritisoikin Kelan valtuutettuja ja katsoi, että "valtuutetut ovat kiinnostuneita etuusasioista, mikä ei ole valtuutettujen varsinainen työ, vaan heidän pitäisi valvoa hallitusta, mitä he eivät tee".

Ja mitenpä valtuutetut hallitusta valvoisivatkaan, kun kaikki valvonta on jälkikäteistä ja perustuu niihin tietoihin, mitä sisäinen tarkastus ja KHT-tilintarkastajat katsovat viisaaksi valtuutetuille antaa.

Nytkin valtuutetut ovat pyytäneet tilintarkastusyhteisöä tutkimaan MOT-ohjelman väitteet johtajien työsuhdeautojen myymisestä näille itselleen sekä eräistä sangen hulppeista edustus ja matkalaskuista.

TIMO KERVINEN
12.11.1999


Politiikka -sivulle