Kannattaako korjaus ja kunnossapito?
Lähiöpäivänä pohdittiin kiinteistöjen tilaa
Painopiste asuntorakentamisen ja kiinteistöjen kunnossapidon välillä on tällä vuosikymmenellä vaihdellut reilusti. Kun 90-luvun alun lamavuosina korjausrakentaminen ylitti uudisrakentamisen, viime vuosina trendi on kulkenut monin paikoin toiseen suuntaan.Lähitulevaisuudessa pitkäjänteinen kiinteistönpito näyttää kasvavan jopa kolminkertaiseksi uudisrakentamiseen verrattuna, alan asiantuntijat uskovat.
Valtakunnallisena lähiöpäivänä tiistaina pohdittiin lähiöiden tilaa peruskorjauksen vinkkelistä. Kuinka kannattavaksi peruskorjaus tulee, onko kunnostus järkevä investointi tai onko urakoitsijoilla intoa erikoistua peruskorjaukseen?
- Kiinteistönomistajilla näyttää nyt olevan uudenlaista mielenkiintoa korjaus- ja kunnossapitotoimintaan.
- Kysymys ei siksi kuulukaan, korjatako hyvinä aikoina vaan kuinka tehdä kunnossapidosta niin kannattavaa, että se houkuttelee myös yrittäjiä, diplomi-insinööri Risto Vahanen sanoi lähiöpäivän puheenvuorossaan Helsingissä tiistaina.
Vahasen mukaan nyt tarvittaisiin panostusta erityisesti talvikorjaukseen. Hänen mukaansa talviremontoinnin kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, mutta silti urakointi hiipuu talvisin.
- Työvoima hakeutuu silloin mieluummin muihin tehtäviin. Ja jos yrittäjän mielestä talvella ei kannata korjata, ei koko korjausrakentamisessa ole edellytyksiä pitkäjänteiselle liiketoiminnalle, Vahanen jatkoi.
Vahanen muistuttaa myös siitä, että iso osa Suomen kansallisvarallisuudesta on kiinni kiinteistöissä.
Suhdanteista riippumatta
rakennukset tarvitsevat hänen mukaansa jatkuvaa
kunnossapitoa, jotta rakennusten arvo säilyisi.
- Samalla turvaamme myös terveellisen sisäilman
asumista ja työntekoa varten, Vahanen summaa.
Siimes lähiöpäivillä: Aika panostaa lähiöiden ihmisiin
Lähiöiden kehittämisessä on tullut aika panostaa myös niissä asuviin ihmisiin, kun tähän asti painopiste on ollut kiinteistöjen ja fyysisen ympäristön parantamisessa, sanoi asuntoministeri Suvi-Anne Siimes.
Siimeksen mukaan toimia tarvitaan syrjäytymisen
ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
- Kaikkein tärkeintä on, että rakennetaan
lähiöiden omaa sisäistä itseluottamusta ja
sosiaalisia taitoja, Siimes sanoi.
Sosiaalisten verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen edellyttää ministerin mukaan sitä, että asukkailla on monia erilaisia mukanaolon ja osallisuuden väyliä.
Siimes kantoi myös huolta peruspalveluiden katoamisesta tilasta ja korosti niiden merkitystä syrjäytymistä ehkäisemisessä. Asuntoministerin mukaan lähiöiden kehittämisessä ratkaisevaa on paikallisen talouden elinvoimaisuus, ja sen tukemiseen on panostettava.
- Sosiaalinen pääoma rapautuu ja palvelujen väestöpohja ehtyy, mikäli eniten resursseja omaavat ihmiset muuttavat paikkakunnalta, Siimes totesi.
Vuokratalojen korjauksia miljardilla markalla
Vuonna 1995 alkanut valtakunnallinen lähiöprojekti päättyy vuoden lopussa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan projektin aikana on peruskorjattu aravalainoitettuja vuokrataloja noin miljardilla markalla.
Tämä kattaa noin 25 prosenttia projektialueiden vuokrataloista. Korjausavustuksia asunto-osakeyhtiöille on myönnetty yli 100 miljoonaa markkaa.
Kuntien panostus lähiöprojektialueiden yleisten alueiden korjaamiseen on ollut noin 130-140 miljoonaa markkaa. Rahassa mitattuna korjaukset ovat kohdistuneet erityisesti liikenneväylien julkisen pysäköinnin järjestämiseen.
Tyypillisimpiä hankkeita ovat kuitenkin olleet torien ja aukioiden sekä leikkikenttien ja liikunta-alueiden parannukset. Niin ikään kunnat ovat projektialueilla satsanneet koulujen ja päiväkotien kunnostukseen.
Kietäväisen mukaan lähiöprojekti poiki myös mm. erilaisia nuoriso-, kulttuuri- ja työllistämishankkeita. Näiden kautta on hänen mukaansa luotu uudenlaisia toimintamalleja, jotka ovat lisänneet asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuutta.
STT-IA
12.11.1999
