Maailmankaupan globalisoituminen ja keskittyminen haasteita
Tiedonhallinnan merkitys logistiikassa kasvaa
Logistiikka kehittyy vauhdilla ja verkottuminen tulee lähivuosina edelleen nopeuttamaan kuljetusketjuja. Minkään kuljetusmuodon kasvunäkymät eivät ole huonot, vaikka esimerkiksi elektroniikkateollisuuden lentokuljetusten volyymi kasvaa nopeasti. Yhtenä tulevaisuuden kehityssuuntana ovat suuryksikkö- ja yhdistelmäkuljetukset.Uusimpien määritelmien mukaan logistiikalla tarkoitetaan yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankintalähteiltä asiakkaille. Vielä 90-luvun alussa logistiikkana pidettiin materiaalivirran organisointia, suunnittelua ja valvontaa sekä materiaalivirran kuljettamista.
Uudet tietojärjestelmät ovatkin laajentaneet logistiikan kenttää niin, että tiedonhallinnan merkitys logistisessa ketjussa on kasvanut. Viimeisimpiä trendejä ovat verkottuminen ja kansainvälistyminen.
Logistiikka on vasta viime aikoina ilmestynyt käsitteenä valtionhallinnon kehityssuunnitelmiin koskien liikennepolitiikkaa.
Liikenneministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2000-2003 logistiikan kansalliselle kehittämiselle on esitetty tavoitteina luoda tehokkaat ja toimivat tavarankuljetusmarkkinat, tehostaa logistiikkaa kuljetuskustannusten alentamiseksi, kansainvälistää suomalaista kuljetuselinkeinoa ja kasvattaa kauttakulkuliikennettä, kehittää intermodaaliliikennettä, lisätä liikenteen telemaattisten sovellustan käyttöä ja turvata kotimaisen merenkulkuelinkeinon kilpailukyky.
Logistiikan kustannukset korkeat
Tietyistä kansallisista erityispiirteistä johtuen Suomen logistiikkakustannukset nousevat eurooppalaisessa vertailussa selvästi keskitason yläpuolelle.
Kuljetusmarkkinat kansainvälisessä kaupassa ovat sopeutuneet globaaliin ympäristöön, mikä on tuonut mukanaan alalle kovan kilpailun. Samaa kuljetustapahtumaa voi samanaikaisesti olla tarjoamassa useita kuljetusyrityksiä eri maista ja tyypillistä on myös, että yritykset tarjoavat eri kuljetustapoja saman kuljetuksen suorittamiseksi.
Hallituksen vuonna 1998 eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa todetaan kuljetuskustannuksilla olevan suuri merkitys Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta suuresti riippuvalle markkinatalousmaalle ja että kuljetuskustannusten alentaminen ja kuljetusten palvelutason parantaminen osana kilpailukykymme ylläpitämistä on keskeinen 90-luvun liikennepoliittinen tavoite.
Kuljetuskustannusten merkitystä kilpailukyvyn kannalta kuvaa hyvin se, että joillain toimialoilla kuljetuskustannukset ovat jopa 15 prosenttia tuotteen loppuhinnasta.
Tällä vuosikymmenellä logistiikan parantamiseen ja tehostamiseen onkin Suomessa panostettu paljon ja logistiikkakustannuksia saatu alennettua vuositasolla 15 miljardia markkaa.
Globalisoituminen ja verkottuminen muuttavat logistiikkaa
Suomen Logistiikkayhdistys ry. on Logistiikka 2010 -tavoiteohjelmassaan luodannut logistiikan kehitysnäkymiä niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.
Sen mukaan teollisuus ja kauppa sekä julkisen sektorin laitokset ulkoistavat logistiikkapalvelujaan, ja informaatioteknologian ja automaation lisääntyminen tulee kasvattamaan logistiikan kehitysinvestointeja. Tämä vahvistaa jo nyt menossa olevaa maailmanlaajuisten logistiikkapalveluyritysten osuuden kasvamista.
Logistiikkayhdistyksen selvitysten mukaan teollisuudessa tulee tapahtumaan voimakasta keskittymistä. Tällä hetkellä alan viisi suurinta yritystä hallitsee yli 50 prosenttia teräsmarkkinoista. Metsäteollisuudessa vastaava luku on 25 prosenttia, mutta sen keskittymisasteen uskotaan nousevan samalle tasolle terästeollisuuden kanssa.
Energiasektorilla vastaavasti arvioidaan yritysten määrän vähenevän Euroopan nykyisestä 200 yrityksestä 10 yritykseen.
Maailmantalouden voimakas globalisoituminen asettaa uusia haasteita myös logistisille toiminnoille. Itse kuljettaminen sinänsä ei enää tarjoa kovinkaan paljon uusia mahdollisia kehityskohteita, vaan nopein kehitystekijä on nyt tiedonsiirron hallitseminen.
Erilaisen tiedon hallinta ja käsittely reaaliaikaisissa järjestelmissä on kuljetusmarkkinoilla selvä kilpailuetu. Tässä pisimmällä ovat tällä hetkellä kuriirikuljetuksia tarjoavat yritykset.
Toimivan logistiikkaketjun kannalta satamat ovat merkittävässä asemassa, koska esimerkiksi transitoliikenne idän ja lännen välillä keskittyy Suomessa joihinkin länsirannikon satamiin. Transitokuljetuksissa viennin asema on perinteisesti ollut määräävä, joskin ero viennin ja tuonnin välillä on viime aikoina pienentynyt.
Viime vuonna lähinnä heikentyneiden idänkaupan suhdanteiden vuoksi sekä tuonti- että vientitransiton määrä väheni.
Kaakkois-Suomi panostaa idän logistiikkaan
Transitokuljetukset ovat keskittyneet pääosin Kotkan ja Haminan satamiin. Transitoliikenteen vähenemisestä huolimatta Kaakkois-Suomen alueella uskotaan myös venäjänkaupan elpymiseen ja panostetaan logististen toimintojen kehittämiseen.
Kaakkois-Suomen merkitys logistiikan osaajana ja kouluttajana on kasvanut. Kotkassa aloittavan osaamiskeskuksen painopisteinä tulevat olemaan logistiikka ja Venäjän yhteyksien osaaminen.
Lähes kaikilla merkittävillä kontti- ja feedervarustamoilla on tällä hetkellä intressejä Itämeren-Suomenlahden alueella. Suurimmat konttivarustamot ovat entistä enemmän fuusioitumassa ja hakemassa uusia yhteistyömuotoja. Konttikuljetukset tulevat keskittymään entistä enemmän suuryksiköihin niin, että tulevaisuudessa alukset voivat kuljettaa kaksi kertaa nykyisen määrän kontteja.
Tätä silmälläpitäen Kotkan uuden suursataman rakentaminen aloitettiin viime kesänä. Kotkaan syntyy nykyaikainen 250 000 TEU:n eli konttimitan kapasiteettiin yltävä konttiterminaali, joka on laajennettavissa aina 500 000 TEU:n yksiköksi.
Uudella 15.12 vuonna 2000 liikenteelle avattavalla konttisatamalla Kotka tavoittelee johtavaa asemaa Itämeren konttiliikenteessä ja vahvistaa asemaansa alueen merkittävänä logistisena toimijana.
Lentorahdeissa selvää kasvua
Kotimainen elektroniikkateollisuus on kasvattanut osuuksiaan huolinnasta jatkuvasti. Pitkälti elektroniikkateollisuuden ansiosta lentorahtiliikenne on voimakkaassa kasvussa. Lentorahtien kysyntä Suomesta esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan ja Kiinaan on lisääntynyt selvästi.
Lentorahtien osuus Suomesta ulos menevässä tavaravirrassa on noin prosentti, mutta sen arvo koko tavaramäärän arvosta on noin 10 prosenttia.
Vuonna 1998 lentorahdin selvä markkinajohtaja maailmassa oli Lufthansa Cargo. Se hankki viime vuonna käyttöönsä viisi uutta MD 11-rahtikonetta ja niitä toimitetaan vielä yhdeksän vuoteen 2001 mennessä.
Vuoden 1998 Lufthansa Cargo solmi yhteistyösopimukset Singapore Airlinesin ja SAS Cargon kanssa, jotka tulevaisuudessa työskentelevät siis entistä tiiviimmin ja tehokkaammin. Pohjoismaiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että SAS ja Lufthansa Cargo yhdistävät toimintojaan.
Edelliset esimerkit kuvastavat hyvin logistiikan maailmanlaajuisia kehitysnäkymiä kohti yhä yhtenäisempiä logistiikkaketjuja. Käsi kädessä maailmankaupan globalisaation kanssa kulkee tiedonsiirron verkottuminen, joka poistaa useita fyysisiä rajoitteita kaupankäynnistä ja siihen liittyvistä kuljetuksista.
Mahdollisina negatiivisina tekijöinä on kuitenkin huomioitava myös pääomien entistä vapaampi liikkuvuus, jos se johtaa esimerkiksi vapaata kilpailua rajoittaviin suuryksiköihin.
Logistiikkayhdistyksen tavoiteohjelman mukaan keskittymistä ja globalisaatiota ei haluta pysäyttää, mutta tälle kehitykselle asetetaan yhteiskunnallisia reunaehtoja sen aikaansaamien haittojen vähentämiseksi.
MIKKO LAITINEN
12.11.1999
