Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Euroalueen luottojen nopea kasvu jatkui syyskuussa
Rahalaitosten luottojen nopea kasvu euroalueella
jatkui syyskuussa. Niiden koko luotonanto kasvoi
Euroopan keskuspankin EKP:n kuukausikatsauksen
mukaan syyskuussa 7,9 prosenttia eli yhtä
nopeasti kuin elokuussa.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen luottojen
nopea kasvuvauhti hidastui hieman eli 0,3
prosenttiyksikköä. Luotot kasvoivat EKP:n
kuukausikatsauksen mukaan syyskuussa
vuositasolla 10,5 prosenttia, kuin niiden
kasvuvauhti elokuussa oli 10,8 prosenttia.
Yksityisen sektorin lainojen kasvuvauhti oli 9,7
prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa
kuin elokuussa. Vaikka luotonannon kasvuvauhti
hidastui, jatkuu kasvu kaikesta huolimatta
vahvana, todetaan katsauksessa.
Jatkuvasti vahvana pysyvä yksityisen sektorin
luotonkysyntä näyttää suureksi osaksi liittyvän
pankkien alhaisiin antolainauskorkoihin.
Luotonottoa on myös saatettu hieman aikaistaa,
erityisesti pitkissä maturiteeteissa, koska
lainanottajat odottavat pankkikorkojen vielä
nousevan.
Euroalueen yritysten yli vuoden mittaisten
luottojen keskikorko nousi EKP:n katsauksen
mukaan syyskuussa 5,17 prosentista 5,20
prosenttiin. Kotitalouksien asuntoluottojen
keskikorko nousi 5,47 prosentista 5,53 prosenttiin
ja kulutusluottojen keskikorko pysyi 9,31
prosenttina.
Maanjäristys tuli kalliiksi Turkin turismille
Elokuun tuhoisa maanjäristys maksoi paljon myös
Turkin matkailuelinkeinolle. 20 000 ihmistä
surmannut luonnonkatastrofi vei maalta 988
miljoonaa markkaa tuloja turismista, kertoo maan
matkatoimistojen liitto.
Suurimman osan tappioista aiheutti matkojen ja
kansainvälisten kongressien peruminen. Noin 8
000 ulkomaista matkailijaa keskeytti lomansa, ja
156 000 peruutti matkansa viime tipassa. Myös
hotellien ja toimistojen tuhoutuminen aiheutti
tappioita.
Maanjäristys pelotti myös itse turkkilaisia, jotka
eivät uskaltaneet viettää lomaa tuttuun tapaan.
Telekommunikaation kasvu lisäsi Mannesmannin liikevaihtoa
Saksalainen konepaja- ja
telekommunikaatiokonserni Mannesmann paransi
tammi-syyskuussa liikevaihtoaan 16 prosenttia
edellisvuodesta.
Suurin osa eli 73 prosenttia tuli
telekommunikaation voimakkaasta kasvusta. Sitä
vastoin koneenrakennustoimiala pysyi
edellisvuoden tasolla ja automaatiotekniikka
kasvoi viitisen prosenttia.
Kaikkiaan konsernin liikevaihto oli yhdeksän
ensimmäisen kuukauden aikana 16,1 miljardia
euroa, ilmenee torstaina julkaistusta
osavuosituloksesta. Telekommunikaation osuus oli
5,8 miljardia euroa.
Mannesmann tyytyi julkaisemaan vain
liikevaihtonsa luvut, koska saksalaiskonserni on
tehnyt julkisen ostotarjouksen brittiläisestä
Orange- matkapuhelinoperaattorista. Tarjouksen
määräaika päättyy tämän kuun 22. päivä.
Aiemmin tänä vuonna Mannesmann on arvioinut,
että sen tulos ei yllä viime vuoden 630 miljoonaan
euroon.
Mannesmann on ollut esillä Euroopan
matkapuhelinyhtiömarkkinoilla myös kaupan
kohteena, sillä markkinoilla liikkuvien tietojen
mukaan brittiläinen Vodafone Airtouch olisi
tekemässä siitä julkisen ostotarjouksen.
Pohjoismaissa korkein kokonaisverotus
Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on
teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n
jäsenmaiden korkein kokonaisverotus, ilmenee
Brysselissä keskiviikkona julkaistusta Euroopan
veronmaksajain liiton selvityksestä.
Ruotsissa verot ja sosiaalimenot tekevät yhteensä
53,0 prosenttia kotimaisesta
bruttokansantuotteesta, Tanskassa 49,3
prosenttia ja Suomessa 46,9 prosenttia.
OECD:hen eli Taloudellisen kehityksen ja
yhteistyön järjestöön kuuluu 29 teollisuusmaata.
Suurimmat nettotulot verojen ja sosiaalimenojen
jälkeen on sveitsiläisillä, keskimäärin 22 614
dollaria (lähes 130 000 markkaa) vuodessa.
Sveitsiläiset saavat käteen 70 prosenttia
palkastaan.
Työnantajan sosiaalimaksuissa johtaa Puola: 48,2
prosenttia teollisuustyöläisen keskipalkasta
menee valtiolle. Seuraavina ovat Unkari (47,1) ja
Italia (46,4).
Arvonlisäveron osalta Tanska, Ruotsi ja Unkari
jakavat ykkössijan.
Euroopan veronmaksajain liitto viittaa verotusta
arvostellessaan siihen, että korkeimman
veroasteen mailla on alhaisin kasvu. Liitto
arvostelee myös sitä, että 80 prosenttia EU:n
budjetista koostuu tukipalkkiosta: 46 prosenttia
menee maatalouteen ja 34 prosenttia alueille ja
yrityksille.
EU-komissio: Kreikan alijäämä EMU-kriteerien mukainen
EU:n komission mukaan Kreikan julkisen talouden
alijäämä täyttää nykyisellään yhteisvaluutta euron
liittymisehdot.
Näin komissio esittää ministerineuvostolle, että
Kreikan kohdalta poistetaan lausuma liiallisesta
alijäämästä.
Viime vuonna Kreikan julkinen alijäämä painui 2,5
prosenttiin bruttokansantuotteesta eli alle
vaaditun kolmen prosentin. Vielä vuonna 1993
Kreikan alijäämä huiteli liki 14 prosentissa
bkt:sta.
EU:n talouskomissaari Pedro Solbesin mukaan
alijäämän supistuminen on tärkeä askel Kreikan
tiellä kohti yhteisvaluutta euroa.
Solbes korostaa, että Kreikan tulee pitää kiinni
hallituksen talouspoliittisista linjanvedoista
vuosille 2000 ja 2001 sekä huolehtia
hintavakauden saavuttamisesta.
- Nämä molemmat seikat ovat ehtoina Kreikan
liittymiselle yhteisvaluuttaan, Solbes toteaa EU:n
komission tiedotteessa.
Konkurssiaalto jatkuu Viron vakuutusmarkkinoilla
Viron vakuutusmarkkinoiden huima myllerrys
jatkuu edelleen. Keskiviikkona esitti
valtiovarainministeriö konkurssivaateen AB
Kindlustus -ryhmän vakuutusyhtiöitä vastaan.
Yhtiöön kuuluvat Asa Vakuutus ja
AB-henkivakuutusyhtiö. Molempien pääomistaja
oli aiemmin tunnettu liikemies Leonid Apananski,
joka myi syyskuussa omat osakkeensa
amerkikkalaiselle Advantage Life Products
-yhtiölle.
Viron vakuutustarkastusviraston mukaan eivät
konkurssiin haettavien yhtiöiden johtomiehet
pyynnöistä huolimatta ottaneet yhteyttä virastoon
vakuutussalkkujen jakamiseksi muille yhtiöille.
Tämä voi merkitä noin 8 000 ihmiselle rahojen
menettämistä.
Virasto epäsi yhtiöiden toimintaluvat 29.
lokakuuta. Vain muutamaa päivää aiemmin oli
loppuunsuoritettu Polaris-yhtiöiden saattohoito.
Sen vahinkovakuutussalkku siirtyi Sammolle ja
henkivakuutukset Pohjolan virolaiselle
tytäryhtiölle Seesamille.
Viron vakuutussektori on kokenut parin viime
vuoden aikana aallonharjaa ja niiden pohjia.
Nopea kasvu alkoi toissavuonna, jolloin se oli 40
prosenttia; henkivakuutuspuolella jopa 60
prosenttia. Viime vuonna kasvu hidastui 12
prosenttiin ja samalla alkoivat vaikeudet.
Virossa oli viime vuoden alussa 21
vakuutusyhtiötä. Nyt niiden lukumäärä on
pudonnut lähes puoleen konkurssien ja ostojen
vuoksi. Samalla on markkinajohtajaksi noussut
Sampo noin 40 prosentin markkinaosuudellaan.
Virolainen olut maistuu
Virolaisen oluen suosio kasvaa niin maan rajojen
sisäpuolella kuin naapurimaissakin. Erityisesti
suomalaisen Hartwallin ja ruotsalais-norjalaisen
Prippsin omistama holding-yhtiö BBH on
nousemassa markkinajohtajaksi koko Baltiassa.
Virossa yhtiön Sakun tuotantolaitosten
markkinaosuus on noussut ensimmäistä kertaa yli
50 prosentin. Viime vuonna Sakulla oli hallussaan
48 prosenttia Viron olutmarkkinoista, toissa
vuonna prosenttiyksikköä vähemmän.
Latviassa BBH on hankkinut omistukseen aiemmin
valtiojohtoisen oluttehdas Alderiksen
osakekannasta 75 prosenttia.
Virossa Sakun kokonaismyynti oli viime vuonna yli
kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Tänä
vuonna se on kasvattanut kokonaismyyntiään 37,5
prosentilla ja olutmyyntiäänkin edelleen noin
neljällä prosentilla.
Viron sisäiset olutmarkkinat ovat puolestaan
kasvaneet noin 27 prosenttia viime vuodesta.
Tammi-syyskuun myynti oli 69,3 miljoonaa litraa.
Oluiden lisäksi myös mineraalivesien kulutus on
Virossa kasvusuunnassa.
Internet-yhtiöt rynnivät Kiinaan
Internet-yritykset vyöryvät parhaillaan Kiinan
markkinoille, vaikka ulkomaisia investointeja
koskevat säännöt eivät ole vielä valmiita.
Kaksi
uutta amerikkalaisrahoitteista portaalia uhmasi
tiistaina epämääräisiä sääntöjä, jotka kieltävät
ulkomaiset investoinnit Internet-alalla.
Kiina vahvisti kiellon hiljattain, mutta ei ole
ryhtynyt toimiin jo toimivia
ulkomaalaisrahoitteisia yhtiöitä vastaan. Koska
kukaan ei tiedä miten säännöt muokataan uusiksi,
yritykset yrittävät olla ensimmäisten joukossa.
- Tämä on aika Kiinaan tulolle, sanoo
ChinaRen.comin pääjohtaja Joseph Chen.
- Myöhempien mukaantulijoiden voi olla vaikea
löytää sijoittajia, koska sääntöjä luodaan ja ne
muuttuvat.
Chen keräsi kahden opiskelutoverinsa kanssa
kolme miljoonaa dollaria muutamassa
kuukaudessa ja avasi sivunsa elokuussa. Yhtiön
Beijingin toimistoa ei ole vieläkään sisustettu.
Saksan työttömyys helpotti hieman lokakuussa
Työttömien määrä väheni Saksassa lokakuussa,
mutta ei aivan niin paljon kuin ennakkoon oli
arvioitu.
Maan työministeriön tiistaina julkaisemien lukujen
mukaan työttömiä oli lokakuussa yhä 4,1
miljoonaa, kun useat ennakkoarviot olivat
povanneet työttömyyden vajoavan alle neljään
miljoonaan. Kaikkiaan työttömien määrä väheni 9
000:lla.
Läntisessä Saksassa työttömien määrä väheni
syyskuusta lokakuuhun 16 000:lla 2,7 miljoonaan.
Vastaavasti itäisessä Saksassa työttömien määrä
kasvoi 5 000:lla 1,4 miljoonaan.
Aasian kehityspankki hyväksyi köyhyysohjelman
Aasian kehityspankki hyväksyi tiistaina uuden
köyhyyden vastaisen strategian, jolla pyritään
poistamaan äärimmäinen köyhyys Aasian ja
Tyynenmeren alueelta.
Uusi strategia merkitsee
sitä, että vähintään 40 prosenttia Aasian
kehityspankin julkiselle sektorille myöntämistä
lainoista tulee sijoittaa suoraan köyhyyden
vastaiseen taisteluun.
Aasian kehityspankki rahoittaa vuosittain
kehitysprojekteja Aasiassa ja Tyynenmeren
alueella runsaan 6 miljardin dollarin arvosta.
Pankin arvion mukaan Aasiassa on yhä 900
miljoonaa köyhyydessä elävää ihmistä.
- Tulevien hankkeiden tulee hyödyttää suoraan tai
epäsuorasti suurta määrää hyvin köyhiä ihmisiä.
Tulemme siis rahoittamaan enemmän tiloilta
toreille johtavia teitä ja vähemmän moottoriteitä,
enemmän maaseudun sähköhankkeita kuin isoja
voimaloita, sanoi pankin varapääjohtaja Peter
Sullivan.
Uusi strategia keskittää Aasian kehityspankin
voimavaroja aiempaa runsaammin maaseudun
kehittämiseen ja sosiaalisektorille. Kehityspankki
on aiemmin tullut tunnetuksi talouskasvuun ja
infrastruktuurin kehittämiseen keskittyvien
projektien rahoittajana.
Viron vienti kasvaa, kauppavaje pienenee
Viron vienti on viimeinkin alkamassa vetää. Tämä
on merkinnyt kauppavajeen putoamista
syyskuussa miljardiin kruunuun (380 mmk), kun se
vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 1,8 miljardia
kruunua eli runsaat 700 miljoonaa markkaa.
Vientiluvut kasvoivat syyskuussa noin neljä
prosenttia.
Vaje on pienentynyt tasaisesti koko alkuvuoden.
Kesäkuukausina se oli 1,2 - 1,3 miljardia.
Ulkomaankaupan kokonaisvaihto oli 8,8 miljardia
kruunua (3,34 mrd mk). Viennin osuus oli 3,9
miljardia kruunua (1,48 mrd mk) eli 44 prosenttia
ja tuonnin 56 prosenttia eli 4,9 miljardia kruunua
(1,82 mrd mk).
Euroopan unionista on tullut maaryhmänä Viron
tärkein kauppakumppani. Sen osuus
kokonaisviennistä kasvoi edelliskuukaudesta
prosenttiyksikön verran 63
prosenttiin.Tuontipuolella EU:n osuus on 60
prosenttia.
Viron tärkein kauppakumppani on Suomi, jonka
osuus viennistä oli 21,6 prosenttia ja tuonnista
24,9 prosenttia. Seuraavat vientimaat olivat
Ruotsi 16,8, Latvia 9,1 ja Venäjä 8,4 prosenttia.
Tuontipuolella oli Venäjä toisena 12,1 prosenttia
ja seuraavina Saksa 9,4 ja Ruotsi 9,3 prosenttia.
Eniten kasvoi vienti Suomeen ja Britanniaan. Sen
sijaan vienti Ruotsiin väheni jonkin verran.
Viron ensimmäinen tullialue avattiin myös vientiin
syyskuun alussa. Sen osuus kokonaisviennistä oli
0,1 prosenttia. Vapaavarastoon tuotavan tavaran
lopullista määränpäätä ei tarvitse määrätä
ennakkoon.
Kaikkiaan vapaavarastoon ja myöhemmin
määrättävään paikkaan kuljetettavaksi tarkoitetut
tuotteet muodostavat koko viennistä 0,5
prosenttia.
Omakotimyynti kiihtyy Tallinnassa
Omakotitalojen myynti on Tallinnan alueella
kaksinkertaistunut viime syksyyn verrattuna. Kun
viime syksynä valmistuvat omakoti- ja rivitalot
näyttivät jäävän rakentajille käsiin, on lähes
kaikki pientaloasunnot tänä syksynä myyty jo
ennen niiden valmistumista.
Yhtenä syynä ostoinnostukseen on pankkien
helpottunut lainapolitiikka. Viime vuonna pankit
myönsivät asuntolainoja keskimäärin noin sadan
miljoonan kruunun potin kuukaudessa.
Tämän
vuoden syyskuussa pankit hellittivät kukkaroitaan
jopa 240 miljoonan kruunun eli lähes sadan
miljoonan markan lainoille.
Koonnut: IA
12.11.1999
Talous-sivulle
|