Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti



Euroalueen luottojen nopea kasvu jatkui syyskuussa

Rahalaitosten luottojen nopea kasvu euroalueella jatkui syyskuussa. Niiden koko luotonanto kasvoi Euroopan keskuspankin EKP:n kuukausikatsauksen mukaan syyskuussa 7,9 prosenttia eli yhtä nopeasti kuin elokuussa.

Yksityiselle sektorille myönnettyjen luottojen nopea kasvuvauhti hidastui hieman eli 0,3 prosenttiyksikköä. Luotot kasvoivat EKP:n kuukausikatsauksen mukaan syyskuussa vuositasolla 10,5 prosenttia, kuin niiden kasvuvauhti elokuussa oli 10,8 prosenttia.

Yksityisen sektorin lainojen kasvuvauhti oli 9,7 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin elokuussa. Vaikka luotonannon kasvuvauhti hidastui, jatkuu kasvu kaikesta huolimatta vahvana, todetaan katsauksessa.

Jatkuvasti vahvana pysyvä yksityisen sektorin luotonkysyntä näyttää suureksi osaksi liittyvän pankkien alhaisiin antolainauskorkoihin. Luotonottoa on myös saatettu hieman aikaistaa, erityisesti pitkissä maturiteeteissa, koska lainanottajat odottavat pankkikorkojen vielä nousevan.

Euroalueen yritysten yli vuoden mittaisten luottojen keskikorko nousi EKP:n katsauksen mukaan syyskuussa 5,17 prosentista 5,20 prosenttiin. Kotitalouksien asuntoluottojen keskikorko nousi 5,47 prosentista 5,53 prosenttiin ja kulutusluottojen keskikorko pysyi 9,31 prosenttina.


Maanjäristys tuli kalliiksi Turkin turismille

Elokuun tuhoisa maanjäristys maksoi paljon myös Turkin matkailuelinkeinolle. 20 000 ihmistä surmannut luonnonkatastrofi vei maalta 988 miljoonaa markkaa tuloja turismista, kertoo maan matkatoimistojen liitto.

Suurimman osan tappioista aiheutti matkojen ja kansainvälisten kongressien peruminen. Noin 8 000 ulkomaista matkailijaa keskeytti lomansa, ja 156 000 peruutti matkansa viime tipassa. Myös hotellien ja toimistojen tuhoutuminen aiheutti tappioita.

Maanjäristys pelotti myös itse turkkilaisia, jotka eivät uskaltaneet viettää lomaa tuttuun tapaan.


Telekommunikaation kasvu lisäsi Mannesmannin liikevaihtoa

Saksalainen konepaja- ja telekommunikaatiokonserni Mannesmann paransi tammi-syyskuussa liikevaihtoaan 16 prosenttia edellisvuodesta.

Suurin osa eli 73 prosenttia tuli telekommunikaation voimakkaasta kasvusta. Sitä vastoin koneenrakennustoimiala pysyi edellisvuoden tasolla ja automaatiotekniikka kasvoi viitisen prosenttia.

Kaikkiaan konsernin liikevaihto oli yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 16,1 miljardia euroa, ilmenee torstaina julkaistusta osavuosituloksesta. Telekommunikaation osuus oli 5,8 miljardia euroa.

Mannesmann tyytyi julkaisemaan vain liikevaihtonsa luvut, koska saksalaiskonserni on tehnyt julkisen ostotarjouksen brittiläisestä Orange- matkapuhelinoperaattorista. Tarjouksen määräaika päättyy tämän kuun 22. päivä. Aiemmin tänä vuonna Mannesmann on arvioinut, että sen tulos ei yllä viime vuoden 630 miljoonaan euroon.

Mannesmann on ollut esillä Euroopan matkapuhelinyhtiömarkkinoilla myös kaupan kohteena, sillä markkinoilla liikkuvien tietojen mukaan brittiläinen Vodafone Airtouch olisi tekemässä siitä julkisen ostotarjouksen.


Pohjoismaissa korkein kokonaisverotus

Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n jäsenmaiden korkein kokonaisverotus, ilmenee Brysselissä keskiviikkona julkaistusta Euroopan veronmaksajain liiton selvityksestä.

Ruotsissa verot ja sosiaalimenot tekevät yhteensä 53,0 prosenttia kotimaisesta bruttokansantuotteesta, Tanskassa 49,3 prosenttia ja Suomessa 46,9 prosenttia. OECD:hen eli Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestöön kuuluu 29 teollisuusmaata.

Suurimmat nettotulot verojen ja sosiaalimenojen jälkeen on sveitsiläisillä, keskimäärin 22 614 dollaria (lähes 130 000 markkaa) vuodessa. Sveitsiläiset saavat käteen 70 prosenttia palkastaan.

Työnantajan sosiaalimaksuissa johtaa Puola: 48,2 prosenttia teollisuustyöläisen keskipalkasta menee valtiolle. Seuraavina ovat Unkari (47,1) ja Italia (46,4). Arvonlisäveron osalta Tanska, Ruotsi ja Unkari jakavat ykkössijan.

Euroopan veronmaksajain liitto viittaa verotusta arvostellessaan siihen, että korkeimman veroasteen mailla on alhaisin kasvu. Liitto arvostelee myös sitä, että 80 prosenttia EU:n budjetista koostuu tukipalkkiosta: 46 prosenttia menee maatalouteen ja 34 prosenttia alueille ja yrityksille.


EU-komissio: Kreikan alijäämä EMU-kriteerien mukainen

EU:n komission mukaan Kreikan julkisen talouden alijäämä täyttää nykyisellään yhteisvaluutta euron liittymisehdot. Näin komissio esittää ministerineuvostolle, että Kreikan kohdalta poistetaan lausuma liiallisesta alijäämästä.

Viime vuonna Kreikan julkinen alijäämä painui 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli alle vaaditun kolmen prosentin. Vielä vuonna 1993 Kreikan alijäämä huiteli liki 14 prosentissa bkt:sta.

EU:n talouskomissaari Pedro Solbesin mukaan alijäämän supistuminen on tärkeä askel Kreikan tiellä kohti yhteisvaluutta euroa.

Solbes korostaa, että Kreikan tulee pitää kiinni hallituksen talouspoliittisista linjanvedoista vuosille 2000 ja 2001 sekä huolehtia hintavakauden saavuttamisesta.

- Nämä molemmat seikat ovat ehtoina Kreikan liittymiselle yhteisvaluuttaan, Solbes toteaa EU:n komission tiedotteessa.


Konkurssiaalto jatkuu Viron vakuutusmarkkinoilla

Viron vakuutusmarkkinoiden huima myllerrys jatkuu edelleen. Keskiviikkona esitti valtiovarainministeriö konkurssivaateen AB Kindlustus -ryhmän vakuutusyhtiöitä vastaan.

Yhtiöön kuuluvat Asa Vakuutus ja AB-henkivakuutusyhtiö. Molempien pääomistaja oli aiemmin tunnettu liikemies Leonid Apananski, joka myi syyskuussa omat osakkeensa amerkikkalaiselle Advantage Life Products -yhtiölle.

Viron vakuutustarkastusviraston mukaan eivät konkurssiin haettavien yhtiöiden johtomiehet pyynnöistä huolimatta ottaneet yhteyttä virastoon vakuutussalkkujen jakamiseksi muille yhtiöille. Tämä voi merkitä noin 8 000 ihmiselle rahojen menettämistä.

Virasto epäsi yhtiöiden toimintaluvat 29. lokakuuta. Vain muutamaa päivää aiemmin oli loppuunsuoritettu Polaris-yhtiöiden saattohoito. Sen vahinkovakuutussalkku siirtyi Sammolle ja henkivakuutukset Pohjolan virolaiselle tytäryhtiölle Seesamille.

Viron vakuutussektori on kokenut parin viime vuoden aikana aallonharjaa ja niiden pohjia. Nopea kasvu alkoi toissavuonna, jolloin se oli 40 prosenttia; henkivakuutuspuolella jopa 60 prosenttia. Viime vuonna kasvu hidastui 12 prosenttiin ja samalla alkoivat vaikeudet.

Virossa oli viime vuoden alussa 21 vakuutusyhtiötä. Nyt niiden lukumäärä on pudonnut lähes puoleen konkurssien ja ostojen vuoksi. Samalla on markkinajohtajaksi noussut Sampo noin 40 prosentin markkinaosuudellaan.


Virolainen olut maistuu

Virolaisen oluen suosio kasvaa niin maan rajojen sisäpuolella kuin naapurimaissakin. Erityisesti suomalaisen Hartwallin ja ruotsalais-norjalaisen Prippsin omistama holding-yhtiö BBH on nousemassa markkinajohtajaksi koko Baltiassa.

Virossa yhtiön Sakun tuotantolaitosten markkinaosuus on noussut ensimmäistä kertaa yli 50 prosentin. Viime vuonna Sakulla oli hallussaan 48 prosenttia Viron olutmarkkinoista, toissa vuonna prosenttiyksikköä vähemmän.

Latviassa BBH on hankkinut omistukseen aiemmin valtiojohtoisen oluttehdas Alderiksen osakekannasta 75 prosenttia.

Virossa Sakun kokonaismyynti oli viime vuonna yli kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Tänä vuonna se on kasvattanut kokonaismyyntiään 37,5 prosentilla ja olutmyyntiäänkin edelleen noin neljällä prosentilla.

Viron sisäiset olutmarkkinat ovat puolestaan kasvaneet noin 27 prosenttia viime vuodesta. Tammi-syyskuun myynti oli 69,3 miljoonaa litraa. Oluiden lisäksi myös mineraalivesien kulutus on Virossa kasvusuunnassa.


Internet-yhtiöt rynnivät Kiinaan

Internet-yritykset vyöryvät parhaillaan Kiinan markkinoille, vaikka ulkomaisia investointeja koskevat säännöt eivät ole vielä valmiita.

Kaksi uutta amerikkalaisrahoitteista portaalia uhmasi tiistaina epämääräisiä sääntöjä, jotka kieltävät ulkomaiset investoinnit Internet-alalla. Kiina vahvisti kiellon hiljattain, mutta ei ole ryhtynyt toimiin jo toimivia

ulkomaalaisrahoitteisia yhtiöitä vastaan. Koska kukaan ei tiedä miten säännöt muokataan uusiksi, yritykset yrittävät olla ensimmäisten joukossa.

- Tämä on aika Kiinaan tulolle, sanoo ChinaRen.comin pääjohtaja Joseph Chen.
- Myöhempien mukaantulijoiden voi olla vaikea löytää sijoittajia, koska sääntöjä luodaan ja ne muuttuvat.

Chen keräsi kahden opiskelutoverinsa kanssa kolme miljoonaa dollaria muutamassa kuukaudessa ja avasi sivunsa elokuussa. Yhtiön Beijingin toimistoa ei ole vieläkään sisustettu.


Saksan työttömyys helpotti hieman lokakuussa

Työttömien määrä väheni Saksassa lokakuussa, mutta ei aivan niin paljon kuin ennakkoon oli arvioitu.

Maan työministeriön tiistaina julkaisemien lukujen mukaan työttömiä oli lokakuussa yhä 4,1 miljoonaa, kun useat ennakkoarviot olivat povanneet työttömyyden vajoavan alle neljään miljoonaan. Kaikkiaan työttömien määrä väheni 9 000:lla.

Läntisessä Saksassa työttömien määrä väheni syyskuusta lokakuuhun 16 000:lla 2,7 miljoonaan. Vastaavasti itäisessä Saksassa työttömien määrä kasvoi 5 000:lla 1,4 miljoonaan.


Aasian kehityspankki hyväksyi köyhyysohjelman

Aasian kehityspankki hyväksyi tiistaina uuden köyhyyden vastaisen strategian, jolla pyritään poistamaan äärimmäinen köyhyys Aasian ja Tyynenmeren alueelta.

Uusi strategia merkitsee sitä, että vähintään 40 prosenttia Aasian kehityspankin julkiselle sektorille myöntämistä lainoista tulee sijoittaa suoraan köyhyyden vastaiseen taisteluun.

Aasian kehityspankki rahoittaa vuosittain kehitysprojekteja Aasiassa ja Tyynenmeren alueella runsaan 6 miljardin dollarin arvosta. Pankin arvion mukaan Aasiassa on yhä 900 miljoonaa köyhyydessä elävää ihmistä.

- Tulevien hankkeiden tulee hyödyttää suoraan tai epäsuorasti suurta määrää hyvin köyhiä ihmisiä. Tulemme siis rahoittamaan enemmän tiloilta toreille johtavia teitä ja vähemmän moottoriteitä, enemmän maaseudun sähköhankkeita kuin isoja voimaloita, sanoi pankin varapääjohtaja Peter Sullivan.

Uusi strategia keskittää Aasian kehityspankin voimavaroja aiempaa runsaammin maaseudun kehittämiseen ja sosiaalisektorille. Kehityspankki on aiemmin tullut tunnetuksi talouskasvuun ja infrastruktuurin kehittämiseen keskittyvien projektien rahoittajana.


Viron vienti kasvaa, kauppavaje pienenee

Viron vienti on viimeinkin alkamassa vetää. Tämä on merkinnyt kauppavajeen putoamista syyskuussa miljardiin kruunuun (380 mmk), kun se vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 1,8 miljardia kruunua eli runsaat 700 miljoonaa markkaa. Vientiluvut kasvoivat syyskuussa noin neljä prosenttia.

Vaje on pienentynyt tasaisesti koko alkuvuoden. Kesäkuukausina se oli 1,2 - 1,3 miljardia. Ulkomaankaupan kokonaisvaihto oli 8,8 miljardia kruunua (3,34 mrd mk). Viennin osuus oli 3,9 miljardia kruunua (1,48 mrd mk) eli 44 prosenttia ja tuonnin 56 prosenttia eli 4,9 miljardia kruunua (1,82 mrd mk).

Euroopan unionista on tullut maaryhmänä Viron tärkein kauppakumppani. Sen osuus kokonaisviennistä kasvoi edelliskuukaudesta prosenttiyksikön verran 63 prosenttiin.Tuontipuolella EU:n osuus on 60 prosenttia.

Viron tärkein kauppakumppani on Suomi, jonka osuus viennistä oli 21,6 prosenttia ja tuonnista 24,9 prosenttia. Seuraavat vientimaat olivat Ruotsi 16,8, Latvia 9,1 ja Venäjä 8,4 prosenttia.

Tuontipuolella oli Venäjä toisena 12,1 prosenttia ja seuraavina Saksa 9,4 ja Ruotsi 9,3 prosenttia. Eniten kasvoi vienti Suomeen ja Britanniaan. Sen sijaan vienti Ruotsiin väheni jonkin verran.

Viron ensimmäinen tullialue avattiin myös vientiin syyskuun alussa. Sen osuus kokonaisviennistä oli 0,1 prosenttia. Vapaavarastoon tuotavan tavaran lopullista määränpäätä ei tarvitse määrätä ennakkoon.

Kaikkiaan vapaavarastoon ja myöhemmin määrättävään paikkaan kuljetettavaksi tarkoitetut tuotteet muodostavat koko viennistä 0,5 prosenttia.


Omakotimyynti kiihtyy Tallinnassa

Omakotitalojen myynti on Tallinnan alueella kaksinkertaistunut viime syksyyn verrattuna. Kun viime syksynä valmistuvat omakoti- ja rivitalot näyttivät jäävän rakentajille käsiin, on lähes kaikki pientaloasunnot tänä syksynä myyty jo ennen niiden valmistumista.

Yhtenä syynä ostoinnostukseen on pankkien helpottunut lainapolitiikka. Viime vuonna pankit myönsivät asuntolainoja keskimäärin noin sadan miljoonan kruunun potin kuukaudessa.

Tämän vuoden syyskuussa pankit hellittivät kukkaroitaan jopa 240 miljoonan kruunun eli lähes sadan miljoonan markan lainoille.

Koonnut: IA
12.11.1999


Talous-sivulle