Pienoismallit elämäntyönä
Pienoismallit ovat erottamaton osa helsinkiläisen "ilmailuneuvos" Kaj Liestalon elämää. Liestalo aloitti pienoismallien rakentamisen kansakouluiässä.Liestalo värkkäsi veistotunnilla lentokoneiden pienoismalleja "omasta päästään" samaan aikaan kun muut pojat veistelivät opettajan ohjeiden mukaan kalalautoja tai mitä kulloinkin käskettiin.
- Minun lentokoneeni päätyivät roskakoriin ja muiden poikien leikkuulaudat keittiöihin, muistelee lapsuudessaan väärin ymmärretty nero.
Pienoismestarin ura alkoi takkuisesti. Toiset pojat kantelivat jatkuvasti opettajalle, että "taas Kaiju veistää lentokoneita". Opettajat arvostivat pojan harrastusta sen verran, että sekä veistosta että piirustuksesta lätkäistiin todistukseen arvosana viisi.
Koulunvaihto tuotti tulosta ja uudet opettajat arvioivat poikaa uudella tavalla. Molemmista aineista annettiin täydet kympit.
Lentokoneet ovat aina olleet Liestalon pienoismarkkiharrastuksen keskipisteenä. Leipänsä pitimiksi Liestalo on toki tehnyt mm. rakennusten pienoismalleja mm. Alvar Aallon arkitehtitoimistossa, jossa vierähti toistakymmentä vuotta.
Rakennusten pienoismallit työllistivät miehen yli 15 vuodeksi, minkä jälkeen Liestalo rakensi siltojen pienoismalleja TKK:n siltatekniikan laboratoriossa.
Vaikka pienoismallit ovat olleet Liestalon päätyönä pitkään, ei riittänyt, että hän teki päivät malleja työkseen. Illat ja viikonloput sujuvat silti rakkaiden lentokoneiden pienoismallien parissa.
Liestalo on elämänsä aikana tehnyt kymmeniä pienoismalleja, joukossa melkein kaikki Suomen Ilmavoimien ja Finnairin käyttämät konetyypit sekä sotiemme aikaiset venäläiset konetyypit, joista kuvassa uunikuivatusta leppäpuusta valmistettu Jak 16 -hävittäjä.
Harrastus täyttää koko asunnon
Vierailu Liestalon kodissa paljastaa, että pienoismallit ovat edelleen erottamaton osa Liestalon elämään. Eläkkeellejäänti ei ole vähentänyt malliharrastusta - pikemminkin päinvastoin. Koko asuinhuoneisto huoneisto on täynnä pienoismalleihin liittyvää materiaalia.
Hylly pursuu rakennettuja ja rakentamattomia lentokoneita, pöytä on lastattu maalipurkeilla ja työkalut ovat kätevästi käden ulottuvilla. Mihin tahansa istuukin, saa koko ajan katsoa, ettei vahingossa istu lyttyyn jotakin tuoretta työvaihetta.
Vain ihmeen kaupalla avovaimo voi elää tämän kaaoksen keskellä. Muuta mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, sillä Liestalo ei malliharrastuksestaan luovu.
Se sentään oli puoliskolle liikaa, kun Liestalo uusinta työtä maalatessaan tumpeloi maaliruiskun kanssa parvekkeella niin, että avopuolison lattian kokolattiamatto sai peitteekseen tasaisen punaisen maalikerroksen.
- Ovi jäi auki ja sattui kevyesti tuulemaan, kertoo Liestalo vieläkin hämmästellen kohua, joka mokomasta pikku vahingosta nousi.
Liestalon pienoismalleja tarkastellessa ei voi kuin hämmästellä sitä tarkuutta, jolla työlleen koko sydämestään antautunut pienoismallisharrastaja mallinsa rakentaa. Jokainen Liestalon malli kertoo satojen tuntien pikkutarkasta työstä, jossa rakentaja tavoittelee ehdotonta yksityiskohtien aitoutta.
Esikuvaa tavoitellaan niin tarkoin, että monet rakennussarjan osat joudutaan työstämään oikeisiin mittoihin tai jopa korvaaman itse valmistetuilla sen vuoksi, että rakennussarjan valmistaja on joutunut tinkimään laadusta sarjatuotannon vaatimusten edessä.
Liestalo ei kuitenkaan tee pienoismalleja yksin sarjoista. Edelleenkin häntä pitää ottessaan pojanvintiön veistelyn halu. Rakentaja tekee malleja myös puusta. Liestalon lempimateriaali on uunikuivattu leppä, koska sitä on helppo työstää. Tälläkin hetkellä komerossa on leppäpulikka odottamassa, että mestarin käsi kaivaa sieltä esiin oikeat muodot.
Tällä kertaa on menossa maalausurakka. Liestalo maalaa ystävälleen Zwarte Zee -nimisen valtamerihinaajan pienoismallia.
Maalausurakkaa on kestänyt jo kymmeniä tunteja, mutta pienimpiin yksityiskohtiin ei ole vielä päästy käsiksi. Kuitenkin kysymyksessä on vain radio-ohjattava "uiva malli", jonka ei tarvitse tarkoin muistuttaa oikeaa esikuvaansa. Mallinrakentajan kunnia ei salli tehdä huonoa jälkeä.
Kiintymys ilmailuun sai Liestalon suorittamaan purjelentäjän lupakirjan. Samasta syystä mies hakeutui töihin Ilmailumuseoon. Eläkepäivillään mies ei enää lennä kuin ajatuksissaan. Pienoismalleja hän kuitenkin valmistaa niin kauan kuin ikää ja terveyttä riittää.
Kaj Liestalon pienoismalleja on esillä mm. Suomen Ilmailumuseossa ja TKK:n siltatekniikan laboratoriossa.
TIMO KERVINEN
12.11.1999
Pienoismalliaiheisia linkkejä:
- IPMS Finland - Kansainvälinen Muovimallikerho r.y.
- Pienoismallilehti
- Junat - Suomalaisten rautateiden pienoisjunien erikoislehti
- What´s on the Worktop - tanskalainen palkittu pienoismallisivusto (englanniksi)
- Navismagazine.com
