Microsoft - Jättiläinen tuomiolla

Yhdysvaltain liittovaltion tuomari Thomas Penfield Jackson antoi viime viikon perjantaina hyvin tiukkasanaisen ennakkolausunnon, että Microsoft on vahingoittanut kuluttajien etuja käyttämällä Windowsin hallitsevaa asemaa innovaatioiden ja kilpailun tukahduttamiseen mikrotietokonealalla.

Tuomarin ennakkolausunto kuului antirustioikeudenkäynnin ensimmäiseen vaiheeseen. Ensi vuoden alkupuolella odotetaan varsinaista päätöstä siitä, onko Microsoft rikkonut Yhdysvaltain kilpailulakeja vastaan. Vasta sen jälkeen aletaan pohtia mahdollisia rangaistuksia. Prosessi kestänee vielä ainakin vuoden.

Oikeusministeriö ja osavaltiot nostivat Microsoftia vastaan syytteen toukokuussa 1998. Microsoftia syytettiin monopoliaseman väärinkäytöstä mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Yhtiö oli pyrkinyt estämään Netscape Communicationsia kilpailemasta selainohjelmallaan Microsoftin Internet Explorer -selaimen kanssa.

Microsoft kiisti syytteet ja väitti, että Internet Explorer -selaimen yhdistäminen osaksi Windows-käyttöjärjestelmää on tarkoitettu kuluttajien parhaaksi ja että markkinoilla vallitsee tosiasiassa kova kilpailu.

Ilkeän Jättiläisen pahat teot

Microsoftin puolustuksen tärkeimpiä väittämiä on ollut, että yritys ei ole vahingoittanut kuluttajien etuja. Tuomari Jackson oli asiasta täsmälleen päinvastaista mieltä.

Tuomarin mielestä lähes kaikki liittovaltion ja 19 osavaltion nostamista syytöksistä Microsoftia vastaan olivat aiheellisia. Erityisesti hän oli samaa mieltä syyttäjän kanssa siitä, että vuonna 1995 pidetyssä Microsoftin johtajien kokouksessa oli pyritty Netscapen Communicationsin taholta tulevan kilpailun estämiseen.

Tuomari ei myöskään ollut löytänyt mitään teknistä perustetta sille, että Microsoft oli päättänyt yhdistää selaimensa osaksi käyttöjärjestelmää. Päinvastoin hänen mielestään nämä ohjelmat voidaan ja ne pitää erottaa toisistaan.

Microsoft oli tuomarin mielestä myös suorittanut joukon yhtenäisiä toimenpiteitä monopoliasemansa suojelemiseksi Sun Microsystemsin Java-kieleltä ja Netscapen selaimelta. Microsoft teki pakottavia sopimuksia selaimen valinnasta PC-valmistajien ja Yhdysvaltain suurimman Internet-yhteyksien tarjoajan American Onlinen kanssa.

Tuomarin mukaan Microsoftin omat selvitykset vahvistavat, että Windows-päivitystä olisi voitu myydä kannattavasti 49 dollarilla, mutta yhtiö oli niin vahva markkinoilla, että päivityksestä voitiin pyytää 89 dollaria. Jacksonin mukaan lisävoittoja ei sijoitettu yhtiön omiin tuotteisiin vaan toimenpiteisiin, joilla kilpailijat yritettiin pitää poissa markkinoilta tekemällä kilpailevien ohjelmistojen luominen kalliimmaksi.

Tuomarin päätöksen jälkeen Microsoft antoi ymmärtää, että kiivas taistelu oikeudessa jatkuu. Tuomarin kovasanainen lausunto saattaa kuitenkin lisätä Microsoftin intoa etsiä kiistaan neuvotteluratkaisu. Aikaisemmat keskusteluyritykset ovat tyssänneet molempien osapuolten uskoon tulevasta voitosta oikeudenkäynnissä.

Bill Gates julkaisi heti tuomarin päätöksen jälkeen Microsoftin verkkosivuilla asiakkaille, liikekumppaneille ja osakkeenomistajille tarkoitetun lausunnon, jonka mukaan Microsoft sitoutuu asian ratkaisuun reilulla ja vastuullisella tavalla samalla varmistaen että kuluttajien etuja ja innovaatiota suojellaan. Samanlainen lausunto julkaistiin myös The Washington Postissa maksettuna kokosivun ilmoituksena.

Jättiläistä ei kannata paloitella

Tuomari Jackson ei lausunnossaan määritellyt, mitä antirustilakeja Microsoft mahdollisesti on rikkonut. Hän ei myöskään tehnyt mitään ehdotuksia mahdollisista rangaistuksista. Jos Microsoft häviää jutun, niin joskus ensi keväänä aloitetaan erillinen istunto, jossa pohditaan eri rangaistusvaihtoehtoja.

Tuomari Jacksonilla on mahdollisuus määrätä yhtiö pilkottavaksi. Yhtiö voitaisiin hajottaa erillisiksi yrityksiksi tuotteiden pohjalta tai luomalla joukko identtisiä pikkuyhtiötä. Molemmissa menetelmissä on omat huonot puolensa. Amerikkalaiset lakimiehet ja IT-alan yritysjohtajat ovat jo aloittaneet spekuloinnin eri vaihtoehdoilla.

Jos yhtiö pilkottaisiin tuotteiden mukaan, voisi yksi uusista yrityksistä keskittyä käyttöjärjestelmään, toinen sovellusohjelmiin kuten MsOffice-tuotteisiin ja kolmas vaikkapa Internet-toimintaan. Tällä tavalla ei perusongelma kuitenkaan ratkeaisi, vaan yhdellä yhtiöllä olisi edelleen hallussaan käyttöjärjestelmän monopoli.

Yhtiö voitaisiin myös pilkkoa joukoksi samanlaisia yritysklooneja, jotka sitten komennettaisiin kilpailemaan keskenään. Näin kävi vuonna 1982 teleyhtiö AT&T:lle, joka hajotettiin useisiin alueellisiin puhelinyhtiöihin. Ne saivat lempinimen "Baby Bells". Microsoftin tuleville jälkeläisille on jo ehditty antaa nimeksi "Baby Bills".

Financial Timesin mukaan tälläistä järjestelyä on muun muassa ehdottanut Oraclen johtaja Larry Ellison. Oracle on Microsoftin jälkeen Yhdysvaltain toiseksi suurin ohjelmistoyhtiö. Ellisonin mukaan hinnat laskisivat, innovaatiot kiihtyisivät ja markkinadynamiikka toimisi, jos asiakkaat voisivat ostaa Windowsia ja Officea usealta keskenään kilpailevalta yritykseltä.

Tästä ei kuitenkaan kaikkien asiantuntijoiden mielestä olisi takeita, sillä vaikka yrityksen voi kloonata, niin Bill Gatesia ei. Se yritys, jota Gates itse alkaisi vetää, saisi heti etulyöntiaseman markkinoilla, sillä sijoittajat rahoineen seuraisivat Gatesia.

Microsoftin pilkkomisesta voi lisäksi tulla poliittinen kysymys, sillä ensi vuonna pidetään Amerikassa presidentinvaalit. Milloin oikeuslaitos saa puuttua yritysten toimintaan uuden teknologian aikakaudella ja milloin kuluttajan edut toteutuvat parhaiten? Pilkkomisella voi myös olla arvaamaton vaikutus pörssimarkkinoihin.

Ilkeää Jättiläistä pitää kasvattaa ja valvoa

Microsoft voitaisiin myös jättää pilkkomatta, mutta yhtiö pakotettaisiin antamaan Windowsista lisenssejä toisille yhtiölle, jotka voisivat vapaasti myydä ja kehittää sitä. Tässä taas nousevat ongelmiksi Windowsin standardit, jotka ovat välttämättömiä sovellusohjelmien kehittäjille. Standardien luoja eli Microsoft tulisi hallitsemaan myös lisensoituja Windowseja. Jos taas standardeista luovutaan, tehdään karhunpalvelus koko alalle.

Lisensoituja Windowseja kehittävät yhtiöt tarvitsisivat myös Windowsin kehitystyön hallitsevia suunnittelijoita, muuten aitoa kilpailua ei syntyisi. Niitä taas ei ole muualla kuin Microsoftin leivissä. Microsoftin suunnittelijoiden työ- ja optiosopimukset pitäisi siis purkaa ja työvoima saada liikkumaan.

Sellainenkin mahdollisuus olisi, että Windowsin lähdekoodista tehtäisiin julkinen. Silloin yhtiö tosin pakotettaisiin luopumaan kaikista oikeuksista kehittämäänsä tuotteeseen, mikä olisi vastoin kapitalismin periaatteita ja voisi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen innovaatiohin perustuvalla ohjelmistoalalla.

Kohtuullisimpiakin rangaistuksia on olemassa. Microsoft voitaisiin pakottaa huolehtimaan kilpailijoiden sovellusohjelmien jakelusta, jos yhtiö liittää Windowsiin oman versionsa kyseisestä sovelluksesta.

Microsoft voidaan myös määrätä myymään Windowsia samalla hinnalla kaikille amerikkalaisille tietokonevalmistajille, jolloin yritys ei pääse hintapolitiikallaan palkitsemaan liittolaisiaan ja rankaisemaan vihollisiaan.

Kilpailutilanne ohjemistoalalla on hyvin nopeasti muuttuva, ei vähiten internetin ansiosta. Yritysten rakenteisiin kajoaminen ei olisi tuomioistuimelta mikään järkevä ratkaisu, eikä se taida olla kovin todennäköistäkään. Tärkeämpää olisi vaikuttaa Microsoftin käyttäytymiseen, ja estää yritystä diskriminoimasta kilpailevia tuotteita kehittäviä yrityksiä.

Financial Timesin mukaan Sun Microsystemsin johtaja Scott McNealy kannattaa tälläistä ratkaisua. Hän uskoo, että Microsoftin toimien valvonta ja rajoittavien sopimusten kieltäminen riittäisivät. IBM:n tapaus aikoinaan hoidettiin McNealyn mielestä täydellisesti: yritystä ei hajotettu, vaan se joutui pitkäaikaiseen tarkkailuun.

Pörssimiehet odottavat lopullista tuomiota

Tuomarin lausunto ei lupaa hyvää Microsoftille, mutta amerikkalaiset pörssianalyytikot eivät silti ABC:n mukaan suosittele osakkeiden myyntiä. Jos osakesalkku on tasapainossa eikä siellä ole liikaa Microsoftin osakkeita, niin mitään hätää ei ole.

Tuomarin päätöstä pidetään kuitenkin terveellisenä varoituksena niille sijoittajille, jotka ovat liikaa luottaneet yhtiön jatkuvaan menestykseen.

Analyytikoiden mielestä on parasta odottaa, sillä osakkeiden myyminen ennen oikeudenkäynnin päättymistä perustuisi pelkälle spekuloinnille. Sitä paitsi oikeudenkäynnin mahdolliset lopputulokset näkyvät jo nyt osakkeen hinnassa, sillä oikeudenkäynti on jo jatkunut pitkään ja sen vaikutuksia on analysoitu paljon.

Lisäksi oikeuden päätös voi olla kaikissa tapauksissa osakkeenomistajille tuottoisa. Jos rangaistuksia ei tule tai sakot jäävät pieniksi, osakkeen kurssi nousee. Jos yhtiö hajotetaan, niin uudet pilkotut yhtiöt voivat tuottaa osakkeenomistajille entistä muhevammat voitot.

Microsoft on Yhdysvaltain arvokkain yhtiö 471 miljardin dollarin markkina-arvollaan, joten ei ole yhdentekevää, miten sen osakekurssi kehittyy.

Jos esimerkiksi sakkorangaistuksesta tulee mielettömän suuri (Amerikassa on kaikki mahdollista), niin Microsoftin kurssi saattaa romahtaa ja viedä mukanaan koko markkinat ainakin vähäksi aikaa. Yhdysvaltojen pörssikurssit ovat hyvin korkealla, ja puheet pörssikuplan puhkeamisesta hermostuttavat sijoittajia.

Maanantaina pörssien avauduttua Microsoftin kurssi laski nelisen prosenttia perjantaista, mutta suurempaa pudotusta ei tapahtunut. Microsofti lasku näkyi hiukan Dow Jones -indeksissä, mutta teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi jatkoi nousuaan kuten ennenkin. Microsoftin kilpailijoiden Sun Microsystemsin ja Linuxia myyvän Red Hatin kurssit nousivat.

HEIKKI JANTUNEN
12.11.1999

Talous -sivulle